Suomessa lääniä jakaa kansaa laajemmin, turhaa pakkautua, se kallistakin

Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa ovat kuin kuoliossa oleva ruumiinosa, joka on leikattava irti ennen kuin on liian myöhäistä.

Epidemiaa saadaan vaimennettua, kun liikenne Uudeltamaalta vähenee kunnolla. Tässä pysähtuu ajattelemaan koronaviruksen tai minkä tahansa tartuntataudin leviämisreittejä verkkona. Jos verkon kytköksiä ei rajoitettaisi, Uusimaa voisi syöttää virusta jatkuvasti muualle Suomeen.
suuremmille kaupungeille tyypillinen julkinen liikenne voi synnyttää paljon kontakteja ihmisten välille, mikä tekee ihmisten välisestä verkosta erittäin hyvin kytkeytyneen ja siis tarttuvan taudin kannalta optimaalisen

Suomessa verkon keskeinen solmukohta on Uusimaa, ja se on tällä hetkellä eniten infektoitunut. Suuri osa muuta verkkoa eli lähes koko muu Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisillä tartunnoilla.
Juuri niin tartuntatilasto on kasvanut, ensin hitaasti, sitten sykäyksittäin. Nyt kun Uusimaa eristettiin, muu maa saattaa selvitä vähemmillä tartunnoilla, koska osa verkkoa on rikki.

Viranomaiset eivät ole jakaneet sairaanhoitopiiritasoa tarkempaa tietoa koronavirustartuntojen sijainneista. Yksityinen terveysyritys Mehiläinen sen sijaan jakaa avoimena datana lääkäreidensä tekemiä havaintoja epäillyistä koronavirustartunnoista. Epäiltyjä tapauksia oli Mehiläisen lääkäreiden diagnoosien mukaan sunnuntai-iltaan mennessä lähes 1 300. Postinumeroittain tehdyt koronavirusepäilyt kasautuvat selvästi alueille, missä on myös Suomen tihein asutus.
https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/0e755a0756b4470282325974697c2933.svg
-Mutta pitää muistaa myös se, että katsomme raportoiduissa tartuntatilastoissa menneisyyteen eli tilannetta noin viikko kaksi sitten. Taudin itämisaika on keskimäärin viisi päivää ja vaihteluväli 2–14 päivää. Sairastumiset tulevat siis jälkijunassa.

Millainen riski sitten nyt on elää tiheästi asutulla seudulla? Suomen tiheimmin asutulla alueella Kalliossa asuu 20 000 ihmistä neliökilometrillä, Helsingissä luku on runsaat 3 000 ja Suomessa keskimäärin 18 ihmis

Epidemiaa saadaan vaimennettua, kun liikenne Uudeltamaalta vähenee kunnolla. Tässä pysähtyy ajattelemaan koronaviruksen tai minkä tahansa tartuntataudin leviämisreittejä verkkona. Jos verkon kytköksiä ei rajoitettaisi, Uusimaa voisi syöttää virusta jatkuvasti muualle Suomeen.
Suuremmille kaupungeille tyypillinen julkinen liikenne voi synnyttää paljon kontakteja ihmisten välille, mikä tekee ihmisten välisestä verkosta erittäin hyvin kytkeytyneen ja siis tarttuvan taudin kannalta optimaalisen

Suomessa verkon keskeinen solmukohta on Uusimaa, ja se on tällä hetkellä eniten infektoitunut. Suuri osa muuta verkkoa eli lähes koko muu Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisillä tartunnoilla.
Juuri niin tartuntatilasto on kasvanut, ensin hitaasti, sitten sykäyksittäin. Nyt kun Uusimaa eristettiin, muu maa saattaa selvitä vähemmillä tartunnoilla, koska osa verkkoa on rikki.

Viranomaiset eivät ole jakaneet sairaanhoitopiiritasoa tarkempaa tietoa koronavirustartuntojen sijainneista. Yksityinen terveysyritys Mehiläinen sen sijaan jakaa avoimena datana lääkäreidensä tekemiä havaintoja epäillyistä koronavirustartunnoista. Epäiltyjä tapauksia oli Mehiläisen lääkäreiden diagnoosien mukaan sunnuntai-iltaan mennessä lähes 1 300. Postinumeroittain tehdyt koronavirusepäilyt kasautuvat selvästi alueille, missä on myös Suomen tihein asutus.
https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/0e755a0756b4470282325974697c2933.svg
-Mutta pitää muistaa myös se, että katsomme raportoiduissa tartuntatilastoissa menneisyyteen eli tilannetta noin viikko kaksi sitten. Taudin itämisaika on keskimäärin viisi päivää ja vaihteluväli 2–14 päivää. Sairastumiset tulevat siis jälkijunassa.

