Niin kummallista kuin se onkin. Mulla on kaikki mitä tarvitsen, mutta jotain tästä ulkoisesta idyllistä puuttuu. Sua mä en oikeastaan tarvitse, vaan rakastan. En tiedä missä nyt meet, etkä sä missä mä meen. Toivottavasti meillä vielä yhteys.
Mulla on sua mies ikävä
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aina meillä on sanomaton.
Olisitpa se sinä. En ole kuullut sinusta mitään kahteen viikkoon. Tämä on tuntunut niin epätodelliselta. Olisin halunnut nähdä sinut uudestaan ja jutella. Olisi niin paljon kysyttävää ja keskusteltavaa. Laita viestiä, jos oikeasti olet hän.
On kova ikävä sinua.
Ei mennyt oikealle henkilölle.
Eipä niin. Ei olla juteltu oikeastaan ollenkaan.
Jos jotain muuta haluat, niin sano se hänelle. Olisi varmaan tuosta onnellinen.
En kyllä halua olla sinun "ulkoisen idyllisi" puuttuva pala. Oletko pinnallinen ?
sama pisti mulla korvaa. Pinnallinen kuvaus täydellisestä ulkoisesta pinnasta.
Tämä ei sitten ole multa kulta.. niin ..
Ette ymmärtäneet viestiä lainkaan te kaksi, ikä auttaa....
Ette ymmärtäneet viestiä lainkaan te kaksi, ikä auttaa....
Ei auta, usko pois
Ihan samoin ajattelen, mutta en olisi osannut noin kauniisti ja täsmällisesti sitä ilmaista.
Kun/Jos pääsemme kahden kesken kertomaan tunteistamme toisillemme, voimme todeta yhdessä: Juuri ja vain sinua minulta on puuttunut...
Sä sen sanoit noinhan se on,toivottavasti joku ratkaisu tähän löydetään.
ulkoinen idylli,https://youtu.be/h1QnuHtLogg
Kauniilla korvilla, voi tunnistavat kaipuun oman sisäisen hiljaisuuden äärelle.
Et tarvitse, mutta rakastat. Ketä sinä sitten oikeasti tarvitset?