Uudessa Luontokuva lehdessä on juttu ahmoista. Kuvia on 6kpl. Neljä niistä on otettu aukolla 5.6, yksi 3.5 ja yksi 4.0. Tekosyitä, selittelyä ja saivartelua riittää mutta tosiasia on että kuvia kyllä syntyy ilman huippuvalovoimaakin.
Eikö f5.6 voi muka kuvata yhtään mitään suomessa?
Anonyymi
37
60
Vastaukset
- Anonyymi
Valovoima auttaa terkennuksessa, Tarkennussysteemit ei ole aivan tarkkoja, vaan niissä on tietty toleranssi ja siksi suurivalovoimainen linssi himmennettynä antaa varmemman osuman.
Samoin suurivalovoimaiset objektiivit on tarkempia.
Suurinta aukkoa ei kuitenkaan kannata usein käyttää liian kapean terävyysalueen vuoksi.
Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä pienivalovoimaisia objektiiveja, kun laukaisee sillä hetkellä kun kohde ei liiku.
Monet ihmetteli, kun käytin joka paikassa Kodachrome 64 ja joskus 25.
Onnistui hyvin ,kun käytti jalustaa, tai muuta tukea.- Anonyymi
"Monet ihmetteli, kun käytin joka paikassa Kodachrome 64 ja joskus 25.
Onnistui hyvin ,kun käytti jalustaa, tai muuta tukea."
Niinpä, ennen olivat kuvaajat rautaa, nyt taitavat olla hyytelöä. Itse reissasin aikoinaan Aasiassa ja repussa oli 270 rullaa KodaChrome 64 ja 50 ASAn Velviaa. Ei yhtään tärähtänyttä kuvaa seitsemässä kuukaudessa, eikä ollut jalustaa mukana. Onpa satsissa jopa viisi täysin terävää kuvaa iltapimeästä viidakosta, kun tiikeri tuli vastaan. 135mm aukolla f/3,5 ja 1/60 sek, käsin veivattuna niin nopeasti kuin kerkesi. Ei tutissut, ei.
- Anonyymi
Syntyy, olen itsekin kuvannut 400 mm f/5.6:lla viimeksi hirviä, mutta kyllä se rajoittaa hirveästi ja onnistumisprosentti laskee. Tuo yksi aukolla f/3.5 otettu kuva kertoo, että objektiivi on todennäköisesti f/2.8. Tarkennusten osuminen on ihan toista luokkaa kuin f/5.6:lla, kuten tuossa yllä selitettiin. Kokemuksesta sanon, että f/4.0 300 tai 400 mm on parempi valinta kuin telepäästä f/5.6 zoomi.
Objektiivit ovat kaikki yksilöitä. Parempien runkojen tarkennuksen voi hienosäätää niin, että se sopii juuri käytetylle objektiiville. Osassa sen voi tehdä itse, joissakin tarvitsee huoltoliikkeen laitteita.- Anonyymi
Kuvia ei ole otettu samalla objektiivilla. Tekstissä mainitaan 1989 vuosimallin 300mm f2.8 minolta sekä 600mm zoom.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuvia ei ole otettu samalla objektiivilla. Tekstissä mainitaan 1989 vuosimallin 300mm f2.8 minolta sekä 600mm zoom.
Minolta teki huippu hyvää lasia. Ihan käsittämätöntä, miten Sony on onnistunut täydellisesti sössimään koko homman.
- Anonyymi
Jälleen yksi syy lisää käyttää peilittömiä.
Peilittömien runkoja ei nimittäin tarvitse hienosäätää, koska niissä tarkennus toimii aina satavarmasti käytettävän objektiivin kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jälleen yksi syy lisää käyttää peilittömiä.
Peilittömien runkoja ei nimittäin tarvitse hienosäätää, koska niissä tarkennus toimii aina satavarmasti käytettävän objektiivin kanssa.Kaikki objektiivit ovat yksilöitä. Runko, oli se sitten peili tai peilitön, pitää kalibroida käytetylle telelle. Paremmissa rungoissa on tuo kalibrointimahdollisuus.
