Varmasti monella täälä on ollut mielessä ainakin epätoivon iskiessä, että etsisi ne kaivatun yhteystiedot ja laittaisi rohkeana sitä viestiä. Itse alkanut tätä vakavasti miettimään, koska nyt näyttää pahasti siltä että, emme tule enää irl kohtaamaan.
Onko kukaan täälä palstalla koskaan tehnyt niin elämässään? Mitä siinä viestissä voi sanoa? miten esittää asia niin ettei toinen pelästy ja pahimmassa tapauksessa ei vastaa mitään takaisin? Pakkejakin pahempaa olisi jäädä ikuiseen epätietoisuuteen.
Onko kukaan täälä palstalla koskaan tehnyt niin elämässään? Mitä siinä viestissä voi sanoa? miten esittää asia niin ettei toinen pelästy ja pahimmassa tapauksessa ei vastaa mitään takaisin? Pakkejakin pahempaa olisi jäädä ikuiseen epätietoisuuteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen ajatellut jo polttaa valokuvan meistä ei siitä mitään tule.
Ihmistä eivät nujerra asiat eivätkä olosuhteet, vaan hänen tapansa suhtautua niihin.
Realismiahan se on.
Yhteydenotto kannattaa aina. Minulle kävi todella huonosti, mutta hengissä olen vieläkin.
Rakastuin varattuun naiseen ja tapasin häntä hänen työpaikallaan useita kertoja. Viimeisimmän kerran jälkeen kestin 3kk, kunnes minun oli pakko vain toimia.
Järkevää tai ei niin kaivoin hänen työsähköpostinsa työpaikan kotisivuilta. Kirjoitin wordilla 8 sivua asiaa hänelle. Kokemuksistani, ajatuksistani, itsestäni ja tunteista häntä kohtaan. Myös muita asioita toin esille, jotka vaivasivat.
Pian hän vastasi, ettei tunteet ollut molemminpuoleisia ja pyysi olla ottamatta enää yhteyttä. Vastasin vielä kerran hänelle lyhyesti, että kaikesta huolimatta kunnioitan hänen pyyntöään ja lupasin sen olevan viimeinen viesti hänelle. Niin se olikin.
Murruin ja lähdin ulos kävelemään. Itkin lähes koko matkan ja tuntui kuin maailma olisi murtunut altani. Kenellekkään en kertonut asiasta. Tämä kaikki tapahtui joulukuussa 2018, eli aikaa on kulunut.
Olin pettynyt ja surullinen, mutta tieto häneltä oli kultaakin arvokkaampaa. Nyt muistan hänet merkittävänä naisena elämässäni ja ensirakkautenani. Enää ei epätietoisuus ole häirinnyt ja pystyin elämään taas täyttä elämää.
Se tieto toiselta ratkaisee aivan kaiken. Sen olen oppinut.
Tottahan puhut tuore asia sinulla.
Hyvä että selvitit. Mullekin selvisi osittain kun soitin. Omaa saamattomuutta ylpeyttäkin se vain oli olosuhteet tosin mahdottomat. Uskoin että palaa asiaan kun aika sille on. Kaikki muuttui nopeasti kuin nuoruudessa on tapana.
Juttu jäi kesken lopullisesti.
Kiitos, kun kerroit kokemuksesi. Ajattelen asian myös niin että parempi kertoa edes jotakin kanavaa pitkin kuin kulkea mahdollisesti onnensa ohi. Paras tapa olisi irl, mutta koska se juna mahdollisesti meni jo niin täytyy keksiä jokin muu keino. Pelkään vain sitä mitä toisen puhelintietojen selvittäminen mahtaa toisesta vaikuttaa?
Kysymyshän kuuluu, että miksi selvitit hänen numeronsa? Jos asia mietityttää, niin itse ainakin kertoisin viestin alussa tyylin että "Minun on vain pakko saada selvyys tähän asiaan ja siksi tein näin."
Avoimesti ja rehellisesti kertoo syynsä. Ei siinä ole mitään väärää. Ja kuten minullekin kävi, niin hän pyysi olla ottamatta enää yhteyttä.