Perintö ja velat

Surisin se minäkin, noinkin huonoa vastausta ja ympäripyöreää.

Ensinnäkin, onko ulosotosta tullut ilmoitusta siskosi perintöosuuden ulosmittauksesta?

Jos ei ole, niin jäljelle jäänyt perikunta ei ole vastuussa yksittäisen osakkaan OMISTA VELOISTA.

Tässä tapauksessa ulosotto kokeilee kepillä jäätä, että onko osakkaat niin idiootteja, että maksavat tuon velan.

Luinpa huonosti. siis ei myöskään velkojalle ja velkoja kokeilee.

Kirjelmöi todistettavasti, eli lähetät kirjattuna kirjeenä velkojalle, kirjelmän, että vainajan kuolinpesä on vastuussa vain ulosoton kautta tulleeseen pesänjakokieltoon ja täten vainajan velan maksuun ja vain siltä osin kuin vainajalta jäänyt varallisuus riittää.

Eli siskosi kuolinpesä on vastuussa vain tuon kolmentuhannen verran josta vähennetään hautajaiskulut eli jää tonni.

Tässä selkeää lakia tuosta, "21 luku
Kuolleen henkilön ja pesän velasta
1 § (20.8.2004/783)

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. (15.6.2007/710)

====>>>Pesänselvitysvelat maksetaan !!!ennen!!!! muita velkoja<<<=== sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.

Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä. ( 18 lku "5 § (20.8.2004/783)

Pesän varoista suoritetaan ====>>>kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (!!!!pesänselvitysvelat!!!! )niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään<<<===").

2 § (20.8.2004/783)

====>>>(1 mom.)Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta<<<<===.

(2 mom.)Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, !!!!jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla!!!!, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta !!!!antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan!!!!.

Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa (KATSO YLEMPI) tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja.".

Eli älkää maksako kuin se tonni, loppua voi velkoja huudella vaikka äitivainajaltaan.

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Surisin se minäkin, noinkin huonoa vastausta ja ympäripyöreää.

Ensinnäkin, onko ulosotosta tullut ilmoitusta siskosi perintöosuuden ulosmittauksesta?

Jos ei ole, niin jäljelle jäänyt perikunta ei ole vastuussa yksittäisen osakkaan OMISTA VELOISTA.

Tässä tapauksessa ulosotto kokeilee kepillä jäätä, että onko osakkaat niin idiootteja, että maksavat tuon velan.

Luinpa huonosti. siis ei myöskään velkojalle ja velkoja kokeilee.

Kirjelmöi todistettavasti, eli lähetät kirjattuna kirjeenä velkojalle, kirjelmän, että vainajan kuolinpesä on vastuussa vain ulosoton kautta tulleeseen pesänjakokieltoon ja täten vainajan velan maksuun ja vain siltä osin kuin vainajalta jäänyt varallisuus riittää.

Eli siskosi kuolinpesä on vastuussa vain tuon kolmentuhannen verran josta vähennetään hautajaiskulut eli jää tonni.

Tässä selkeää lakia tuosta, "21 luku
Kuolleen henkilön ja pesän velasta
1 § (20.8.2004/783)

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. (15.6.2007/710)

====>>>Pesänselvitysvelat maksetaan !!!ennen!!!! muita velkoja<<<=== sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.

Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä. ( 18 lku "5 § (20.8.2004/783)

Pesän varoista suoritetaan ====>>>kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (!!!!pesänselvitysvelat!!!! )niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään<<<===").

2 § (20.8.2004/783)

====>>>(1 mom.)Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta<<<<===.

(2 mom.)Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, !!!!jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla!!!!, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta !!!!antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan!!!!.

Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa (KATSO YLEMPI) tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja.".

Eli älkää maksako kuin se tonni, loppua voi velkoja huudella vaikka äitivainajaltaan.

T. Lawetorder

Lue lisää

Ps. unohdin mainita sen, että se toinenkaan kuolinpesä ei ole vastuussa edesmenneen osakkaan veloista.

Tietenkin voi se velkoja hakea siskovainajasi kuolinpesää konkurssiin, mutta eipä se sitä hyödytä kun tyhjästä on paha nyhjästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. unohdin mainita sen, että se toinenkaan kuolinpesä ei ole vastuussa edesmenneen osakkaan veloista.

Tietenkin voi se velkoja hakea siskovainajasi kuolinpesää konkurssiin, mutta eipä se sitä hyödytä kun tyhjästä on paha nyhjästä.

Lue lisää

Lawehöpö taas höpöttää kalliit neuvot......

Velkoja huomaa että omaiset koittavat aliarvostaa omaisuutta, melkoinen joutomaa onkin soranottoaluetta

Anonyymi kirjoitti:

Surisin se minäkin, noinkin huonoa vastausta ja ympäripyöreää.

Ensinnäkin, onko ulosotosta tullut ilmoitusta siskosi perintöosuuden ulosmittauksesta?

Jos ei ole, niin jäljelle jäänyt perikunta ei ole vastuussa yksittäisen osakkaan OMISTA VELOISTA.

Tässä tapauksessa ulosotto kokeilee kepillä jäätä, että onko osakkaat niin idiootteja, että maksavat tuon velan.

Luinpa huonosti. siis ei myöskään velkojalle ja velkoja kokeilee.

Kirjelmöi todistettavasti, eli lähetät kirjattuna kirjeenä velkojalle, kirjelmän, että vainajan kuolinpesä on vastuussa vain ulosoton kautta tulleeseen pesänjakokieltoon ja täten vainajan velan maksuun ja vain siltä osin kuin vainajalta jäänyt varallisuus riittää.

Eli siskosi kuolinpesä on vastuussa vain tuon kolmentuhannen verran josta vähennetään hautajaiskulut eli jää tonni.

Tässä selkeää lakia tuosta, "21 luku
Kuolleen henkilön ja pesän velasta
1 § (20.8.2004/783)

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. (15.6.2007/710)

====>>>Pesänselvitysvelat maksetaan !!!ennen!!!! muita velkoja<<<=== sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.

Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä. ( 18 lku "5 § (20.8.2004/783)

Pesän varoista suoritetaan ====>>>kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (!!!!pesänselvitysvelat!!!! )niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään<<<===").

2 § (20.8.2004/783)

====>>>(1 mom.)Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta<<<<===.

(2 mom.)Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, !!!!jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla!!!!, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta !!!!antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan!!!!.

Jos velkoja 2 momentin nojalla vaatii osakkaalta maksua velasta, osakas vapautuu velkavastuusta, jos hän osoittaa, ettei hän ole 2 momentissa (KATSO YLEMPI) tarkoitetulla menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut 18 luvun 7 §:n nojalla korvattavaa vahinkoa. Jos osakas osoittaa, että hänen velkojalle aiheuttamansa vahinko oli rahamäärältään pienempi kuin vainajan velka, hän vastaa vahingon määrästä.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja.".

Eli älkää maksako kuin se tonni, loppua voi velkoja huudella vaikka äitivainajaltaan.

T. Lawetorder

Lue lisää

Ehkä vastaus oli aika ympäripyöreä asiasta tietämättömälle. En myöskään tarkoittanut, että velka maksettaisiin oikopäätä vaan vaikkapa alla mainitsemallasi tavalla. Ihan totta, että perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa pesän velkavastuuseen. Käsittääkseni luopumalla osuudesta oikein vapautuu myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Pidän kyllä vähän erikoisena jos velkavastuu kumoutuu noin. Riippuu kai vähän siitäkin kuka on tuon osuuden arvon määrittänyt. Tietty jos mökki on jossain "metsäkulmilla" niin tuskin arvon voi odottaa nousevan.

Suomessa sentään voi vainajan velkavastuusta vapautua aika kätevästi. Kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi Espanjasta joku sai isänsä jälkeen "satojen tuhansien ongelman", mutta en tiedä sen enempää. Suomalaisella on vimmattu tarve omistaa, mutta aina se ei ole hyväksi.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Lawehöpö taas höpöttää kalliit neuvot......

Velkoja huomaa että omaiset koittavat aliarvostaa omaisuutta, melkoinen joutomaa onkin soranottoaluetta

Taas jälleen saamme jättää lukematta näitä heittoja, jossa ei aloitukseen ole antia ja josta paistaa syvääkin syvempi katkeruus viisaampiaan kohtaan.

Esitä laista kohta ettei noin olisi ja kuuluuko se jotenkin tähän onko kysyjän asia noin vaiko eikö ole?

Voitko esittää todisteita siihen, ettei edesmenneen siskon osuus tuosta mökistä ole juurikin tuo 3000€ ja jollei ole esittää siitä todisteita, niin olisit hiljaa, ettei tietämättömyytesi leviäisi ihan kiinaan ast.i

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä vastaus oli aika ympäripyöreä asiasta tietämättömälle. En myöskään tarkoittanut, että velka maksettaisiin oikopäätä vaan vaikkapa alla mainitsemallasi tavalla. Ihan totta, että perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa pesän velkavastuuseen. Käsittääkseni luopumalla osuudesta oikein vapautuu myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Pidän kyllä vähän erikoisena jos velkavastuu kumoutuu noin. Riippuu kai vähän siitäkin kuka on tuon osuuden arvon määrittänyt. Tietty jos mökki on jossain "metsäkulmilla" niin tuskin arvon voi odottaa nousevan.

Suomessa sentään voi vainajan velkavastuusta vapautua aika kätevästi. Kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi Espanjasta joku sai isänsä jälkeen "satojen tuhansien ongelman", mutta en tiedä sen enempää. Suomalaisella on vimmattu tarve omistaa, mutta aina se ei ole hyväksi.

lajijasuris

Lue lisää

Perintökaaressa on hulluinta se, että pesäosuudestaan voi luopua, mutta entä jos pesänhaltuunottaja on perillinen ja joka tällöin ryhtyy perintöön, enemmän kuin muut perilliset, sillain, että hän hoitaa pesän asioita ja vastaa pesän puolesta kolmatta osapuolta kohtaan, niin kuinka hän luopuu pesäosuudestaan vahvasti?