Hyvien peilikameroiden tarkennus on yhä oleellisesti parempi huonoissa olosuhteissa kuin peilittömien. Canonin ja Nikonin peilikameroihin saa helposti hyvälaatuisia teleprimeja käytettynä. Aloittelijan kannattaa ostaa peilikamera, jos haluaa kokeilla luontokuvausta. - Anonyymi
Juuri näin ja Sonyna valmistettiin aluksi ihan hyviä objektiivejakin. Sitten tehtiin päätös valmistaa vain pelkkää halpaa roskaa. Nyt on taas muutama käyttökelpoinen objektiivi tuotannossa, mutta ne ovat tolkuttoman kalliita. Sony on huono ja epävarma valinta harrastajalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki objektiivit ovat yksilöitä. Runko, oli se sitten peili tai peilitön, pitää kalibroida käytetylle telelle. Paremmissa rungoissa on tuo kalibrointimahdollisuus.
Hyvien peilikameroiden tarkennus on yhä oleellisesti parempi huonoissa olosuhteissa kuin peilittömien. Canonin ja Nikonin peilikameroihin saa helposti hyvälaatuisia teleprimeja käytettynä. Aloittelijan kannattaa ostaa peilikamera, jos haluaa kokeilla luontokuvausta.Hanki tietoa asioista. Peilittömiä runkoja ei todellakaan tarvitse kalibroida, joten älä huuhaile.
Olet erittäin hyvä esimerkki peilikamera romu uskovaisista.
Kuvittelet jotain asioista tietäväsi ja sen perusteella haukut peilittömiä, vaikka et ole sellaisia edes koskaan nähnyt, etkä tiedä niistä yhtään mitään.
Peilittömät ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta, peilikamera romut puolestaan mennyttä maailmaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hanki tietoa asioista. Peilittömiä runkoja ei todellakaan tarvitse kalibroida, joten älä huuhaile.
Olet erittäin hyvä esimerkki peilikamera romu uskovaisista.
Kuvittelet jotain asioista tietäväsi ja sen perusteella haukut peilittömiä, vaikka et ole sellaisia edes koskaan nähnyt, etkä tiedä niistä yhtään mitään.
Peilittömät ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta, peilikamera romut puolestaan mennyttä maailmaaKontrastitarkennus ei periaatteessa tarvitse kalibrointia mutta vaihetarkennus voi tarvita. Asia ei liity peiliin tai sen puutteeseen. Paremmissa peilittömissä on tarkennuksen kalibrointi. Sinun halpamallissasi sellaista ei tietenkään ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hanki tietoa asioista. Peilittömiä runkoja ei todellakaan tarvitse kalibroida, joten älä huuhaile.
Olet erittäin hyvä esimerkki peilikamera romu uskovaisista.
Kuvittelet jotain asioista tietäväsi ja sen perusteella haukut peilittömiä, vaikka et ole sellaisia edes koskaan nähnyt, etkä tiedä niistä yhtään mitään.
Peilittömät ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta, peilikamera romut puolestaan mennyttä maailmaaJokainen objektiivi on yksilö. Kyse ei ole siitä, tarvitseeko vai ei. Toisissa rungoissa on se ominaisuus, toisissa ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kontrastitarkennus ei periaatteessa tarvitse kalibrointia mutta vaihetarkennus voi tarvita. Asia ei liity peiliin tai sen puutteeseen. Paremmissa peilittömissä on tarkennuksen kalibrointi. Sinun halpamallissasi sellaista ei tietenkään ole.
Eli siis ei se ollutkaan niin kuin ensin väitit. Objektiivit ovat hienomekaniikkaa, joten ne ovat aina yksilöitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis ei se ollutkaan niin kuin ensin väitit. Objektiivit ovat hienomekaniikkaa, joten ne ovat aina yksilöitä.
