poikaystäväni on jousimies..rakastan häntä paljon.mutta meillä on iso ongelma..minä olen parantumaton romantiikko,avoin ja rehellinen..mutta poikaystäväni ei puhu minulle, eikä halua romantiikkaa..hän on sulkeutunut..
haluaisin suhteemme toimivan, mutta en pysty siihen yksin..yritänkö liikaa, vai mistä johtuu?
haluaisin suhteemme toimivan, mutta en pysty siihen yksin..yritänkö liikaa, vai mistä johtuu?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luonne ei muutu vaikka mitä tapahtuisi, ei kummallakaan. Minulla 15v takana suhdetta ja taidan olla nalkissa lopun ikää.Minun jouskarini ei puhu eikä pussaa ellei ole tärkeää asiaa. Olen itkenyt noin satamiljoonaa kertaa romantiikan perään ja uhannut lähteä. Kriisitilanteessa jouskarini aina ryhdistäytyy ja pistää parastaan peliin. Kun tilanne tasaantuu, myös jouskari tasaantuu. Eikä opi mitään. Erottiin kerran ja eron aikana mies muuttui unelmieni rakastajaksi ja erinomaisen ihanaksi keskustelukumppaniksi. Hän oli kaikkea sitä mitä olin aina toivonut. Ja kun menin takaisin...heh, arvaat mitä kävi. Kinkusta kiinni jos haluttaa tai tuppisuuna tvn ääressä. Mökötys johtuu siitä, että mies murehtii taukoamatta kun unelmat eivät toteudu muuttamatta omaa toimintaa. Naisella ei ole osaa eikä arpaa jouskarimiehen murheisiin, yleensä. Tietysti hän muistaa kun huusit hänelle 10v sitten epäoikeudenmukaisesti ja hellii pahaa mieltä sisimmässään. Minä rapunainen en kykene täydellisyyteen, vaan erehdyn vaikeroimaan ajoittain romantiikan puutetta tai elämän pysähtyneisyyttä tiettyihin rutiineihin. Koska vaikeudet estävät jousimiestäni nauttimasta elämästä ja menemästä eteenpäin, on minun muututtava. Ennustaja on tämän minulle sanonut. En vielä tarkalleen tiedä mitä osia itsestäni kykenen jalostamaan tulematta hulluksi mieheni rinnalla, mutta yritän parhaani. Ainakin on nautittava elämän pienistä asioista ihan itse. Jos haluaa jotain tai jonnekin, se on tehtävä ilman miestä, yleensä. Ystävät on löydettävä itse. Jousimiehen kanssa on helpompaa kun ei odota häneltä mitään. Mieluummin antaa hänen odottaa. Se on liimautuvalle minulle vaikeaa, mutta palkinto on suloinen. Syyttelystä luopuminen on vaikeaa, mutta palkitsevaa. Jos mies ei suostu johonkin projektiin, hän luultavasti ei tule suostumaankaan. Jos en pysty toteuttamaan asiaa itse, on projekti hylättävä ja valittava jokin sellainen minkä pystyy ilman apua toteuttamaan. Esim pihanurmen laitto voi joskus olla ylivoimaisen vaikeaa jousimiehelle. Kannattaa siis luopua siitä ja istuttaa vaikkapa ruukkukukkia. vaikeaa ravulle, mutta noin 5 vuodessa hyväksyy asian. Lohduttavaa eikö totta, heh. Joka tapauksessa rakastan jousimiestäni yli kaiken ja tunnen suurta hellyyttä hänen vikojaan kohtaan. Omat vikani onkin sitten toinen juttu.Onnea taipaleelle!
Hei
Meillä on toisinpäin eli mies on rapu ja minä jousimies. Täytyy kyllä sanoa että olemme täysin erilaisia, en tiedä onko se hyvä vai paha asia, mutta se tekee suhteesta entistä haastavamman :)
Minä olen itse ainakin parantumaton optimisti, ja uskon että kyllä tämä tästä.
Taitaa olla niin että yleisesti jousimiehet (ehkä ei kuitenkaan kaikki) eivät ole romanttisia, vaikka olenkin nainen, niin ei minuun romantiikka pure..mikä toisaalta on huono asia, kun rapu-mieheni on yltiö-romantikko :(
Minäkin olen silloin tällöin sulkeutunut, mutta se ei johdu kumppanista. Jos joku asia vaivaa niin sitä haluaa selvitellä YKSIN ja omassa päässä. Huom. sana yksin..
Mutta voin kyllä kysyä mieheni mielipidettä jos sitä tarvitsen..
Hänenkin on vaikea sulatella tiettyjä taipumuksia..
Siis jokaisen suhteen eteen täytyy nähdä vaivaa, ja tulla toista vastaan..En tiedä riittääkö se aina..
Onnea kuitenkin suhteellenne! =)