Aika kinkkinen kysymys, noin niin kuin ajatellen lakia.

Lainlaatijoilla on näemmä aina pallohukassa, samoin kuin todellisilla lainkäyttäjillä, koska tällaiseltakin rahastamismahdollisuudesta oltaisiin päästy, kun olisi laadittu selkeä laki, että perintöön ryhtymistä on ainoastaan pesäosuutensa vaatiminen taikka jakotilaisuuteen osallistuminen ja kuolinpesän omaisuuden käyttö, pois lukien pesän hoidolliset toimenpiteet.

Näin selkeästi ilmaistuna kaikki muut toimet ei olisi olleet perintöön ryhtymistä.

Näin helvatan yksinkertaista on lakien laatiminen, ei siihen tarvita rakettitieteilyä taikka edes luridiikkapellejä.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä vastaus oli aika ympäripyöreä asiasta tietämättömälle. En myöskään tarkoittanut, että velka maksettaisiin oikopäätä vaan vaikkapa alla mainitsemallasi tavalla. Ihan totta, että perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa pesän velkavastuuseen. Käsittääkseni luopumalla osuudesta oikein vapautuu myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Pidän kyllä vähän erikoisena jos velkavastuu kumoutuu noin. Riippuu kai vähän siitäkin kuka on tuon osuuden arvon määrittänyt. Tietty jos mökki on jossain "metsäkulmilla" niin tuskin arvon voi odottaa nousevan.

Suomessa sentään voi vainajan velkavastuusta vapautua aika kätevästi. Kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi Espanjasta joku sai isänsä jälkeen "satojen tuhansien ongelman", mutta en tiedä sen enempää. Suomalaisella on vimmattu tarve omistaa, mutta aina se ei ole hyväksi.

lajijasuris

Lue lisää

Virheitä, virheitä ja taas virheitä.

"Suomessa sentään voi vainajan velkavastuusta vapautua aika kätevästi".

Vainajalla on velkavastuu varallisuutensa mukaan ja jonka hoitaa kuolinpesä, eikä tästä velkavastuusta voi vapautua vainaja, vaan ainoastaan kuolinpesä ja sen osakkaat, 1) jos kuolinpesä on varaton, 2) jos varat ei riitä koko velan maksamiseen, 3) osakkaille/osakkaalle velkavastuu siirtyy ainoastaan laissa määritellyin perustein eli ei niinkään helppoa.

"Ehkä vastaus oli aika ympäripyöreä asiasta tietämättömälle".

Ympäripyöreitä vastaavat ja velan maksamiseen kehoittavat ainoastaan asioista tietämättömät, "===>>!!!Käytännössä"" kuolinpesän tai teidän osakkaiden !!!pitää maksaa velka!!!<<=== mikäli haluatte pitää mökin omistuksen entiseen malliin mutta ilman siskoanne" " Ei tuo velkasumma ihan mahdottomalta kuulosta maksaa.".

Mistähän ihmeen ilmoitusvelvollisuudesta vapautuu tehokkaasti luopumalla pesäosuudestaan?? "Käsittääkseni luopumalla osuudesta oikein vapautuu myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Pidän kyllä vähän erikoisena jos velkavastuu kumoutuu noin. Riippuu kai vähän siitäkin kuka on tuon osuuden arvon määrittänyt".

Erikoistako?
Kuinka niin olisi erikoista, se nyt vaan on noin, jollei vainajalta jäänyt varallisuus riitä velkojen maksuun, niin velkoja voi hakea pesän konkurssiin, pesänosakkaillahan tätä velvollisuutta ei ole annettu, eikä vastuuta pesän veloista kuin määrätyillä tavoilla.

Ei arvon määritteleminen ole riippuvainen velanmaksun vastuusta ja kylla se osuuden arvo on jo aiemmin määritelty edellisessä perukirjoituksessa, siis sen huomaa jos on ymmärrystä lukea oikein ja aloittajan kysymys kokonaisuudessaan, eikä innokkaana ala hökimään vastausta miten sattuu

Helppoa se olisi silloin, jos kaikissa tapauksissa voidaan sanoa vain, ettei niitä makseta.

Hieno esimerkki, "Esimerkiksi Espanjasta" jos olisimme espanjalaisia taikka sen lain alaisia, joten aika turha ilmaisu, koska olemme suomessa ja tämän maan lakien alaisia.

Eli ei aloittajan tarvitse tehdä mitään täydennystä perukirjaan tehdä, koska velka on ilmennyt vasta perukirjoituksen jälkeen pesänhaltuun ottajan tietämättä edes koko velasta ja ilmoittanut rehellisesti kaiken tietämänsä perukirjaan.

Näistä velka asioista (vainajan tilille tulleesta muutaman satasen omaehtoisesta eläkevakuutuksen maksusta) on täällä jo aiemminkin tapeltu, niin paljon, että häviölle jääneet ovat alkaneet inttään jo ihan muusta asiasta .

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä vastaus oli aika ympäripyöreä asiasta tietämättömälle. En myöskään tarkoittanut, että velka maksettaisiin oikopäätä vaan vaikkapa alla mainitsemallasi tavalla. Ihan totta, että perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa pesän velkavastuuseen. Käsittääkseni luopumalla osuudesta oikein vapautuu myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Pidän kyllä vähän erikoisena jos velkavastuu kumoutuu noin. Riippuu kai vähän siitäkin kuka on tuon osuuden arvon määrittänyt. Tietty jos mökki on jossain "metsäkulmilla" niin tuskin arvon voi odottaa nousevan.

Suomessa sentään voi vainajan velkavastuusta vapautua aika kätevästi. Kaikkialla näin ei ole. Esimerkiksi Espanjasta joku sai isänsä jälkeen "satojen tuhansien ongelman", mutta en tiedä sen enempää. Suomalaisella on vimmattu tarve omistaa, mutta aina se ei ole hyväksi.

lajijasuris

Lue lisää

Tässä muuten "tietämättömälle surisijalle" Espanjalaista tietoa,
"7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Perillisen tai testamentinsaajan asema edellyttää perinnön tai erityisjälkisäädöksen vastaanottamista. Perintö voidaan ottaa vastaan sellaisenaan tai se voidaan ottaa vastaan siten, että velkavastuu rajoittuu jäämistön arvoon. Perinnön vastaanottaminen sellaisenaan voidaan ilmaista julkisella tai yksityisellä asiakirjalla tai toteuttamalla toimia, joista käy yksiselitteisesti ilmi halukkuus perinnön vastaanottamiseen tai joita voi toteuttaa ainoastaan perillinen. Jos kuitenkin tarvitaan todiste ja jos kyse on omaisuuden käyttöoikeudesta, tarvitaan julkinen notaarin asiakirja.
8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Silloin kun perintö otetaan vastaan sellaisenaan, perillinen on vastuussa kaikista perintöön liittyvistä veloista, ei pelkästään jäämistöomaisuudella vaan myös omalla omaisuudellaan.

Silloin kun henkilö ottaa perinnön vastaan siten, että velkavastuu rajoittuu jäämistön arvoon, perillisen vastuu perintöön liittyvistä veloista rajoittuu hänen saamansa perinnön määrään."

https://e-justice.europa.eu/content_general_information-166-es-maximizeMS_EJN-fi.do?member=1

Anonyymi kirjoitti:

Tässä muuten "tietämättömälle surisijalle" Espanjalaista tietoa,
"7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?

Perillisen tai testamentinsaajan asema edellyttää perinnön tai erityisjälkisäädöksen vastaanottamista. Perintö voidaan ottaa vastaan sellaisenaan tai se voidaan ottaa vastaan siten, että velkavastuu rajoittuu jäämistön arvoon. Perinnön vastaanottaminen sellaisenaan voidaan ilmaista julkisella tai yksityisellä asiakirjalla tai toteuttamalla toimia, joista käy yksiselitteisesti ilmi halukkuus perinnön vastaanottamiseen tai joita voi toteuttaa ainoastaan perillinen. Jos kuitenkin tarvitaan todiste ja jos kyse on omaisuuden käyttöoikeudesta, tarvitaan julkinen notaarin asiakirja.
8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?

Silloin kun perintö otetaan vastaan sellaisenaan, perillinen on vastuussa kaikista perintöön liittyvistä veloista, ei pelkästään jäämistöomaisuudella vaan myös omalla omaisuudellaan.

Silloin kun henkilö ottaa perinnön vastaan siten, että velkavastuu rajoittuu jäämistön arvoon, perillisen vastuu perintöön liittyvistä veloista rajoittuu hänen saamansa perinnön määrään."

https://e-justice.europa.eu/content_general_information-166-es-maximizeMS_EJN-fi.do?member=1

Lue lisää

No niin ja kiitos vastauksista ja että tulee tietoa myös Espanjan suunnalta. En siitä sen enempää tiedäkään, vaan kuulin eräältä perijältä itseltään, ettei Suomessa olisi hänen kohdalleen tullut vastaavaa ja ettei suinpäin kannata ostaa omaksi mistä tahansa mitä tahansa.

Muutenkin vähän tuntuu menevän pilkunviilaukseksi välillä. Muutamissa melko pienivaraisissa 3-20 osakkaan kuolinpesissä sekä eräässä vähän arvokkaammassa testamenttisaannossa olen ollut mukana. On sitä Perintökaartakin joskus tullut silmäiltyä.
En tiedä menikö protokollan mukaan (näin sen muistan), mutta eräässä tapauksessa pesän osakkaalta oli perunkirjoitustilaisuuteen annattuna asiakirja, jonka mukaan hän luopuu osuudestaan lapsensa hyväksi eikä siten ollut allekirjoittamassa peru- eikä jakokirjaa. Eikö tällöin automaattisesti välty kaikilta vastuilta pesään liittyen?
Juu ei ole erikoista, jos vainajalta jää velkoja enemmän kuin jaettavaa. Juurikin niin, että velkoja voi hakea konkurssin tms. kautta saataviaan. Mutta jos osuuden arvo ei riitä velkoihin, eikö velkojalla ole oikeus ottaa se haltuunsa? Jos vara olisi vaikkapa auto, se realisoitaisiin ja jos edelleen jää velkaa, menee se velkojan tappioksi.
En ole mikään juristi, joten nää veivaamiset on aika turhanaikaisia ja vastauksissa voi olla virheitä, mutta erehtyy ne juristitkin eikä juridiikka edes aina ole kovin yksinkertaista.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

No niin ja kiitos vastauksista ja että tulee tietoa myös Espanjan suunnalta. En siitä sen enempää tiedäkään, vaan kuulin eräältä perijältä itseltään, ettei Suomessa olisi hänen kohdalleen tullut vastaavaa ja ettei suinpäin kannata ostaa omaksi mistä tahansa mitä tahansa.

Muutenkin vähän tuntuu menevän pilkunviilaukseksi välillä. Muutamissa melko pienivaraisissa 3-20 osakkaan kuolinpesissä sekä eräässä vähän arvokkaammassa testamenttisaannossa olen ollut mukana. On sitä Perintökaartakin joskus tullut silmäiltyä.
En tiedä menikö protokollan mukaan (näin sen muistan), mutta eräässä tapauksessa pesän osakkaalta oli perunkirjoitustilaisuuteen annattuna asiakirja, jonka mukaan hän luopuu osuudestaan lapsensa hyväksi eikä siten ollut allekirjoittamassa peru- eikä jakokirjaa. Eikö tällöin automaattisesti välty kaikilta vastuilta pesään liittyen?
Juu ei ole erikoista, jos vainajalta jää velkoja enemmän kuin jaettavaa. Juurikin niin, että velkoja voi hakea konkurssin tms. kautta saataviaan. Mutta jos osuuden arvo ei riitä velkoihin, eikö velkojalla ole oikeus ottaa se haltuunsa? Jos vara olisi vaikkapa auto, se realisoitaisiin ja jos edelleen jää velkaa, menee se velkojan tappioksi.
En ole mikään juristi, joten nää veivaamiset on aika turhanaikaisia ja vastauksissa voi olla virheitä, mutta erehtyy ne juristitkin eikä juridiikka edes aina ole kovin yksinkertaista.

lajijasuris

Lue lisää

Palataanpa tähän vielä ja tarkennan vähän, koska ns. rivien välistä ei oikein nähdä asioita.
"Mutta jos osuuden arvo ei riitä velkoihin, eikö velkojalla ole oikeus ottaa se haltuunsa?"
Anteeksi epätäydellisyyteni. Eihän tuo mikään automaattinen ratkaisu ole suinkaan. Kun kyseessä pantti tao kiinnitys tms. se menee noin loppuviimein. Toki sitten on ulosotot jne,

Kokonaan vaille huomiota on jäänyt se, että noin pienen velan kyseessä ollen, voisi minusta harkita maksuakin sikäli kuin mahdollista ja jos kyseessä riidaton velka. Aikaa ja rahaa kuluu sekä mielipahaa tulee asian pyörittelyssä siellä sun täällä. Kerroin olleeni useammassa kuolinpesässä, kuten: 1988 olin saamassa yhtenä perijänä ja vielä alaikäisenä yli 1 000 000 markan perinnön, mutta edessä oli piiiiiiiiiiitkä miinus eli siis velkaa! Munnettuna nykyarvoon tällä https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN saadaan arvoksi noin 360 000 euroa. Korotkin oli noihin aikoihin ihan muuta kuin nyt!
Tämmöseen suhteutettuna voisin melkein vaikka maksaakin velan. Toki katsoisin huolella mikä juttu, mutta tuskin lähtisin kovin kummoseen pyörittelyyn.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Palataanpa tähän vielä ja tarkennan vähän, koska ns. rivien välistä ei oikein nähdä asioita.
"Mutta jos osuuden arvo ei riitä velkoihin, eikö velkojalla ole oikeus ottaa se haltuunsa?"
Anteeksi epätäydellisyyteni. Eihän tuo mikään automaattinen ratkaisu ole suinkaan. Kun kyseessä pantti tao kiinnitys tms. se menee noin loppuviimein. Toki sitten on ulosotot jne,

Kokonaan vaille huomiota on jäänyt se, että noin pienen velan kyseessä ollen, voisi minusta harkita maksuakin sikäli kuin mahdollista ja jos kyseessä riidaton velka. Aikaa ja rahaa kuluu sekä mielipahaa tulee asian pyörittelyssä siellä sun täällä. Kerroin olleeni useammassa kuolinpesässä, kuten: 1988 olin saamassa yhtenä perijänä ja vielä alaikäisenä yli 1 000 000 markan perinnön, mutta edessä oli piiiiiiiiiiitkä miinus eli siis velkaa! Munnettuna nykyarvoon tällä https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN saadaan arvoksi noin 360 000 euroa. Korotkin oli noihin aikoihin ihan muuta kuin nyt!
Tämmöseen suhteutettuna voisin melkein vaikka maksaakin velan. Toki katsoisin huolella mikä juttu, mutta tuskin lähtisin kovin kummoseen pyörittelyyn.

lajijasuris

Lue lisää

Niinpä niin, korotkin oli mitä oli.

Jos velan korko on nyt 9%/1€ eli melkein 10c ja joka on markkoina melkein 59,6753p ja -80 ollut 19%/1mk, niin markkoina se on melkein 20p eli 80-luvulla on markasta mennyt tosiasiassa vähemmän kuin nykyään.

Eli eurohan on nyt samassa arvossa kuin muuntohetkelläkin 1€ = 5,96753mk.

Hassuintahan tässä on se, että olet enemmän velkojan puolella kuin kansalaisten puolella, eli koko ajan tuot esiin sitä, että kyllä se velka tulee maksaa.

Perkele, saako se velallinen jotain hyötyä verotuksessa tappioistaan? Ei saa.

No saako se firma eli velkoja hyötyä tappiostaan?? Saa, verovähennyksen.

Että näillä mennään ja näin katsotaan.

Kaikkia perkeleitä se tämä suomikin jaksaa elättää, yrittäjiä jotka veis vaikka selkänahankin, jos voisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä niin, korotkin oli mitä oli.

Jos velan korko on nyt 9%/1€ eli melkein 10c ja joka on markkoina melkein 59,6753p ja -80 ollut 19%/1mk, niin markkoina se on melkein 20p eli 80-luvulla on markasta mennyt tosiasiassa vähemmän kuin nykyään.

Eli eurohan on nyt samassa arvossa kuin muuntohetkelläkin 1€ = 5,96753mk.

Hassuintahan tässä on se, että olet enemmän velkojan puolella kuin kansalaisten puolella, eli koko ajan tuot esiin sitä, että kyllä se velka tulee maksaa.

Perkele, saako se velallinen jotain hyötyä verotuksessa tappioistaan? Ei saa.

No saako se firma eli velkoja hyötyä tappiostaan?? Saa, verovähennyksen.

Että näillä mennään ja näin katsotaan.

Kaikkia perkeleitä se tämä suomikin jaksaa elättää, yrittäjiä jotka veis vaikka selkänahankin, jos voisivat.

Lue lisää

Oliko 1980 korko noin kova? 1990-luvulla kyllä oli. Laskutoimituksena varmaan noin, mutta ei markkaa ja euroa voi noin suoraviivaisesti muuntaa. 1 mk v. 1980 on nykyarvona yllä olevan linkin mukaan 0,51 euroa ja 1€ on v. 1980 1,97 mk
Mutta mitäs sitten jos korot nyt nousisi 15 prosenttiin!

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Oliko 1980 korko noin kova? 1990-luvulla kyllä oli. Laskutoimituksena varmaan noin, mutta ei markkaa ja euroa voi noin suoraviivaisesti muuntaa. 1 mk v. 1980 on nykyarvona yllä olevan linkin mukaan 0,51 euroa ja 1€ on v. 1980 1,97 mk
Mutta mitäs sitten jos korot nyt nousisi 15 prosenttiin!

lajijasuris

Lue lisää

Mulle se ja sama, mutta eurot ei olleet käytössä 1990 taikka 1980 eli ei voida laskea euron arvoksi jotain, vaan se muunnetaan suoraan silloisella arvolla kuin on valuttamerkin vaihtuessa, vaikkakin on täysin laiton valuutta suomessa, silloisen perustuslain 73§ pykälän mukaan "suomen rahayksiköstä määrätään lailla".

Tarkoittaa sitä, että eduskunta ei ole lakia säätänyt rahayksikön vaihtumisesta markasta euroon, joten se on laiton rahayksikkö.

Jos muistat, niin euro tuotiin käyttöön hallituksen ilmoituksella ja jo ennen kansanäänestystäkin tehdyllä sopimuksella euroopan unioniin liittymisestä (tuo sopimus allekirjoitettiin korfun-saarella yli puolivuotta aikaisemmin kuin suomessa oli edes kansanäänestystä liittymisestä) ja äänestyksessä kysyttiin, että "tuleeko suomen liittyä euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopimus joka oli jo allekirjoitettu eli sovittu jo liittyminen) perusteella", niin moniko suomalainen oli tuon sopimuksen sisällöstä tietoinen ja moniko oli tietoinen siitä, että rahayksiköksi tulee euro, vaikka selkeästi ilmaistiin ennen äänestystä, ettei suomen rahayksikkö muutu.

Suomi oikeammin ei ole virallisesti eu:n jäsen ja suomessa on käytössä suomen lakien vastainen rahayksikkö (Jorma Jaakkola).

Ps. tuon laittoman sopimuksen yksi allekirjoittajista on esko 'puumerkki' aho.

Anonyymi kirjoitti:

Taas jälleen saamme jättää lukematta näitä heittoja, jossa ei aloitukseen ole antia ja josta paistaa syvääkin syvempi katkeruus viisaampiaan kohtaan.

Esitä laista kohta ettei noin olisi ja kuuluuko se jotenkin tähän onko kysyjän asia noin vaiko eikö ole?

Voitko esittää todisteita siihen, ettei edesmenneen siskon osuus tuosta mökistä ole juurikin tuo 3000€ ja jollei ole esittää siitä todisteita, niin olisit hiljaa, ettei tietämättömyytesi leviäisi ihan kiinaan ast.i

Lue lisää

"Voitko esittää todisteita siihen, ettei edesmenneen siskon osuus tuosta mökistä ole juurikin tuo 3000€ ja jollei ole esittää siitä todisteita, niin olisit hiljaa, ettei tietämättömyytesi leviäisi ihan kiinaan ast.i"

No, se edesmenneen siskon osuus mökistä ei todellakaan ole tuo 3000 €. Se nimittäin on murtolukuinen omistusosuus, esimerkiksi 1/24 osuus mökistä - mökin arvosta riippumatta. Vasta kun joku maksaa tuosta osuudesta 3000 € tai koko kiinteistöstä 72000 €, voidaan sanoa, että osuuden arvo on tuo 3000 €.

Jos ulosottomiehen myymästä mökkiosuudesta (1/24) ostaja maksaa 3000 €, siitä tilitetään kuolinpesälle pesänselvityskuluina 2000 € ja sisaren velkojalle (jollei velka ole vanhentunut) 1000 €. Loppuosa velasta jää velkojan vahingoksi.

Sisaren osuuden uusi omistaja voi vaatia, että mummonmökki yhteisomistussuhteen purkamiseksi määrätään myytäväksi. Nettokauppahinnasta uusi omistaja sitten saa omistusosuuttaan vastaavan osan (1/24) ja loppuosa (23/24) jaetaan muille yhteisomistajille omistusosuuksien suhteessa.

Älä nyt hötkyile turhaan sen täydennysperukirjan kanssa, koska se saattaa paukahtaa pian omaan nilkkaan liikaa.

" 4 §

Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)

6§ 2mom. Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.

10 §

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Siitä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä on perukirjasta säädetty".

Laki määrää kuukauden aikaa sen jälkeen kun on ilmaantunut varoja tai velkoja.

Minä henkilökohtaisesti en sopisi mistään maksujärjestelyistä, koska se koskee tällöin koko velkaa, eikä osaa.

Pesänselvityskulut, ne saa myös se joka hoitanut pesän asioita, niin korvaukseksi oman ajan käytöstä eli perukirjan laatiminen (missä ja kuka laatinut?), sitten se mitä on itse kuluttanut aikaa, että omalla kustannuksella hankkinut tarvittavat.

Eli hautauskulut 2000 1200 selvityskulut, eli velkojalle jää 1800.

Koska et ole tahallisesti mitään jättänyt ilmoittamatta, antanut tietoisesti väärää tietoa perukirjaan, niin tällöin kukaan teistä ei ole vastuussa tuosta loppuvelasta henkilökohtaisesti.

Eli ilmoitat velkojalle summan minkä voitte maksaa vainajan varoista ja jollei kelpaa, niin hakekoon omalla kustannuksella kuolinpesän konkurssiin (hakija maksaa kustannukset, mutta voi lisätä ne velan määrään ja ei kukaan lähde setvimään noinkin usean omistamaa mökkipahaa oikeuksien kautta yhteishallinnon purkua ja muita asioita, koska se vie aikaa, että rahaa ja tuskin koskaan saa edes puoltakaan koko jupakassa kun loppuviimein on siinä asteella, että velkoja saisi myytyäkään, niin on mennyt vähintään pari vuotta.

Eli ilmaise kautta rantain, että jollei tyydy summaan, niin tehköön itselle kalliimman kautta kuin haluaakin.

Uskon että jättää asian silleen ja on hyvillään että saa edes osansa.

Onhan velkojalla esittää tositteita velsta?

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt hötkyile turhaan sen täydennysperukirjan kanssa, koska se saattaa paukahtaa pian omaan nilkkaan liikaa.

" 4 §

Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)

6§ 2mom. Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.

10 §

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Siitä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä on perukirjasta säädetty".

Laki määrää kuukauden aikaa sen jälkeen kun on ilmaantunut varoja tai velkoja.

Minä henkilökohtaisesti en sopisi mistään maksujärjestelyistä, koska se koskee tällöin koko velkaa, eikä osaa.

Pesänselvityskulut, ne saa myös se joka hoitanut pesän asioita, niin korvaukseksi oman ajan käytöstä eli perukirjan laatiminen (missä ja kuka laatinut?), sitten se mitä on itse kuluttanut aikaa, että omalla kustannuksella hankkinut tarvittavat.

Eli hautauskulut 2000 1200 selvityskulut, eli velkojalle jää 1800.

Koska et ole tahallisesti mitään jättänyt ilmoittamatta, antanut tietoisesti väärää tietoa perukirjaan, niin tällöin kukaan teistä ei ole vastuussa tuosta loppuvelasta henkilökohtaisesti.

Eli ilmoitat velkojalle summan minkä voitte maksaa vainajan varoista ja jollei kelpaa, niin hakekoon omalla kustannuksella kuolinpesän konkurssiin (hakija maksaa kustannukset, mutta voi lisätä ne velan määrään ja ei kukaan lähde setvimään noinkin usean omistamaa mökkipahaa oikeuksien kautta yhteishallinnon purkua ja muita asioita, koska se vie aikaa, että rahaa ja tuskin koskaan saa edes puoltakaan koko jupakassa kun loppuviimein on siinä asteella, että velkoja saisi myytyäkään, niin on mennyt vähintään pari vuotta.

Eli ilmaise kautta rantain, että jollei tyydy summaan, niin tehköön itselle kalliimman kautta kuin haluaakin.

Uskon että jättää asian silleen ja on hyvillään että saa edes osansa.

Onhan velkojalla esittää tositteita velsta?

Lue lisää

Lisään.

Niin tarkoitatko siskosi vaiko aikaisempaa kuolinpesää ettei ole jaettu?

No ei ole mikään isopläntti maata ja varmaan vanha rintamamiestalo navettoineen?

Sijainti noin 10km lähimmästä keskustaajamasta, mutta kuitenkin sellaisen tien varrella jossa on kunnalla velvollisuus pitää tie auki talvella eli vähintään neljä asuttua tilaa ja kunnan rakennuttama tie.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään.

Niin tarkoitatko siskosi vaiko aikaisempaa kuolinpesää ettei ole jaettu?

No ei ole mikään isopläntti maata ja varmaan vanha rintamamiestalo navettoineen?

Sijainti noin 10km lähimmästä keskustaajamasta, mutta kuitenkin sellaisen tien varrella jossa on kunnalla velvollisuus pitää tie auki talvella eli vähintään neljä asuttua tilaa ja kunnan rakennuttama tie.

Lue lisää

Erittäin hyvää tietoa teiltä tähän ja asiallista. Siskoni joka menehtyi hänen pesäänsä ei ole jaettu kun vasta tuli päätös verottajalta ja velkojilta kirjeitä. isäni keltä tuo osuus meille jäi (kymmenesosa jokaiselle sisarukselle) hänen perintöä ei ole vielä jaettu myöskään.

Talo on mitä on. setämme asuu siellä, yksi asuinrakennus ja muutama tönö, ei järvenrantaa ei mitään ja lähimpään kauppaan taitaa se 15-20km tulla. Ei mikään kiinteistömarkkinoiden helmi. Eniten tässä jupakassa pelottaa tuo täydennyskirja ja jos sitä ei tee mitä tuleekaan seurauksena. Velkojilla on esittää kyllä tositteita on opintotuen takaisinmaksua ja muuta sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Erittäin hyvää tietoa teiltä tähän ja asiallista. Siskoni joka menehtyi hänen pesäänsä ei ole jaettu kun vasta tuli päätös verottajalta ja velkojilta kirjeitä. isäni keltä tuo osuus meille jäi (kymmenesosa jokaiselle sisarukselle) hänen perintöä ei ole vielä jaettu myöskään.

Talo on mitä on. setämme asuu siellä, yksi asuinrakennus ja muutama tönö, ei järvenrantaa ei mitään ja lähimpään kauppaan taitaa se 15-20km tulla. Ei mikään kiinteistömarkkinoiden helmi. Eniten tässä jupakassa pelottaa tuo täydennyskirja ja jos sitä ei tee mitä tuleekaan seurauksena. Velkojilla on esittää kyllä tositteita on opintotuen takaisinmaksua ja muuta sellaista.

Lue lisää

Ahaaa, selventää aika paljon että kelamafiakin oikein touhuaa mukana.

Eli kyse on siis sisäkkäisistä kuolinpesistä ja perijöinä on sinun lisäksesi muut sisaruksesi.
Setäsi kun ei peri siskoasi.

Aika oikein olet arvioinut kyseisen paikan hinnan, kun kerran on kyse haja-asutusalueen kiinteistöstä.

Noiden tuollaisten kiinteistöjen hinnat sijaintipaikkakunnasta riippuen liikkuu 30 -60 tuhanteen, riippuen maapalan koosta.

Kyllä se täydennyskirja tulee tehdä ja rangaistukset on tällaisia, " 11 §

Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta".

Koska jos jättää tekemättä, niin silloin siirrytään jo vilpillisyyden puolelle.

Veroseuraamuksia ei tule koska niitä ei ole ollut edes isännekään jälkeen, jollei ole ollut muuta perittävää.

Yleensä mafioso menee velanperinnässä edelle muita ja kitkuttaa velkaa niin kauan että saa kaiken perittyä, mutta kelallekkin on lakinsa, siis jos lakia noudatettaisiin.

Kelassa on, että takaisinmaksusta voidaan luopua jos periminen johtaa kohtuutomuuksiin.

Kannattaa tutkia kelan sivustoa hakusanalla tuen takaisinmaksusta luopuminen.

"Takaisinperinnästä ei luovuta eikä perittävää summaa pienennetä, jos etuutta on maksettu liikaa epärehellisen toiminnan vuoksi. ===>>>Jos etuudensaaja on kuollut, takaisinperintään vaikuttaa vain kuolinpesän varallisuus<<<===."
https://www.kela.fi/takaisinperinnasta-luopuminen

Nyt jos ymmärsin oikein, niin isäsi veli asuu tuossa heidän puoliksi omistamassaan talossa josta te olette nyt saaneet isänne osuuden jaettuna 10, onko näin?

Onko muita osakkaita kuin setänne ja te?
Jos on, niin tällöinhän teidän sisarusten osuus on huomattavasti pienempi kuin tuo 5000, koska setänne omistaa joko 50/50 (isänne osuus), niin tällöin te omistatte vain 5/10 osan aina yksi?

Eli jos kiinteistön hinta olisi 50 000 josta teidän kaikkien osuus olisi 25 000/10 eli 2500 per naama.

Voitko selventää tuota setänne osuutta omistukseen, että onko siinä muitakin setänne lisäksi omistamassa ja nyt te siinä vielä?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaaa, selventää aika paljon että kelamafiakin oikein touhuaa mukana.

Eli kyse on siis sisäkkäisistä kuolinpesistä ja perijöinä on sinun lisäksesi muut sisaruksesi.
Setäsi kun ei peri siskoasi.

Aika oikein olet arvioinut kyseisen paikan hinnan, kun kerran on kyse haja-asutusalueen kiinteistöstä.

Noiden tuollaisten kiinteistöjen hinnat sijaintipaikkakunnasta riippuen liikkuu 30 -60 tuhanteen, riippuen maapalan koosta.

Kyllä se täydennyskirja tulee tehdä ja rangaistukset on tällaisia, " 11 §

Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta".

Koska jos jättää tekemättä, niin silloin siirrytään jo vilpillisyyden puolelle.

Veroseuraamuksia ei tule koska niitä ei ole ollut edes isännekään jälkeen, jollei ole ollut muuta perittävää.

Yleensä mafioso menee velanperinnässä edelle muita ja kitkuttaa velkaa niin kauan että saa kaiken perittyä, mutta kelallekkin on lakinsa, siis jos lakia noudatettaisiin.

Kelassa on, että takaisinmaksusta voidaan luopua jos periminen johtaa kohtuutomuuksiin.

Kannattaa tutkia kelan sivustoa hakusanalla tuen takaisinmaksusta luopuminen.

"Takaisinperinnästä ei luovuta eikä perittävää summaa pienennetä, jos etuutta on maksettu liikaa epärehellisen toiminnan vuoksi. ===>>>Jos etuudensaaja on kuollut, takaisinperintään vaikuttaa vain kuolinpesän varallisuus<<<===."
https://www.kela.fi/takaisinperinnasta-luopuminen

Nyt jos ymmärsin oikein, niin isäsi veli asuu tuossa heidän puoliksi omistamassaan talossa josta te olette nyt saaneet isänne osuuden jaettuna 10, onko näin?

Onko muita osakkaita kuin setänne ja te?
Jos on, niin tällöinhän teidän sisarusten osuus on huomattavasti pienempi kuin tuo 5000, koska setänne omistaa joko 50/50 (isänne osuus), niin tällöin te omistatte vain 5/10 osan aina yksi?

Eli jos kiinteistön hinta olisi 50 000 josta teidän kaikkien osuus olisi 25 000/10 eli 2500 per naama.

Voitko selventää tuota setänne osuutta omistukseen, että onko siinä muitakin setänne lisäksi omistamassa ja nyt te siinä vielä?

Lue lisää

siis osuuksilla ei nyt niin väliä. mutta veljeni omistaa kuolinpesästä osuuden ja hänelle kuuluu 1/10, se tontin osuus veljelleni on 5000€. sitä omistaa tädit ja sedät- isän perunkirjan teki kyllä asianajotoimisto, että se on aika oikein. Täydennysperukirjaa pyydettiin vaan tekemään oikeusavun chatissä.


Tärkeintä on mielestäni selvittää miten tämä osuus tullaan ulosmittaamaan perikunnalta. siskollani ei ollut elossa olevia lapsia.

Anonyymi kirjoitti:

siis osuuksilla ei nyt niin väliä. mutta veljeni omistaa kuolinpesästä osuuden ja hänelle kuuluu 1/10, se tontin osuus veljelleni on 5000€. sitä omistaa tädit ja sedät- isän perunkirjan teki kyllä asianajotoimisto, että se on aika oikein. Täydennysperukirjaa pyydettiin vaan tekemään oikeusavun chatissä.


Tärkeintä on mielestäni selvittää miten tämä osuus tullaan ulosmittaamaan perikunnalta. siskollani ei ollut elossa olevia lapsia.

Lue lisää

Ei mitenkään.

Ulosotto hakee yhteisomistuksen purkua, ulosmittaa koko omaisuuden ja myy huutokaupalla tai vapailla markkinoilla ja saa sen mitä saa, ottaa ulosmitatun määrän rahoista ja tilittää loput takaisin niille jotka omistivat.

Ymmärrä nyt, että osuuksilla on juurikin suurin merkitys tässä asiassa, koska jo kela ilmoittaa, että heidän vaateensa kohdistuu ainoastaan kuolinpesän varallisuuteen, eli siskosi osuuteen, samoin muut velkojat voivat osoittaa vaateensa ainoastaan kuolinpesänvarallisuuteen (siskosi).

Eli vielä kerran, jos isäsi ja hänen veljensä ja siskonsa omistavat tuon kiinteistön yhdessä, niin siskosi osuus on aina sitä pienempi mitä enempi siinä on muita osakkaita ja kiinteistö lasketaan rakennuksineen, ei pelkkä maapohja, kuin silloin jos rakennuksella ole todellakaan mitään arvoa.

Niin jos nyt ulosotto pääsee käsiksi, niin se on tervemenoa koko kiinteistölle.

Kela saattaa luopua vaateestaan, koska vainajan omaisuus ei millään edes riittäisi takaisinperintään, saatikka sitten perintäkuluihinkaan.

Samoin saattaa olla muidenkin velkojien kohdalla.

Eli edesmennyt isäsi, isäsi veli, isäsi siskot, eli siinä on jo neljä yhteisomistajaa ja jos kiinteistön arvo on 60 000 niin jokaisen osuus on 15 000 ja jos edesmenneellä isälläsi oli 2 -4 lasta, niin siinä on enintään neljä lisäomistajaa isäsi osuudesta ja se jakaa tuon 15 000/4 ja on 3750 niin se on siskosi osuus, eli osuuksilla tässä on suurikin merkitys, koska velka kohdentuu ainoastaan yhden osuuteen.

Muttei tietenkään enäänsitten kun ulosmittaukseen joutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitenkään.

Ulosotto hakee yhteisomistuksen purkua, ulosmittaa koko omaisuuden ja myy huutokaupalla tai vapailla markkinoilla ja saa sen mitä saa, ottaa ulosmitatun määrän rahoista ja tilittää loput takaisin niille jotka omistivat.

Ymmärrä nyt, että osuuksilla on juurikin suurin merkitys tässä asiassa, koska jo kela ilmoittaa, että heidän vaateensa kohdistuu ainoastaan kuolinpesän varallisuuteen, eli siskosi osuuteen, samoin muut velkojat voivat osoittaa vaateensa ainoastaan kuolinpesänvarallisuuteen (siskosi).

Eli vielä kerran, jos isäsi ja hänen veljensä ja siskonsa omistavat tuon kiinteistön yhdessä, niin siskosi osuus on aina sitä pienempi mitä enempi siinä on muita osakkaita ja kiinteistö lasketaan rakennuksineen, ei pelkkä maapohja, kuin silloin jos rakennuksella ole todellakaan mitään arvoa.

Niin jos nyt ulosotto pääsee käsiksi, niin se on tervemenoa koko kiinteistölle.

Kela saattaa luopua vaateestaan, koska vainajan omaisuus ei millään edes riittäisi takaisinperintään, saatikka sitten perintäkuluihinkaan.

Samoin saattaa olla muidenkin velkojien kohdalla.

Eli edesmennyt isäsi, isäsi veli, isäsi siskot, eli siinä on jo neljä yhteisomistajaa ja jos kiinteistön arvo on 60 000 niin jokaisen osuus on 15 000 ja jos edesmenneellä isälläsi oli 2 -4 lasta, niin siinä on enintään neljä lisäomistajaa isäsi osuudesta ja se jakaa tuon 15 000/4 ja on 3750 niin se on siskosi osuus, eli osuuksilla tässä on suurikin merkitys, koska velka kohdentuu ainoastaan yhden osuuteen.

Muttei tietenkään enäänsitten kun ulosmittaukseen joutuu.

Lue lisää

ymmärrän kyllä, palaveeraan huomenna kelan kanssa asiasta ja selvittelen heidän ajatusmaailmaansa asiasta ja siitä sitten edettävä. Lähtökohtaisesti ajattelen että heillä tuskin on ajatusta neuvotella asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

siis osuuksilla ei nyt niin väliä. mutta veljeni omistaa kuolinpesästä osuuden ja hänelle kuuluu 1/10, se tontin osuus veljelleni on 5000€. sitä omistaa tädit ja sedät- isän perunkirjan teki kyllä asianajotoimisto, että se on aika oikein. Täydennysperukirjaa pyydettiin vaan tekemään oikeusavun chatissä.


Tärkeintä on mielestäni selvittää miten tämä osuus tullaan ulosmittaamaan perikunnalta. siskollani ei ollut elossa olevia lapsia.

Lue lisää

Pakkohuutokaupalla myydään kiinteistöstä 1/10 osa. Voudit ei mielellään lähde tätä toteuttaan, mutta jos on........

Anonyymi kirjoitti:

Pakkohuutokaupalla myydään kiinteistöstä 1/10 osa. Voudit ei mielellään lähde tätä toteuttaan, mutta jos on........

Täällä kirjotellaan ihan fantasiaa jostakin kuolinpesän kiinteistön pakkohuutokaupasta!

Kysymys on siskon (vainaja) osuudesta toisessa kuolinpesässä. Aiemmin on kerrottu, että tämäkin kuolinpesä on vielä jakamatta. Siten sisko ei siis vielä omista mitään osuutta mökistä vana vasta osuuden jakamattomasta kuolinpesästä.

Jakamattomassa kuolinpesässä ei voida tehdä mitään kuolinpesän omaisuuteen kohdistuvaa pakkohuutokauppaa. Ensin on tehtävä perinnönjako.

Siskon velkojan kannattaa sopia asia velan määrästä siskon perunkirjan mukaan selvitettynä. Velkojan kannattaa tutustua myös tämän toisen kuolinpesän perukirjaa, jotta se voi arvioida, miten kuolinpesän omaisuus (eli sen mökin arvo) on arvostettu.

Jos velkoja ei sovi velan määrästä siskon kuolinpesän osakkaiden kanssa, velkojalla olisi pitkä prosessi edessään saadakseen velkansa perittyä.

Ensiksi velkojan olisi haettava siskon kuolinpesään ulosmittausta velkaansa (jos kysymys on kelan velasta, joka on suoraan ulosottokelpoinen). Sen jälkeen kun ulosottovirasto toteaisi, ettei velkaa siskon pesästä saada suoritettua, velkojan olisi haettava kuolinpesä konkurssiin. Kustannukset konkurssista ovat niin korkeita, ettei velkojalle jäisi käytännössä juuri varoja jaettavaksi konkurssikulujen jälkeen.

Konkurrissipesällä olisi runsaasti hommia hoidettavana, mistä syntyisi laskutettavaa sen hoitajalle. Konkurssipesän pitäisi nimittäin vaatia tätä toista kuolinpesää jaettavaksi, jonka jälkeen vasta sille tulisi oikeus vaatia kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myymistä (tuomioistuimessa), jollei sitä voida muulla tavalla jakaa. Muulla tavalla jakaminen tarkoittaa sitä, että joku ko. kuolinpesän osakkaista lunastaa siskon osuuden itselleen ja nämä varat menisivät siskon kuolinpesän konkurssipesälle.

Velkojan ei siis kannata lähteä mainitulle pitkälle prosessille, vaan sopia asia siskon kuolinpesän osakkaiden kanssa. Mitään mökin ulosmittausta ja pakkohuutokauppaa tuskin tulisi, vaan muut järjestelyt ovat ensisijaisia mökin jakamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä kirjotellaan ihan fantasiaa jostakin kuolinpesän kiinteistön pakkohuutokaupasta!

Kysymys on siskon (vainaja) osuudesta toisessa kuolinpesässä. Aiemmin on kerrottu, että tämäkin kuolinpesä on vielä jakamatta. Siten sisko ei siis vielä omista mitään osuutta mökistä vana vasta osuuden jakamattomasta kuolinpesästä.

Jakamattomassa kuolinpesässä ei voida tehdä mitään kuolinpesän omaisuuteen kohdistuvaa pakkohuutokauppaa. Ensin on tehtävä perinnönjako.

Siskon velkojan kannattaa sopia asia velan määrästä siskon perunkirjan mukaan selvitettynä. Velkojan kannattaa tutustua myös tämän toisen kuolinpesän perukirjaa, jotta se voi arvioida, miten kuolinpesän omaisuus (eli sen mökin arvo) on arvostettu.

Jos velkoja ei sovi velan määrästä siskon kuolinpesän osakkaiden kanssa, velkojalla olisi pitkä prosessi edessään saadakseen velkansa perittyä.

Ensiksi velkojan olisi haettava siskon kuolinpesään ulosmittausta velkaansa (jos kysymys on kelan velasta, joka on suoraan ulosottokelpoinen). Sen jälkeen kun ulosottovirasto toteaisi, ettei velkaa siskon pesästä saada suoritettua, velkojan olisi haettava kuolinpesä konkurssiin. Kustannukset konkurssista ovat niin korkeita, ettei velkojalle jäisi käytännössä juuri varoja jaettavaksi konkurssikulujen jälkeen.

Konkurrissipesällä olisi runsaasti hommia hoidettavana, mistä syntyisi laskutettavaa sen hoitajalle. Konkurssipesän pitäisi nimittäin vaatia tätä toista kuolinpesää jaettavaksi, jonka jälkeen vasta sille tulisi oikeus vaatia kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myymistä (tuomioistuimessa), jollei sitä voida muulla tavalla jakaa. Muulla tavalla jakaminen tarkoittaa sitä, että joku ko. kuolinpesän osakkaista lunastaa siskon osuuden itselleen ja nämä varat menisivät siskon kuolinpesän konkurssipesälle.

Velkojan ei siis kannata lähteä mainitulle pitkälle prosessille, vaan sopia asia siskon kuolinpesän osakkaiden kanssa. Mitään mökin ulosmittausta ja pakkohuutokauppaa tuskin tulisi, vaan muut järjestelyt ovat ensisijaisia mökin jakamiseksi.

Lue lisää

Yhteisomistuksen purku, oli kiinteistö vaikka kymmenen kuolinpesän omituksessa, vaikkapa sisäkkäistenkin (tuo yhteisomistuksen purku on tehty lailla helpottaan ulosottotoimia), jolloinka ulosmittaus kohdistuu koko kiinteistöön.

Osuuden ulosmittauksesta (jakamaton kuolinpesä) on kokemusta (tähän päivään mennessä ulosotto ei ole saanut latiakaan) ja ulosotto voidaan kohdentaa miten vaan (tästä syystähän ulosottokaartakin muutettiin radikaalisti, velallisen asema huonontuen).

Ei koskaan kannata velkojan kanssa sopia mitään, koska tällöin myöntää koko velan olemassa olon pesän puolesta.

Paras keino on kun ilmoittaa vain osuuden määrän ja kuinka paljon siitä osuudesta jää jäljelle ja velkoja päättää itse tyytyykö siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Yhteisomistuksen purku, oli kiinteistö vaikka kymmenen kuolinpesän omituksessa, vaikkapa sisäkkäistenkin (tuo yhteisomistuksen purku on tehty lailla helpottaan ulosottotoimia), jolloinka ulosmittaus kohdistuu koko kiinteistöön.

Osuuden ulosmittauksesta (jakamaton kuolinpesä) on kokemusta (tähän päivään mennessä ulosotto ei ole saanut latiakaan) ja ulosotto voidaan kohdentaa miten vaan (tästä syystähän ulosottokaartakin muutettiin radikaalisti, velallisen asema huonontuen).

Ei koskaan kannata velkojan kanssa sopia mitään, koska tällöin myöntää koko velan olemassa olon pesän puolesta.

Paras keino on kun ilmoittaa vain osuuden määrän ja kuinka paljon siitä osuudesta jää jäljelle ja velkoja päättää itse tyytyykö siihen.

Lue lisää

"Ei koskaan kannata velkojan kanssa sopia mitään, koska tällöin myöntää koko velan olemassa olon pesän puolesta."

Höpöä. Kuolinpesä voi sopia, että velasta esim. 7.000 euroa maksetaan määrältään 1.000 euroa, mikä katsotaan koko velan suoritukseksi (näin koska kuolinpesän vastuu velasta ei ole suurempi kuin 1.000 e).

Jos velkoja ei suostu mainittuun sopimuskeen, se jää ilman maksua.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei koskaan kannata velkojan kanssa sopia mitään, koska tällöin myöntää koko velan olemassa olon pesän puolesta."

Höpöä. Kuolinpesä voi sopia, että velasta esim. 7.000 euroa maksetaan määrältään 1.000 euroa, mikä katsotaan koko velan suoritukseksi (näin koska kuolinpesän vastuu velasta ei ole suurempi kuin 1.000 e).

Jos velkoja ei suostu mainittuun sopimuskeen, se jää ilman maksua.

Lue lisää

Otahan ensin asioista selvää, tule sitten iniseen omia "höpöjäs".

Kannattaisiko ihan aikuisten oikeesti tutustua siihen ulosottokaareen, sillä siellä se on, vaikka onkin aika ovelasti ilmaistu.

Velkoja aina saa saamansa, tavalla tai toisella ja sopimalla velan maksusta, helpottaa velanperintää, koska tällöin myönnetään velan olemassa olo TÄYSIMÄÄRÄISENÄ. ja sopijapuolena ON OSAKAS, ei siis vainaja ja tällöin velkavastuu siirtyy vainajalta sopija osapuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Otahan ensin asioista selvää, tule sitten iniseen omia "höpöjäs".

Kannattaisiko ihan aikuisten oikeesti tutustua siihen ulosottokaareen, sillä siellä se on, vaikka onkin aika ovelasti ilmaistu.

Velkoja aina saa saamansa, tavalla tai toisella ja sopimalla velan maksusta, helpottaa velanperintää, koska tällöin myönnetään velan olemassa olo TÄYSIMÄÄRÄISENÄ. ja sopijapuolena ON OSAKAS, ei siis vainaja ja tällöin velkavastuu siirtyy vainajalta sopija osapuolelle.

Lue lisää

Täyttä roskaa kirjotat. Kenekään ei ole pakko myöntää perittävää velkaa täysimääräisenä, vaan voi tehdä velallinen voi tehdä oman ehdotuksensa maksusuunnitelmaksi, jossa velan määrä on määrätty osaksi koko velan määrästä.

Tietenkin sopijapuoli kuolinpesän puolesta on sen osakkaat, koska kuolinpesä ei ole oikeushenkilö joka voisi sopia itsenäisesti mistään.

Kannattaisi sinunkin aikuisten oikeasti ymmärtää asiasta edes hiukan, jotta et vaikuttaisi typerykseltä.

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä roskaa kirjotat. Kenekään ei ole pakko myöntää perittävää velkaa täysimääräisenä, vaan voi tehdä velallinen voi tehdä oman ehdotuksensa maksusuunnitelmaksi, jossa velan määrä on määrätty osaksi koko velan määrästä.

Tietenkin sopijapuoli kuolinpesän puolesta on sen osakkaat, koska kuolinpesä ei ole oikeushenkilö joka voisi sopia itsenäisesti mistään.

Kannattaisi sinunkin aikuisten oikeasti ymmärtää asiasta edes hiukan, jotta et vaikuttaisi typerykseltä.

Lue lisää

Niinkö kirjoitan?

Kannattaisiko sinun ruikku löps löps aikuisten oikeasti ottaa se sormi pois perseestäsi ja oikein lukea laista kuinka ne asiat on??

Lue huolellisesti nuolitetut ja huutomerkillä (huomiomerkin puutteessa) varustetut kohdat ja ymmärtää mitä niissä sanotaan.

"1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala ja määritelmiä
1 §
Soveltamisala

Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen sisältyvä.

2 § (8.1.2016/26)
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan siltä osin kuin siitä määrätään muussa laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä taikka määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa myös täytäntöönpanossa, joka koskee:

1) veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia saatavia;

71 §
Osuuden ulosmittaus

Velalliselle kuuluva osuus määräosin omistetusta kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata. Ulosmittauksesta tulee ilmoittaa muille yhteisomistajille.

Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista, säädetään erikseen.
72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden. Jollei osuutta voida erottaa ulosottomenettelyssä, ulosottomies saa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn niin kuin erikseen säädetään. Jakamisesta aiheutuneet kulut otetaan velallisen osuudesta.

Jollei osuuden erottaminen tai omaisuuden jakaminen ole mahdollista taikka se aiheuttaisi omaisuuden arvoon nähden korkeat kustannukset tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, ulosottomies saa myydä velallisen osuuden.
73 §
Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:

1) sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti;

2) hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä; ja

3) ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhteisesti omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat. Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu.

Yhteisomistusesineen myynnistä säädetään 5 luvun 81–83 §:ssä.

Kuolinpesä
76 §
Vainajan velka

Jos vainajan velasta on toimitettu ulosmittaus, omaisuutta ei saa myydä, ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä taikka, jos omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, ====>>>ennen kuin velkojen maksamisesta on tehty perintökaaren (40/1965) 19 luvun 12 a §:ssä tarkoitettu sopimus<<<==== (eli kun tälläinen sopimus tehdään, se tarkoittaa sitä, että sopimuksen tekijä vastaa velasta) tai pesänselvittäjän päätös. Omaisuus saadaan kuitenkin myydä, jos:

Perintökaari 12 a § (20.8.2004/783)

Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän (tämä velvollisuus on sillä jonka hallussa on pesä taikka on osakkaana "LUE PERINTÖKAARESTA KOHTA PESÄNSELVITTÄJÄSTÄ/PESÄN HALLINNOSTA, ( 2 §

Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta.====>>> He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä (VELKOJA) vastaan ===>>>sekä kantavat ja vastaavat<<<=== pesää koskevissa asioissa" =====>>>on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta (ELI KOKO VELKA MIKÄ ONKIN, ei ainoastaan vainajanosuus)<<<===. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.

Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.

Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän =====>>>>on maksettava !!!!!!kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus!!!!!. <<<<====="

Onneksi aloittajan tapauksessa ei ole vielä haettu pesänselvittäjää, eikä kannatakkaan hakea.

Oppisit nyt edes jotain ruikku.

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä roskaa kirjotat. Kenekään ei ole pakko myöntää perittävää velkaa täysimääräisenä, vaan voi tehdä velallinen voi tehdä oman ehdotuksensa maksusuunnitelmaksi, jossa velan määrä on määrätty osaksi koko velan määrästä.

Tietenkin sopijapuoli kuolinpesän puolesta on sen osakkaat, koska kuolinpesä ei ole oikeushenkilö joka voisi sopia itsenäisesti mistään.

Kannattaisi sinunkin aikuisten oikeasti ymmärtää asiasta edes hiukan, jotta et vaikuttaisi typerykseltä.

Lue lisää

Noh, ruikutiruikkuilija?

Kirjoitinko roskaa vaiko en, että tuolloin jos aletaan sopiin, niin koko velka on maksettava.

Suomessa kun nuo lait on tehty juurikin kapitalismiin sopiviksi ja suojaamaan velkojaa, eikä siis yhtäläisesti kansalaisia suojaamaan.

Ennen, siis Kyösti Kallion aikaan ja Kekkosen aikaan lait olivat selvempiä, että huomattavasti parempia.

Nykyään ne on sillisalaattia, että sellaisia joilla vain muutamat tahot tienaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö kirjoitan?

Kannattaisiko sinun ruikku löps löps aikuisten oikeasti ottaa se sormi pois perseestäsi ja oikein lukea laista kuinka ne asiat on??

Lue huolellisesti nuolitetut ja huutomerkillä (huomiomerkin puutteessa) varustetut kohdat ja ymmärtää mitä niissä sanotaan.

"1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala ja määritelmiä
1 §
Soveltamisala

Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen sisältyvä.

2 § (8.1.2016/26)
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan siltä osin kuin siitä määrätään muussa laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä taikka määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa myös täytäntöönpanossa, joka koskee:

1) veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia saatavia;

71 §
Osuuden ulosmittaus

Velalliselle kuuluva osuus määräosin omistetusta kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata. Ulosmittauksesta tulee ilmoittaa muille yhteisomistajille.

Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista, säädetään erikseen.
72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden. Jollei osuutta voida erottaa ulosottomenettelyssä, ulosottomies saa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn niin kuin erikseen säädetään. Jakamisesta aiheutuneet kulut otetaan velallisen osuudesta.

Jollei osuuden erottaminen tai omaisuuden jakaminen ole mahdollista taikka se aiheuttaisi omaisuuden arvoon nähden korkeat kustannukset tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, ulosottomies saa myydä velallisen osuuden.
73 §
Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:

1) sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti;

2) hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä; ja

3) ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhteisesti omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat. Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu.

Yhteisomistusesineen myynnistä säädetään 5 luvun 81–83 §:ssä.

Kuolinpesä
76 §
Vainajan velka

Jos vainajan velasta on toimitettu ulosmittaus, omaisuutta ei saa myydä, ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä taikka, jos omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, ====>>>ennen kuin velkojen maksamisesta on tehty perintökaaren (40/1965) 19 luvun 12 a §:ssä tarkoitettu sopimus<<<==== (eli kun tälläinen sopimus tehdään, se tarkoittaa sitä, että sopimuksen tekijä vastaa velasta) tai pesänselvittäjän päätös. Omaisuus saadaan kuitenkin myydä, jos:

Perintökaari 12 a § (20.8.2004/783)

Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän (tämä velvollisuus on sillä jonka hallussa on pesä taikka on osakkaana "LUE PERINTÖKAARESTA KOHTA PESÄNSELVITTÄJÄSTÄ/PESÄN HALLINNOSTA, ( 2 §

Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta.====>>> He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä (VELKOJA) vastaan ===>>>sekä kantavat ja vastaavat<<<=== pesää koskevissa asioissa" =====>>>on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta (ELI KOKO VELKA MIKÄ ONKIN, ei ainoastaan vainajanosuus)<<<===. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.

Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.

Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän =====>>>>on maksettava !!!!!!kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus!!!!!. <<<<====="

Onneksi aloittajan tapauksessa ei ole vielä haettu pesänselvittäjää, eikä kannatakkaan hakea.

Oppisit nyt edes jotain ruikku.

Lue lisää

Edelleen roskaa kirjoitat, kun et ymmärrä lukemaasi.

Esimerkiksi aloittajan tapauksessa ei ole perinnönjakoa tehty siinä kuolinpesässä, missä tämä kiinteistö on.

Niinpä kun laissa lukee: "Velalliselle kuuluva osuus -----> määräosin omistetusta <------- kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata" ulosottomies ei voi tehdä mitään. Ulosottomies joutuu odottamaan, että kuolinpesässä tehdään perinnönjako, jossa vasta määrätään, mikä määräosainen omistusosuus kiinteistöstä tulee kullekin perilliselle.

Toisekseen aloittajan tapauksessa velallinen kuolinpesä ei omista mitään kiinteistöä, joten luonnollisestikaan mitään ulosmittausta kiinteistöön ei voida sen velasta tehdä. Kiinteistö kuuluu siihen siskon omaisen kuolinpesään, johon mainitulla on jako-osuus tulevassa perinnönjaossa.