Minä en ole väittänyt mitään, tungin vain väliin. Kontrastitarkennus kertoo koska kuva on tarkka ja vaihetarkennus perustuu tarkennusetäisyyden määrittämiseen. Jälkimmäisessä kalibroinnilla on merkitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis ei se ollutkaan niin kuin ensin väitit. Objektiivit ovat hienomekaniikkaa, joten ne ovat aina yksilöitä.
Peilikamera romujen objektiiveihin on olemassa telakoita, joiden avulla ne kalibroidaan.
Enpä ole nähnyt sellaista tarvittavan minkään peilittömän järjestelmän yhteydessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole väittänyt mitään, tungin vain väliin. Kontrastitarkennus kertoo koska kuva on tarkka ja vaihetarkennus perustuu tarkennusetäisyyden määrittämiseen. Jälkimmäisessä kalibroinnilla on merkitystä.
Toisin sanoen peilittömissä aina käytössä oleva kontrastitarkennus on tarkempi kuin peiliromujen vaihetarkennus.
Toki monissa peilittömissä on molemmat järjestelmät.
Niin on omassa kamerassanikin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peilikamera romujen objektiiveihin on olemassa telakoita, joiden avulla ne kalibroidaan.
Enpä ole nähnyt sellaista tarvittavan minkään peilittömän järjestelmän yhteydessä.Mitä jos menisit oman romusi kanssa purkutelakalle!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole väittänyt mitään, tungin vain väliin. Kontrastitarkennus kertoo koska kuva on tarkka ja vaihetarkennus perustuu tarkennusetäisyyden määrittämiseen. Jälkimmäisessä kalibroinnilla on merkitystä.
Kontrastitarkennus ei toimi kunnolla. Sitä en edes ota tässä lukuun. Sen arpoma tarkennus on ok laajakulmia käytettäessä, mutta osumatodennäköisyys teleobjektiiveilla on huono.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peilikamera romujen objektiiveihin on olemassa telakoita, joiden avulla ne kalibroidaan.
Enpä ole nähnyt sellaista tarvittavan minkään peilittömän järjestelmän yhteydessä.Se ettei ole nähnyt ei merkitse mitään. Telakoita on myös peilittömien objektiiveille. Niitä tarvitaan myös ohjelmistopäivityksiin. Rungoissa pystyy säätämään oman merkin optiikkaa mutta muihin tarvitaan telakkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kontrastitarkennus ei toimi kunnolla. Sitä en edes ota tässä lukuun. Sen arpoma tarkennus on ok laajakulmia käytettäessä, mutta osumatodennäköisyys teleobjektiiveilla on huono.
Kontrastitarkennus on tarkempi kuin vaihetarkennus.
Siksi kontrastitarkennusta käytetään esimerkiksi videokameroissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se ettei ole nähnyt ei merkitse mitään. Telakoita on myös peilittömien objektiiveille. Niitä tarvitaan myös ohjelmistopäivityksiin. Rungoissa pystyy säätämään oman merkin optiikkaa mutta muihin tarvitaan telakkaa.
Peilittömissä EI tarvita objektiivin kalibrointia.
Se on fakta.
Se kalibrointi on tyypillinen ongelma VAIN peilikameroissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peilittömissä EI tarvita objektiivin kalibrointia.
Se on fakta.
Se kalibrointi on tyypillinen ongelma VAIN peilikameroissa.Peilittömissä kameroissa sekä vaihe- että kontrastitarkennus tapahtuvat suoraan kennolta, eli erillisiä tarkennussensoreita ei tarvita kuten peilikameroissa tarvitaan.
Teille tietämättömille tiedoksi, että siksi tarkennuksen kalibrointia ei peilittömissä tarvita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peilittömissä kameroissa sekä vaihe- että kontrastitarkennus tapahtuvat suoraan kennolta, eli erillisiä tarkennussensoreita ei tarvita kuten peilikameroissa tarvitaan.
Teille tietämättömille tiedoksi, että siksi tarkennuksen kalibrointia ei peilittömissä tarvita.Tarvitaan, koska jokainen objektiivi on yksilö. Laajakulmapäässä tarkennus voi mennä vähän sinne päin ja se riittää. Teleobjektiivilla kuvattaessa syvyysterävyysalue on niin lyhyt, että pari, runko - objektiivi, pitää kalibroida.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peilittömissä kameroissa sekä vaihe- että kontrastitarkennus tapahtuvat suoraan kennolta, eli erillisiä tarkennussensoreita ei tarvita kuten peilikameroissa tarvitaan.
Teille tietämättömille tiedoksi, että siksi tarkennuksen kalibrointia ei peilittömissä tarvita.Omassa peilittömässä on tarkennuksen säätömahdollisuus. Miksi sellainen on jos ei tarvitse? Peilikameran tarkennuksen säätötarve ei johdu erillisestä tarkennussensorista vaan vaihetarkennuksen toiminnan luonteesta. Tarkennus määrittelee etäisyyden kohteeseen ja siirtää tarkennuselementin oikeaan kohtaan. Tämä vaatii sitä että se oikea kohta on säädetty oikeaksi, kalibroitu ikään kuin mikä tahansa muukin mittalaite. Kontrastitarkennus ei tiedä miten kaukana kohde on joten tarkennus sahaa niin kauan että kohde on terävä. Exif tietoihin tullut tarkennusetäisyys tulee tarkennuselementin sijainnin mukaan, ikäänkuin käänteisessä järjestyksessä. Tämän takia uudempiin peilittömiin on lisätty myös vaihepitsteet jolloin tarkennus nopeutuu ja myös kohteen seuranta onnistuu kun ei tarvitse arpoa.
- Anonyymi
No sehän on tämän palstan ns. valokuvaajien juttuja, että vain paras on kyllin hyvää, eikä sekään tunnu riittävän. Kuolaavat kaiket päivät uusien kameralaitteiden mainoksia ja lukevat teknisiä ominaisuuksia ja sitten yrittävät päteä täällä, kilpailevat kenellä on pisin imaginääriputki ja solvaavat toisiaan ja toisten ihannoimia kameramerkkejä. Silloin tällöin ihan viihdyttävää luettavaa, mutta ei kannata ottaa vakavasti - tämä porukka on vielä hiekkalaatikkotasolla ;)
- Anonyymi
Kyllä yli 50-vuotta kokemusta tuo perspektiiviä. Kouluaikoina luontokuvaus oli pääharrastus, nykyään kuvaan ja jonkin verran taas luontoakin. Luontokuvaus on laji, jota ei kannata lähteä kokeilemaan huonolla kalustolla, siitä tulee vain paha mieli.
Sääsuojattu runko, f/4.0 300 mm, noin satanen makro ja 35 mm kinovastaava on perussetti, josta voi lähteä kasvattamaan kalustoa, jos syttyy kiinnostus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä yli 50-vuotta kokemusta tuo perspektiiviä. Kouluaikoina luontokuvaus oli pääharrastus, nykyään kuvaan ja jonkin verran taas luontoakin. Luontokuvaus on laji, jota ei kannata lähteä kokeilemaan huonolla kalustolla, siitä tulee vain paha mieli.
Sääsuojattu runko, f/4.0 300 mm, noin satanen makro ja 35 mm kinovastaava on perussetti, josta voi lähteä kasvattamaan kalustoa, jos syttyy kiinnostus.Aivan sama kuinka pitkä kokemus sinulla on, jos siitä huolimatta olet täysin pihalla nykyaikaisista kameroista.
Sinulla voi olla silmää valokuvaukselle, mutta kamerakalustosi ei ole tätä päivää.
Toisaalta ne pahimmat peilikamera romu uskovaiset ja nykyaikaisten peilittömien haukkujat ovat nimenomaan teitä vähintään 50 vuotta sitten ensimmäisen kameransa ostaneita jääriä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan sama kuinka pitkä kokemus sinulla on, jos siitä huolimatta olet täysin pihalla nykyaikaisista kameroista.
Sinulla voi olla silmää valokuvaukselle, mutta kamerakalustosi ei ole tätä päivää.
Toisaalta ne pahimmat peilikamera romu uskovaiset ja nykyaikaisten peilittömien haukkujat ovat nimenomaan teitä vähintään 50 vuotta sitten ensimmäisen kameransa ostaneita jääriä.Olen itse kuvannut jo melkein kymmenen vuotta peilittömällä (ensimmäinen oli X Pro1), koska se sopii minun käyttööni paremmin kuin peilijärjestelmä. Vaihdoin tuolloin Canonista Fujiin. En silti suosittele peilitöntä luontokuvaukseen.
Kuvaan itse jonkin verran eläimiä, mutta jos se olisi päägenre, ostaisin jälleen Canonin tai Nikonin peilijärjestelmän. Nyt akku ja objektiivi rumba sekä työn kulku ovat helpompia, vaikka eläinkuvaukseen on tietysti pitkä tele ja toinen runko. Fujiin ei ole pitää primea, joten joudun tyytymään 100-400 mm zoomiin, joka on zoomiksi ok välillä 100-300, mutta loput olisi voinut jättää pois. Huono valovoima rajoittaa iltakuvausta.
Matka-, street- ja perhekuvauksessa Fujin X Pro-sarja on sen sijaa tällä hetkellä lyömätön. Ennen kaikkea sen hybridietsin on valovuoden edellä muita.
Silmästä en tiedä. Silloin tällöin syntyy otoksia, joista pidän ainakin itse. Varmuutta on, mitä harrastajalta voi toivoa. Siinä on varmaan suurin ero ammattilaisiin, joiden on onnistuttava aina.
- Anonyymi
Valovoiman puutetta voi osin korvata ISO-arvon nostolla. Mututuntumalta ajatellen kroppikennoisella ISO 800 on lähes yhtä hyvä kuin ISO 100 ja Kinokennoisella ISO 3200 on lähes yhtä hyvä kuin ISO 100-asetuksella otettu kuva. Joku vanhan ajan mestari kertoi tämän ketjun alussa, että ennen käytettiin ISO 50-64 filmiä, joten esimerkiksi ISO 800-asetuksella saisi nykykameralla 4 aukkoa huonommalla valovoimalla otettua saman kuvan samalla valotusajalla (eli valovoiman f/2.8 sijaan valovoimalla f/11).
- Anonyymi
Tarkennuksessa valovoiman puutetta ei voi korvata millään. Valovoimaa tarvitaan tarkennuksen onnistumiseen. Alle f/4.0 ollaan todella ongelmissa, mielummin f/2.8. Telepäässä f/2.8 maksaa paljon. Niitä on lähinnä aktiiviharrastajilla ja ammattilaisilla. F/4.0 on kompromissi meille muille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkennuksessa valovoiman puutetta ei voi korvata millään. Valovoimaa tarvitaan tarkennuksen onnistumiseen. Alle f/4.0 ollaan todella ongelmissa, mielummin f/2.8. Telepäässä f/2.8 maksaa paljon. Niitä on lähinnä aktiiviharrastajilla ja ammattilaisilla. F/4.0 on kompromissi meille muille.
Valokuvauksen saralla automaattitarkennus on varsin uusi asia. 25v sitten tarkennuspisteitä oli huomattavan vähän, ehkäpä vain yksi ja silläkin pärjättiin. Vuosien saatossa urheilua ja muutakin on kuvattu manuaalitarkennuksella. Aika harvoin kohde poukkoilee edestakaisin holtittomasti joten manuaalitarkennusta voi hyvin hyvin käyttää myös nykyään. Vaatii hieman harjoittelua mutta vaivannäkö kyllä kannattaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valokuvauksen saralla automaattitarkennus on varsin uusi asia. 25v sitten tarkennuspisteitä oli huomattavan vähän, ehkäpä vain yksi ja silläkin pärjättiin. Vuosien saatossa urheilua ja muutakin on kuvattu manuaalitarkennuksella. Aika harvoin kohde poukkoilee edestakaisin holtittomasti joten manuaalitarkennusta voi hyvin hyvin käyttää myös nykyään. Vaatii hieman harjoittelua mutta vaivannäkö kyllä kannattaa.
Paitsi ettei nykyisissä peruskameroissa ei ole yhtä hyviä leikkokuvia kuin silloin. Focus peaking on parannus vanhaan silloin kun se toimii, kontrastitarkennus putoaa kyllä pois aika monessa tilanteessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valokuvauksen saralla automaattitarkennus on varsin uusi asia. 25v sitten tarkennuspisteitä oli huomattavan vähän, ehkäpä vain yksi ja silläkin pärjättiin. Vuosien saatossa urheilua ja muutakin on kuvattu manuaalitarkennuksella. Aika harvoin kohde poukkoilee edestakaisin holtittomasti joten manuaalitarkennusta voi hyvin hyvin käyttää myös nykyään. Vaatii hieman harjoittelua mutta vaivannäkö kyllä kannattaa.
Ennen muinoin kameroissa oli tähyslasi sellainen, että sillä pystyi jonkin verran tarkentamaan ilman kuvan keskikohdan leikkokuvaa tai mikrorasteria. Oikeat fakiirit (kuten minä 70-80 -luvulla) kuvasivat puhtalla mattalasilla, jossa ei ollut mitään tarkennusapuneuvoja. Sillä pystyi tarkentamaan, kun osasi, mihin kohtaan kuvaa hyvänsä. Nykyisissä (peili)kameroissa ei ole tähyslasilla minkäänlaista mattapintaa johon voisi tarkentaa. Peilittömissä voisi vastaavaa tekniikkaa kyllä käyttää.
Edelleen jotkut maailman parhaat urheilukuvaajat kuvaavat käsitarkennuksella, mutta harjoittelevat tarkennusta päivittäin puolisen tuntia, kuin pianistit kuunaan.
Ja totta kai sitä kuvattiin kaikkia tarjolla olevia urheilulajeja ilman automaattitarkennusta. Itse kävin joskus pyhäiltana kuvaamassa kolmea lajia jotka tapahtuivat samaan aikaan, lätkää, korista ja lentopalloa, taksi odotti kadulla, ja sitten riennettiin toimitukseen. Aina tuli teräviä ja julkaisukelpoisia kuvia joka lajista, 800 ASA prässätylle Tri-X:älle. Ei automaattitarkennusta edes kaivattu eikä moista kuviteltu, ennen kuin kamerafirmat alkoivat niitä tarjota joskus 90-luvulla. Nyt automaattitarkennus ja -valotus on itsestään selvää, mutta kyllä ennen kaikki tehtiin käsipelillä ja vielä siinä mielessä sokkona, että tulos näkyi vasta filmin kehityksen jälkeen. Pakko oli osata valottaa ja tarkentaa ja luottaa itseensä, ja siitä lehtikuvajille maksettiin hyvää palkkaa. Nyt on kuvaus helpottunut ja palkat romahtaneet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennen muinoin kameroissa oli tähyslasi sellainen, että sillä pystyi jonkin verran tarkentamaan ilman kuvan keskikohdan leikkokuvaa tai mikrorasteria. Oikeat fakiirit (kuten minä 70-80 -luvulla) kuvasivat puhtalla mattalasilla, jossa ei ollut mitään tarkennusapuneuvoja. Sillä pystyi tarkentamaan, kun osasi, mihin kohtaan kuvaa hyvänsä. Nykyisissä (peili)kameroissa ei ole tähyslasilla minkäänlaista mattapintaa johon voisi tarkentaa. Peilittömissä voisi vastaavaa tekniikkaa kyllä käyttää.
Edelleen jotkut maailman parhaat urheilukuvaajat kuvaavat käsitarkennuksella, mutta harjoittelevat tarkennusta päivittäin puolisen tuntia, kuin pianistit kuunaan.
Ja totta kai sitä kuvattiin kaikkia tarjolla olevia urheilulajeja ilman automaattitarkennusta. Itse kävin joskus pyhäiltana kuvaamassa kolmea lajia jotka tapahtuivat samaan aikaan, lätkää, korista ja lentopalloa, taksi odotti kadulla, ja sitten riennettiin toimitukseen. Aina tuli teräviä ja julkaisukelpoisia kuvia joka lajista, 800 ASA prässätylle Tri-X:älle. Ei automaattitarkennusta edes kaivattu eikä moista kuviteltu, ennen kuin kamerafirmat alkoivat niitä tarjota joskus 90-luvulla. Nyt automaattitarkennus ja -valotus on itsestään selvää, mutta kyllä ennen kaikki tehtiin käsipelillä ja vielä siinä mielessä sokkona, että tulos näkyi vasta filmin kehityksen jälkeen. Pakko oli osata valottaa ja tarkentaa ja luottaa itseensä, ja siitä lehtikuvajille maksettiin hyvää palkkaa. Nyt on kuvaus helpottunut ja palkat romahtaneet.Tähyslasin voi vaihtaa mattapintaiseen jos tarkentelee enemmänkin käsin. Ei löydy ehkä ihan kaikkiin kameroihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähyslasin voi vaihtaa mattapintaiseen jos tarkentelee enemmänkin käsin. Ei löydy ehkä ihan kaikkiin kameroihin.
Näköjään Nikonilla D3 oli viimeinen malli johon voi vaihtaa tähyslasia, mutta mattaa ei ole tarjolla. Canonilla näköjään 5D III. Eli juna meni jo.
Näissäkin vaihto pitää tehdä huollossa. Vanhoissa filmijyrissä Canon F1, Nikonin F-sarja, sen pystyi tekemään helposti napsauttamalla (vaihto)etsimen irti, tähyslasi pois, uusi tilalle jne.
Nyt ei automaattitarkennusten kanssa edes oteta huomioon tilannetta, jossa joku haluaisi/tarvitsisi mattalasin. Eikä sitä oikeastaan juuri tarvitsekaan, kun on live view ja piuha/wi-fi -yhteys läppärin näyttöön. Kourallinen vanhoja pieruja käsitarkentelemassa (joka ei edes ole mahdollista vanhan liiton tyyliin nykyisillä optiikoilla) ei ole riittävä peruste vaihdettaville tähyslaseille. Katoavaa kansanperinnettä josta nykynuoriso ei ole kuullutkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näköjään Nikonilla D3 oli viimeinen malli johon voi vaihtaa tähyslasia, mutta mattaa ei ole tarjolla. Canonilla näköjään 5D III. Eli juna meni jo.
Näissäkin vaihto pitää tehdä huollossa. Vanhoissa filmijyrissä Canon F1, Nikonin F-sarja, sen pystyi tekemään helposti napsauttamalla (vaihto)etsimen irti, tähyslasi pois, uusi tilalle jne.
Nyt ei automaattitarkennusten kanssa edes oteta huomioon tilannetta, jossa joku haluaisi/tarvitsisi mattalasin. Eikä sitä oikeastaan juuri tarvitsekaan, kun on live view ja piuha/wi-fi -yhteys läppärin näyttöön. Kourallinen vanhoja pieruja käsitarkentelemassa (joka ei edes ole mahdollista vanhan liiton tyyliin nykyisillä optiikoilla) ei ole riittävä peruste vaihdettaville tähyslaseille. Katoavaa kansanperinnettä josta nykynuoriso ei ole kuullutkaan.Käsin tarkentaminen mm. maisemakuvauksessa on ihan käyttökelpoinen tapa nykyäänkin. Sitä vain hankaloitetaan turhaan kun etäisyysmerkinnätkin ovat katoamassa objektiiveista. Sähköistä tarkennusrengasta en ole kokeillut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käsin tarkentaminen mm. maisemakuvauksessa on ihan käyttökelpoinen tapa nykyäänkin. Sitä vain hankaloitetaan turhaan kun etäisyysmerkinnätkin ovat katoamassa objektiiveista. Sähköistä tarkennusrengasta en ole kokeillut.
Käytännössä kaikissa nykyisissä vaihto-optiikoissa on sähköinen tarkennusrengas. Jos siitä olisi mekaaninen yhteys linssistöön, olisi tarkennus liian raskasta = hidasta tarkennusmoottorille. Joissain uusimmissa optiikoissa ei edes ole tarkennuskierää, vaan linssejä siirrellään lineaarimoottoreilla. Semmoiseen viritykseen ei edes voi kytkeä mitään mekaanista säätöjärjestelmää, "käsintarkennus" tapahtuu aina ja vain sähköllä.
Paremmissa videokameroissa ja video-objektiiveissa on lukittava aito mekaaninen tarkennus, jotta niitä voisi käyttää follow-focus -systeemillä, jossa tarkentaja, "focus puller", takentaa optiikkaa tarkentimen apukehälle piirustettujen merkintöjen avulla. Silloin tavallisesti tarkennuskin tapahtuu mittanauhalla eikä etsimestä tai monitorista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä kaikissa nykyisissä vaihto-optiikoissa on sähköinen tarkennusrengas. Jos siitä olisi mekaaninen yhteys linssistöön, olisi tarkennus liian raskasta = hidasta tarkennusmoottorille. Joissain uusimmissa optiikoissa ei edes ole tarkennuskierää, vaan linssejä siirrellään lineaarimoottoreilla. Semmoiseen viritykseen ei edes voi kytkeä mitään mekaanista säätöjärjestelmää, "käsintarkennus" tapahtuu aina ja vain sähköllä.
Paremmissa videokameroissa ja video-objektiiveissa on lukittava aito mekaaninen tarkennus, jotta niitä voisi käyttää follow-focus -systeemillä, jossa tarkentaja, "focus puller", takentaa optiikkaa tarkentimen apukehälle piirustettujen merkintöjen avulla. Silloin tavallisesti tarkennuskin tapahtuu mittanauhalla eikä etsimestä tai monitorista.Onhan noissa objektiiveissa ollut erillinen kytkin tarkennustavan valintaa varten. Joissakin uusissa objektiiveissa on erillinen tietonäyttö josta näkee mm tarkennusetäisyyden. Ei ole noista uusimmista kokemusta mutta vanhakin tapa on ollut toimiva.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän475196- 3261918
Nainen, se auttaisi jo paljon minua
tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin1131848Anja ja Janne
Eli nämä kosulan manipellet sai raploojan tubetuksen loppumaan,sitten selitellään uusimmalla videolla ettei heillä ollut701517Tässä epämiellyttävä totuus
Sinä olet henkisesti sairas ja se on epämiellyttävä totuus jota välttelet ja jota et halua kuulla sanottavan. Sinä elät681467Elämäni rakkaus
Miten hirveästi haluaisin olla lähelläsi, halata sinua ja kuiskata monta kertaa, että rakastan sinua. Hyvää yötä! Mieh331221- 811214
- 361056
- 421035
Mikä sinussa on parasta
Olet sellainen ihana kokonaisuus, että en löydä huonoa juttua. Mutta siis parasta. Tarmokkuus, pitkäjänteisyys, kädet, ä21984