Millainen riski sitten nyt on elää tiheästi asutulla seudulla? Suomen tiheimmin asutulla alueella Kalliossa asuu 20 000 ihmistä neliökilometrillä, Helsingissä luku on runsaat 3 000 ja Suomessa keskimäärin 18 ihmistä neliökilometriä kohti.

Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niissä tapahtui hyvin nopeasti se, miten loivasta käyrästä siirryttiin erittäin jyrkkään nousuun. Suomen rajoitustoimilla yritetään nyt madaltaa huippupiikkiä ja siirtää sitä eteenpäin, jotta kaikki eivät sairastuisi samanaikaisesti ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy. Ja mallissa saadaan alueittain jopa ettei sairaus iske lainkaan.

Jos ikävä vertaus sallitaan; Aasialainen influenssa oli vuosina 1957–1958 pandemiaksi laajentunut influenssaepidemia, jonka viruksen tyyppi on A H2N2. Virus sairastutti arviolta 900 miljoonaa ihmistä ja tappoi maailmanlaajuisesti 1–4 miljoonaa, luultavimmin 2 miljoonaa henkeä.
Suomessa tautiin sairastui noin kolmasosa väestöstä ja kuoli 1 300 ihmistä. Suurin osa kuolemista johtui sekundaarisesta bakteerikeuhkokuumeesta. Aasialainen influenssaepidemia oli ensimmäinen, jonka aikana bakteerien aiheuttamia keuhkokuumeita pystytiin hoitamaan antibiooteilla.

Suomessa vakavasti pohtia Helsingin väen puolittamista tulevaisuudessa
Vaikka se riipaisee alueen " suuria" johtajia, se tehtävä monen muunkin syyn takia.
353
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olet myöhässä.
Pirkanmaalla on eniten uusia tapauksia väestöön nähden.
Se on suurempi obngelma kuin Uusimaa.

Jos vaihdetaan kirjoitukseesi Uudenmaan tilalle Pirkanmaa, niin se pitää paremmin paikkansa.

Äänestä

Niin, Uusimaa on ikään kuin ikkuna muualle maailmaan, mutta kun laivareitit ja lentokenttä on suljettu, Pirkanmaa on maan sisäisesti paljon keskeisempi paikka.

Tosin Torniossa on raja auki Ruotsiin, jossa ei ole juurikaan rajoitteita.

Odotetaan pari päivää ja katsotaan, mikä seuraavaksi voidaan kynkata. Paskan jauhaminen on kivaa, vai mitä tavarish?

Äänestä

Juu sulkekaa vaan uusimaa. Ei tarvi tulla kuuna päivänä tänne.Me hoidetaan täällä olevat työt .Tehdään pysyväisraja ja kunnat vastaavat omista menoistaan. Kannatetaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa ovat kuin kuoliossa oleva ruumiinosa, joka on leikattava irti ennen kuin on liian myöhäistä.

Epidemiaa saadaan vaimennettua, kun liikenne Uudeltamaalta vähenee kunnolla. Tässä pysähtuu ajattelemaan koronaviruksen tai minkä tahansa tartuntataudin leviämisreittejä verkkona. Jos verkon kytköksiä ei rajoitettaisi, Uusimaa voisi syöttää virusta jatkuvasti muualle Suomeen.
suuremmille kaupungeille tyypillinen julkinen liikenne voi synnyttää paljon kontakteja ihmisten välille, mikä tekee ihmisten välisestä verkosta erittäin hyvin kytkeytyneen ja siis tarttuvan taudin kannalta optimaalisen

Suomessa verkon keskeinen solmukohta on Uusimaa, ja se on tällä hetkellä eniten infektoitunut. Suuri osa muuta verkkoa eli lähes koko muu Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisillä tartunnoilla.
Juuri niin tartuntatilasto on kasvanut, ensin hitaasti, sitten sykäyksittäin. Nyt kun Uusimaa eristettiin, muu maa saattaa selvitä vähemmillä tartunnoilla, koska osa verkkoa on rikki.

Viranomaiset eivät ole jakaneet sairaanhoitopiiritasoa tarkempaa tietoa koronavirustartuntojen sijainneista. Yksityinen terveysyritys Mehiläinen sen sijaan jakaa avoimena datana lääkäreidensä tekemiä havaintoja epäillyistä koronavirustartunnoista. Epäiltyjä tapauksia oli Mehiläisen lääkäreiden diagnoosien mukaan sunnuntai-iltaan mennessä lähes 1 300. Postinumeroittain tehdyt koronavirusepäilyt kasautuvat selvästi alueille, missä on myös Suomen tihein asutus.
https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/0e755a0756b4470282325974697c2933.svg
-Mutta pitää muistaa myös se, että katsomme raportoiduissa tartuntatilastoissa menneisyyteen eli tilannetta noin viikko kaksi sitten. Taudin itämisaika on keskimäärin viisi päivää ja vaihteluväli 2–14 päivää. Sairastumiset tulevat siis jälkijunassa.