Jospa siis vihdoinkin opettelisit edes alkeisasiat perintöveloista ja niiden perinnästä, niin päästäisiin edes alkuun siitä, mistä asiassa on kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen roskaa kirjoitat, kun et ymmärrä lukemaasi.

Esimerkiksi aloittajan tapauksessa ei ole perinnönjakoa tehty siinä kuolinpesässä, missä tämä kiinteistö on.

Niinpä kun laissa lukee: "Velalliselle kuuluva osuus -----> määräosin omistetusta <------- kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata" ulosottomies ei voi tehdä mitään. Ulosottomies joutuu odottamaan, että kuolinpesässä tehdään perinnönjako, jossa vasta määrätään, mikä määräosainen omistusosuus kiinteistöstä tulee kullekin perilliselle.

Toisekseen aloittajan tapauksessa velallinen kuolinpesä ei omista mitään kiinteistöä, joten luonnollisestikaan mitään ulosmittausta kiinteistöön ei voida sen velasta tehdä. Kiinteistö kuuluu siihen siskon omaisen kuolinpesään, johon mainitulla on jako-osuus tulevassa perinnönjaossa.

Jospa siis vihdoinkin opettelisit edes alkeisasiat perintöveloista ja niiden perinnästä, niin päästäisiin edes alkuun siitä, mistä asiassa on kysymys.

Lue lisää

Olet oikeastikkiin niin tyhmä kuin olen olettanutkin, ehkä enemmänkin.

Kuinka ratakiskosta sinulle tulee vääntää tämä yksiselitteinen teksti?

"71 §
Osuuden ulosmittaus

Velalliselle kuuluva osuus määräosin omistetusta kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata. Ulosmittauksesta tulee ilmoittaa muille yhteisomistajille.

=====>>>>>Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista<<<<<<=====, säädetään erikseen.
72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden. Jollei osuutta voida erottaa ulosottomenettelyssä, ulosottomies saa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn niin kuin erikseen säädetään. Jakamisesta aiheutuneet kulut otetaan velallisen osuudesta.

Jollei osuuden erottaminen tai omaisuuden jakaminen ole mahdollista taikka se aiheuttaisi omaisuuden arvoon nähden korkeat kustannukset tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, ulosottomies saa myydä velallisen osuuden.
73 §
Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:"
eli tarkoittaa sitä, että vaikkei jakoa olisi suoritettu sellaisessa kiinteistössä jossa omistajia on useita, niin voidaan ulosmitata KOKONAISUUTENA ja kts 72§ eli ulosotto voi ihan määritellä osuuden, taikka määrätä koko kiinteistö ulosmitatuksi.

Kerro salaisuus, peräkorven hikiältäkö sinulaisiasi idiootteja oiken tänne tunkee oleen niin ylimielisenä ja muka oikeassa kun sinun käsityksesi teilataan pelkän lain avulla.

Missä on ymmärryksesi äidinkielen suhteen, jäikö se isäsi kusisiin pusseihin, kun ei itselläkään ollut ymmärrystä teolleen?

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeastikkiin niin tyhmä kuin olen olettanutkin, ehkä enemmänkin.

Kuinka ratakiskosta sinulle tulee vääntää tämä yksiselitteinen teksti?

"71 §
Osuuden ulosmittaus

Velalliselle kuuluva osuus määräosin omistetusta kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata. Ulosmittauksesta tulee ilmoittaa muille yhteisomistajille.

=====>>>>>Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista<<<<<<=====, säädetään erikseen.
72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden. Jollei osuutta voida erottaa ulosottomenettelyssä, ulosottomies saa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn niin kuin erikseen säädetään. Jakamisesta aiheutuneet kulut otetaan velallisen osuudesta.

Jollei osuuden erottaminen tai omaisuuden jakaminen ole mahdollista taikka se aiheuttaisi omaisuuden arvoon nähden korkeat kustannukset tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, ulosottomies saa myydä velallisen osuuden.
73 §
Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:"
eli tarkoittaa sitä, että vaikkei jakoa olisi suoritettu sellaisessa kiinteistössä jossa omistajia on useita, niin voidaan ulosmitata KOKONAISUUTENA ja kts 72§ eli ulosotto voi ihan määritellä osuuden, taikka määrätä koko kiinteistö ulosmitatuksi.

Kerro salaisuus, peräkorven hikiältäkö sinulaisiasi idiootteja oiken tänne tunkee oleen niin ylimielisenä ja muka oikeassa kun sinun käsityksesi teilataan pelkän lain avulla.

Missä on ymmärryksesi äidinkielen suhteen, jäikö se isäsi kusisiin pusseihin, kun ei itselläkään ollut ymmärrystä teolleen?

Lue lisää

Huh, huh. Et ymmärrä edes selvästi kirjoitettua suomea. Ulosotto ei voi ulosmitata mitään osuuksia kiinteistöstä, jota ei ole määräosin omistettu. Ensin suoritetaan perinnönjako.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeastikkiin niin tyhmä kuin olen olettanutkin, ehkä enemmänkin.

Kuinka ratakiskosta sinulle tulee vääntää tämä yksiselitteinen teksti?

"71 §
Osuuden ulosmittaus

Velalliselle kuuluva osuus määräosin omistetusta kiinteistöstä tai irtaimesta omaisuudesta voidaan ulosmitata. Ulosmittauksesta tulee ilmoittaa muille yhteisomistajille.

=====>>>>>Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista<<<<<<=====, säädetään erikseen.
72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden. Jollei osuutta voida erottaa ulosottomenettelyssä, ulosottomies saa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn niin kuin erikseen säädetään. Jakamisesta aiheutuneet kulut otetaan velallisen osuudesta.

Jollei osuuden erottaminen tai omaisuuden jakaminen ole mahdollista taikka se aiheuttaisi omaisuuden arvoon nähden korkeat kustannukset tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, ulosottomies saa myydä velallisen osuuden.
73 §
Yhteisomistusesineen ulosmittaus

Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos:"
eli tarkoittaa sitä, että vaikkei jakoa olisi suoritettu sellaisessa kiinteistössä jossa omistajia on useita, niin voidaan ulosmitata KOKONAISUUTENA ja kts 72§ eli ulosotto voi ihan määritellä osuuden, taikka määrätä koko kiinteistö ulosmitatuksi.

Kerro salaisuus, peräkorven hikiältäkö sinulaisiasi idiootteja oiken tänne tunkee oleen niin ylimielisenä ja muka oikeassa kun sinun käsityksesi teilataan pelkän lain avulla.

Missä on ymmärryksesi äidinkielen suhteen, jäikö se isäsi kusisiin pusseihin, kun ei itselläkään ollut ymmärrystä teolleen?

Lue lisää

Menettely on seuraava: ulosmittaus kohdistuu ainoastaan kp:n osakkaalle tulevaan omaisuuteen. Ulosottomiehellä on kuitenkin tällöin oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä, joka voi sopia velkojen maksamisesta velkojien kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Huh, huh. Et ymmärrä edes selvästi kirjoitettua suomea. Ulosotto ei voi ulosmitata mitään osuuksia kiinteistöstä, jota ei ole määräosin omistettu. Ensin suoritetaan perinnönjako.

Lue lisää

Arvasinkin tämän.

Ainoa ohjeeni on, että lue ymmärtäen. "=====>>>>>Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista = MÄÄRÄOSAISTA OMISTAMISTA EI OLE???? (ELI TARKOITTAA SELLAISTA J A K A M A T O N T A OMAISUUTTA jolla on YHTEISOMISTAJIA (JAKAMATON KUOLINPESÄ))<<<<<<=====, säädetään erikseen.\ 72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden.= (ELI ULOSOTTOMIIES tekee laskennallisen EROTTELUN kun velallinen ON JAKAMATTOMAN KUOLINPESÄN OSAKAS, niin hänen osuutensa velkoihin).

Miksi ihmeessä väität selkeää tekstiä vastaan, etkö oikeastikkaan ymmärrä lukemaasi vai johtuuko egon suuruudesta joka ei voi myöntää väärässä olemista, vaan pitää typeränä inkuttaa vaan koko ajan vastaan??

Anonyymi kirjoitti:

Arvasinkin tämän.

Ainoa ohjeeni on, että lue ymmärtäen. "=====>>>>>Ulosmittauksesta silloin, kun yhteisomistus ei ole määräosaista = MÄÄRÄOSAISTA OMISTAMISTA EI OLE???? (ELI TARKOITTAA SELLAISTA J A K A M A T O N T A OMAISUUTTA jolla on YHTEISOMISTAJIA (JAKAMATON KUOLINPESÄ))<<<<<<=====, säädetään erikseen.\ 72 §
Osuuden erottaminen

Ulosottomies erottaa omaisuudesta velalliselle kuuluvan ulosmitatun osuuden.= (ELI ULOSOTTOMIIES tekee laskennallisen EROTTELUN kun velallinen ON JAKAMATTOMAN KUOLINPESÄN OSAKAS, niin hänen osuutensa velkoihin).

Miksi ihmeessä väität selkeää tekstiä vastaan, etkö oikeastikkaan ymmärrä lukemaasi vai johtuuko egon suuruudesta joka ei voi myöntää väärässä olemista, vaan pitää typeränä inkuttaa vaan koko ajan vastaan??

Lue lisää

No, mitä se laki säätää erikseen? Osaatko vastata? hehehe :D

Anonyymi kirjoitti:

No, mitä se laki säätää erikseen? Osaatko vastata? hehehe :D

Tyhmäkö olet, ulosotto voi hakea pesänjakoa, että yhteisomistuksen purkua, molemmat löytyy laista, ootko kuullu googlesta?