Nyt kun on ollut paljon aikaa, on tullut taas pohdittua asioita joka kantilta. Sitä mukaan, kun tunnustan itselleni nämä suuret tunteeni (mitkä on ollut olemassa kyllä jo pitkään) , lisääntyy levottomuuteni. Pelottaa, kun ei ole kokemusta, että tällaisessa voisi käydä hyvin. En ehkä kestäisi hylkäämistä enää sinun puoleltasi. Mutta voiko mistään koskaan saada mitään takeita? Rakkaus tekee haavoittuvaiseksi.
Suurilla tunteilla on se toinen puoli
Anonyymi
30<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ei voi saada takeita. Itse olisin valmis ottamaan riskin, olisi sen arvoista.
Olen minäkin hänen kanssaan valmis ottamaan riskin, en halua perääntyä. Silti toivoisin saavani jonkin takeen, ei minun elämäni ole mitään venäläistä rulettia.
Hylkäämistä enää...?
Olen kokenut hänen puoleltaan hylkäämistä. Se on se oma tunteeni. Siitä en ole päässyt yli, pitäisi saada puhua hänen kanssaan ihan kasvotusten. Täytyy yrittää päästä tästä ajatusten hullusta kehästä ulos. Aika näyttää, mitä tapahtuu. Haluaako hän edes minua elämäänsä, sitäkään en tiedä. En tiedä mitään.
Millä tavoin hän hylkäsi? Voiko se olla vain sinun tunteesi, eli ettei hän asiakseen sinua hylännyt vaan se oli kenties vain seurausta jostain muusta mikä ei liity teihin?
Nimenomaan se on oma tuntemukseni ja kokemukseni.
Mikä tilanteessa arveluttaa, miksi ajattelet ettei siinä voisi käydä hyvin?
Koska ei ole kokemusta, että suurista tunteista voisi seurata mitään hyvää. En ole sitä missään kohtaa kieltänyt, ettei voisi hyvin käydä ja näin haluan uskoa ja luottaakin. Kerroin vain peloistani. Yritän niistä irrottautua.
Hienoa jos yrität irroittautua. Kaikki tunteet kuuluu elämään, suuret hienot tunteet ja myös ne vähemmän hienot, toivottavasti uskallat elää ne kaikki sillä elämä jää muutoin astetta köyhemmäksi.
Voimakkaat tunteet vie ja se pelottaa. On hienoa, on on. Aina vaan ei siltä tunnu.
Miten hän "hylkäsi" sinut tai sai aikaan sen tunteen?
Niin se oli osittain omaa tyhmyyttäni ,en tiennä että olinkin sinulle aika arvokas
Ajattelin etten uskalla lähestyä
Koska oon niin monimutkainen oikeesti..
Miten siä kestät erossa kun nyt paistoo aurinkokin?
Minä juon nyt tylsyyteeni ja siihen että päivitän mesesivuja joittenkin kans tuloo kirjoteltua ulkomsita myöten mutta ne p7huu monesti soelunkumppanuudesta
Asuvat kaukana haluavat ystäviä niinkuin myökiin suomessa
Miä en keste vuoan site jos sanot olevas liian vanha
Meille tuloo painoo mutta miten paljon myö muututaan?
Ajatuksiin on paljon kylläkin tullut muutosta
Toisaalta harhailevat vain siinä misse siä olet
Välillä on ihan tyhjee piässä mutta en miä tiennä tosiaan että oisin siulle niin tärkee
Ja nyt kun olen asettunut mielestäni sopivian asuntoon
Niin tahtoisin että ymmärtäisit että en halua monia miehiä vuoan haluan rauhan päähäni
Mutta mitä siä haluat vai voisko kysyä viälä vai ennee?
Kyllä tiijät että oon monella tapoo herkkis mitä sitä erittelemiän sen kummemmin missä tapauksissa tai milloin
Kun yleensä aina
Mistä siä tykkeet
Se on riski mikä on otettava ja joskus se kantaa, ja joskus sitä putoaa.
Nuorempana ajattelin varmaan samoin, jos ajattelin yhtään mitään. En tee suin päin päätä pahkaa enää mitään.
Meinaatko, että olet varattuna rakastunut toiseen?
En meinaa. Asiat ei ole aina noin yksioikoisia.
Ihan samaan kiinnitin huomiota ja tuohon "ei kokemusta tällaisesta" ootko tunkemassa johonkin parisuhteeseen? Kaipaat varmuutta siitä että valitsee tällä kertaa sinut. Nyt on outoa settiä
En ole "tunkemassa" kenenkään parisuhteeseen, ole huoletta moraalinvartija.
Onko hän varattu?
Ei sentään. Mutten tiedä onko minuakaan varten. Liian kauan olen elänyt näissä ristiriitaisissa tunnelmissa. Pää ei kestä. Muistan hyvin, että elämäni oli helpompaa, ennen kuin hänet tapasin. Paljon simppelimpää. Mikään ei ole kamalampaa kuin jatkuvat rakkaushuolet. Eikä auta, vaikket näkisi, hän on kyllä aina läsnä. Tunnen olevani erittäin epäonnistunut ihminen.
Milloin näitte ensimmäisen kerran?
Ei voi saada miteen takeita
Minä oon yhtä sekaisin kuin kesäpäivä
En haluaisi sanoa sitä edes iäneem
Mutta että näin on....
Vatkoon tuota jalkoo välillä aika vimmatusti
Ra7hottus tuo oikee puol
Kun on kaksi epävarmaa: toinen antaa ensin ymmärtää ei-kiitos tai ehkä ei, vaikka oma sydän sanoisi ei. Vastapuoli reagoi vetäytymällä tai keskittymällä muihin, jotta kipua ei tarvitsisi kohdata. Tämä taas tuntuu toisesta hylkäykseltä ja hän vetäytyy vastavuoroisesti. Kumpikin vuorollaan lähestyy ja etääntyy. Kipeä keinu, jota ei olisi oman pelkoa ja ilman tunteita. On helppo olla välittämättä silloin kun tunteet on kepeät. Suurten tunteiden osuessa, se on jo paljon vaikeampaa.
Jos rakastaa, ja haluaa toiselle hyvää, niin helpoiten sen tekee kertomalla omista tunteista ja kertomalla ettei halua ketään muuta. Jos toinen halua samaa, hän vastaa samaan. Keinu ei ole enää kipeä vaan turvallinen ja lempeä. Luottamus kasvaa päivä päivältä, kunhan kumpikin haluaa antaa toiselle turvallisen olon.
Usein hylkäämiskokemukset kumpuaa lapsuuden tunnesuhteista tai aiemmista huonosti menneistä suhteista. Vaikka pelottaa, silti kannataa muistaa ettei se uusi puolisoehdokas ole syyllinen omaan historiaan. Jos ihmistä yhtään tuntee, on jo joku kuva hänen arvoista ja kyvystä empatiaan. Jos arvot on kohdillaan ja ihminen pystyy empatiaan, hän haluaa antaa hyvän ja turvallisen suhteen omalle kumppanilleen. Kysymys on, tietääkö hän tunteistasi, jotta voi ottaa ne huomioon?
Jos haluaa saada, on pakko antaa. Pitää miettiä uskaltaako vai onko mielummin ei niin pelottavassa ja tunteiden suhteen kevyessä suhteessa vai valitseeko yksin olemisen. Kun tietää mitä haluaa, ei auta kuin nostaa kissa pöydälle.
Kirjoitat viisaita sanoja ja olen aivan absoluuttisen varma, että sinä pystyisit turvalliseen suhteeseen. Olet hieno mies. Kukin valitsee oman tapansa elää. Minulle on aina sopinut parisuhde. Minä en osaisi elää muulla tavalla.
Kävin äsken kävelyllä. Oli hieno ilta. Sitä ennen teimme tyttäreni kanssa pullaa ja pashaa. Oli mukava hetki. Sitä niin haluaisi antaa lapsilleen kaiken hyvän. Minun tärkein tavoitteeni tuleville vuosille on tytärten tukeminen. Niin olen ajatellut.
Oletko tämän ketjun aloittaja?
Ei ole 19.48 tämän ketjun aloittaja. Epäilen, että sama ihminen tunkee useinkin toisten ketjuihin ikään kuin aloittajan ominaisuudessa. Varattu nainen, joka kirjoittaa jollekin miehelle.
19.37 kirjoitti kyllä täyttä asiaa. Tiedän kyllä tuon kuvion ja varmaan tässäkin on jostain tuon tapaisesta kyse. Molemmilla on tunteita, mutta myös kova pelko. On siinä paljon tavallaan luonteiden yhteentörmäyksiäkin ollut. Uskoisin, että voisimme saada jotain aikaiseksi ehkä, jos kumpikin olisi juomatta. Alkoholi on tuonut lisähaastetta ja saanut minut toimimaan ja käyttäytymään vääristyneesti. En tunnista itsessäni sitä ihmistä, joka olin silloin kun join. En myöskään haluaisi tavata häntä niin, että hän olisi humalassa. Se ei vasn enää mene niin.
Olen joskus tunnustanut tunteeni hänelle, mutta vastaanotto ei ollut ihan toivotunlainen. Tosin siitä on jo aikaa ja olimme molemmat humalassa. Mutta silti on jäänyt mieleen, niin etten haluaisi samaa kokemusta kokea uudelleen. Ap
Lisäksi vielä, en syytä häntä omista tuntemuksistani. Niihin löydän kyllä syyn omasta itsestäni ja elämän tuomista traumoista. Tuntemukset ovat silti olemassa ja haluaisin puhdistaa pöydän puhumalla kaikesta siitä, mitä on meidän kesken ollut.
Tässä ei oo.miteen absoluuttista varmuutta kuka tuommosia kirjottee....
Niin ,minä haluan antoo turvallisen olon niin itselleni kuin sinullekkin
Olen kristitty ente sinä?
Kuulut kirkkoon
Piässäni olen pyhä mutta minulta puuttuu sinetti
Ymmärrätkö tämän ?
Se on uusi asia mun elämässä en halua rikkoa yksityisyyttäni ennee koskiän sillätavalla että vongataan olematonta .
Mä puhdistuin viime vuonna
Ei sitä kukiän tiedä joku voi haistoo mutta siinäpähän nuuskikoon
Ymmärrätsiä minuä
Ootko ennen kuullunna tämmösestä
Joka jaksaa kirjoittaa näin pitkän ketjun aiheesta, on jahkaaja, joka ei tule saamaan mitään aikaiseksi tunteittensa kohteen suhteen. MOT.
Kaikilla ei ole tietenkään tarvetta selvitellä itseään ja omia tunteitaan. MOT, toimi itse niin kuin parhaaksi näet, mutta älä arvostele niitä, jotka tulevat ko. aiheen alapuolelle kirjoittamaan siitä aiheesta. Ap.