Millainen riski sitten nyt on elää tiheästi asutulla seudulla? Suomen tiheimmin asutulla alueella Kalliossa asuu 20 000 ihmistä neliökilometrillä, Helsingissä luku on runsaat 3 000 ja Suomessa keskimäärin 18 ihmis

Epidemiaa saadaan vaimennettua, kun liikenne Uudeltamaalta vähenee kunnolla. Tässä pysähtyy ajattelemaan koronaviruksen tai minkä tahansa tartuntataudin leviämisreittejä verkkona. Jos verkon kytköksiä ei rajoitettaisi, Uusimaa voisi syöttää virusta jatkuvasti muualle Suomeen.
Suuremmille kaupungeille tyypillinen julkinen liikenne voi synnyttää paljon kontakteja ihmisten välille, mikä tekee ihmisten välisestä verkosta erittäin hyvin kytkeytyneen ja siis tarttuvan taudin kannalta optimaalisen

Suomessa verkon keskeinen solmukohta on Uusimaa, ja se on tällä hetkellä eniten infektoitunut. Suuri osa muuta verkkoa eli lähes koko muu Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisillä tartunnoilla.
Juuri niin tartuntatilasto on kasvanut, ensin hitaasti, sitten sykäyksittäin. Nyt kun Uusimaa eristettiin, muu maa saattaa selvitä vähemmillä tartunnoilla, koska osa verkkoa on rikki.

Viranomaiset eivät ole jakaneet sairaanhoitopiiritasoa tarkempaa tietoa koronavirustartuntojen sijainneista. Yksityinen terveysyritys Mehiläinen sen sijaan jakaa avoimena datana lääkäreidensä tekemiä havaintoja epäillyistä koronavirustartunnoista. Epäiltyjä tapauksia oli Mehiläisen lääkäreiden diagnoosien mukaan sunnuntai-iltaan mennessä lähes 1 300. Postinumeroittain tehdyt koronavirusepäilyt kasautuvat selvästi alueille, missä on myös Suomen tihein asutus.
https://hs.mediadelivery.fi/img/svg/0e755a0756b4470282325974697c2933.svg
-Mutta pitää muistaa myös se, että katsomme raportoiduissa tartuntatilastoissa menneisyyteen eli tilannetta noin viikko kaksi sitten. Taudin itämisaika on keskimäärin viisi päivää ja vaihteluväli 2–14 päivää. Sairastumiset tulevat siis jälkijunassa.

Millainen riski sitten nyt on elää tiheästi asutulla seudulla? Suomen tiheimmin asutulla alueella Kalliossa asuu 20 000 ihmistä neliökilometrillä, Helsingissä luku on runsaat 3 000 ja Suomessa keskimäärin 18 ihmistä neliökilometriä kohti.

Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niissä tapahtui hyvin nopeasti se, miten loivasta käyrästä siirryttiin erittäin jyrkkään nousuun. Suomen rajoitustoimilla yritetään nyt madaltaa huippupiikkiä ja siirtää sitä eteenpäin, jotta kaikki eivät sairastuisi samanaikaisesti ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy. Ja mallissa saadaan alueittain jopa ettei sairaus iske lainkaan.

Jos ikävä vertaus sallitaan; Aasialainen influenssa oli vuosina 1957–1958 pandemiaksi laajentunut influenssaepidemia, jonka viruksen tyyppi on A H2N2. Virus sairastutti arviolta 900 miljoonaa ihmistä ja tappoi maailmanlaajuisesti 1–4 miljoonaa, luultavimmin 2 miljoonaa henkeä.
Suomessa tautiin sairastui noin kolmasosa väestöstä ja kuoli 1 300 ihmistä. Suurin osa kuolemista johtui sekundaarisesta bakteerikeuhkokuumeesta. Aasialainen influenssaepidemia oli ensimmäinen, jonka aikana bakteerien aiheuttamia keuhkokuumeita pystytiin hoitamaan antibiooteilla.

Suomessa vakavasti pohtia Helsingin väen puolittamista tulevaisuudessa
Vaikka se riipaisee alueen " suuria" johtajia, se tehtävä monen muunkin syyn takia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu