Miten aikanne kuluu

Miten olette kuluttanut aikaanne?
Olen tehnyt käsitöitä joita en ole harrastanut pitkään aikaan.
Hyvää ajankulua kun asiaan pääsee sisälle.
Ystävät eivät voi käydä, moni heistä ei hallitse netin käyttöä.
Käytteko itse ruokaostoksilla?
Minä käyn, mutta suojaudun mahdollisismman hyvin.

70

574

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vaimon kanssa olen leikkinyt tupasella koko päivän.

      • Kun joutuu olemaan yksin?
        En viitsi alkaa juomankaan.
        Olen virkannut iso-äidin neliöitä, en olisi ikinä uskonut että ryhdyn sellaiseen.
        Kun olen päässyt alkuun niin neliöitä tulee niin paljon että mitä niille kaikille edes teen?


    • Ei ole tekemisen puutetta. Tänään olin. mökilä, puhdistaen ikkunoiden ja ovien edustat tiistaina alkavaa remppaa varten. Tämä mökin remppatilaus sopi hyvään saumaan, edessä mielenkiintoinen kevät. Tilojen uudistamista ja puutarhatöitä heti kun talo on rempattu.

      Tietenkin kun ovet ja ikkunat vaihdetaan se poikii lisäremppaa, sisäseinien maalausta sekä muuta säätöä ja kalustuksen mahdollista uusimista. Lisäksi suunnittelua vanhojen ikkunoiden käytölle. Ehkäpä kasvihuoneen saan kasattua ja saunan kuistin katettua.

      En ole kokenut karanteeriani mitenkään poikkeavana olotilana. Kaupassa käydessä muistan laittaa kasvosuojaimen muuten elämä soluu kuin ennenkin. Lasten kanssa pidetään yhteyttä median eri keinoin joten en tunne ikävää.

      Korvessa sataa lunta ja tuulee kylmän hivakasti.

      • Minua alka pyörrytämään jo lukiessani ahkerointiasi. Ajelin mökille lisäämään linnuille ruokaa, olisi niin paljon tekemistä että suljin silmäni ja laitoin siemenet syöttöpaikalle ja läksin ajelemaan kylille.
        Viime syksyn laiminlyönnit olivat näkyvissä. Puolustus, että olin sairaana ennen lumen tuloa.
        Mutta kai ruoho kasva kaikesta huolimatta.


    • Anonyymi

      Siis mitä sinä oikein teet? "käsitöitä" "kun asiaan pääsee sisälle"

      • "Siis mitä sinä oikein teet? "käsitöitä" "kun asiaan pääsee sisälle"
        Johtuu siitä että virkkaushommat ovat olleet unholassa sitten kansakoulun ikävän käsityönopettajan ansiosta.
        Välillä vähän yrittelin parikymppisenä virkkailla mutta en sen enempää.
        Mutta tämä on kuin pyörällä ajoa, minkä kerran oppii, sen aina osaa, ainakin harjoiteltuaan.


    • Tavallisia kotipuuhia, tänään räntäsateessa kävin puolen tunnin kävelyllä, videopuhelu lapsen kanssa, muutama puhelu ystävien kesken.
      Miehen kanssa katseltiin Ylen Olohuone-ohjelma, ihana Olavi Uusivirta esiintyi.
      Pian alkaa rikossarajan toinen jakso ja heti perään toinen sarja. Tallennukseen menee kaksi ohjelmaa, sunnuntai-ilta on ohjelmien suhteen vähän ruuhkainen.

    • Anonyymi

      Luen tavallista enemmän. Itse epidemia karanteenisuosituksineen ei ole muuttanut päivä- ja viikkorytmiäni vaan kaksi viikkoa sitten tehty silmäleikkaus jälkihoitoineen ja ponnistelukieltoineen.
      Ajokielto rajaa myös hieman ajankäytön valintoja.

    • Anonyymi

      Nauhoitin eilen parvekejumppaa, tein sen ja jumppasin vähän muutenkin. Ristikkoa ja tätä läppäriä. Suurimman ajan makoillut ja katsonut sarjoja. Kyllä tulisi makuuhaavoja pidemmän päälle, jos tätä jatkuisi. Eräänä päivänä riuhtaisen pidemmän lenkin.

    • Anonyymi

      Juhla-aterian laitoin , oli lammasta ja valkosipuliperunoita, salaattia ja punaviiniä. Huomenna laitan broilerfileitä. On saunottu ja saunan jälkeen leikitelty. Meillä on lämmitetty kylpypalju tuossa laiturilla, uimiseen on liian kylmää. Kohta alkaa pihatyöt, ei tässä pitkästy. Lastenlasten kanssa puhutaan pitkiä videopuheluja, vähän koulujutuissakin neuvotaan.

    • Anonyymi

      Kiitos kysymästä, ei mitään ongelmia ajan kuluttamisen kanssa, vaikka en ole kässätyyppi. - Nm. Aika lentää, tartu hetkiin

    • Aivan tavallisia arkirutiineja, mutta tarvii myöntää että aikani on tullut pitkäksi. Olen laittanut ruokaa ha kokeillut uusia reseptejä, leiponut rahkapiirakan ja pikkupullia, istuttanut kukkamukuloita ja esikasvattanut kesäkukkia ja vihanneksia parvekelaatikoissa verannalla, yöksi sisälle keittiöön, koska vaikka päivällä on ollut lämpöasteita yöpakkasia on vielä tovin. Kasvihuone tulee tiistaina ja sittenhän kun miehet ovat sen koonneet minulle riittääkin askartelua. Tomaatit, avomaankurkut ja kurpitsat ja squashit ainakin saavat uuden kodin siellä. Avomaalle istutamme sipulit ja kylvämme porkkanansiemenet heti kun mies saa maan muokattua ja puhdistettua rikkaruohoista.
      Kirjoittaminen on aivan jumissa, vaikka aikaa olisi nyt juuri. Minulla on pari käsikirjoitusta ja yksi käännös valmiina ja ne ovat esilukijoilla, joilta odotan jonkinlaista palautetta, mielellään rakentavaa kritiikkiä. Sitä ennen en voi oikeastaan tehdä mitään.
      Olen treenannut aamuisin ja käynyt ulkona kävelyllä lähes joka päivä.
      Käsitöitä en ole koskaan tehnyt enkä maalaamista, mitä monet ystäväni harrastavat eläkkeelle päästyään.

      • Anonyymi

        Mistä aiheista kirjoitat? Ovatko samanlta aiheelueelta, esim. vanhat ajat - historiaa, vaiko kaksi ihan eri alueelta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä aiheista kirjoitat? Ovatko samanlta aiheelueelta, esim. vanhat ajat - historiaa, vaiko kaksi ihan eri alueelta?

        Esikoiseni oli omaelämänkertaa tai oikeastaan vain kuvaus niistä 12 vuodesta jotka asuin Kolumbiassa ennen huumekartellien ja sisällissodan aikaa. Se oli tarkoitettu lähinnä lapsenlapsilleni aikamatkaksi heidän äitinsä synnyinmaahan. Sitten tein siitä käännöksen englanniksi, koska suuri osa sukuamme on englannin ja espanjankielisiä; sen tulen julkaisemaan ainoastaan e-kirjana. Minulla on kaksi rikosromaania, jotka aion julkaista omakustanteena, pienellä painoksella; toinen niistä pohjautuu löysästi veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa Tasavallassa ja toinen on moderni rikosromaani ajankohtaisista asioista.
        Painotan vielä sitä että olen harrastelijakirjailija; en yritäkään kirjoittaa mitään kaupallisesti "kuumaa" tavaraa tai taiteellista, modernia romaania, koska toisaalta ei minulla oikeasti riitä lahjakkuutta "oikeaksi" kirjailijaksi ja toiseksi minulla on suomenkieli hieman rapistunut tai köyhtynyt vuosien saatossa ja muulla kuin äidinkielelläni en tiedä uskaltaisinko edes yrittää kirjoittamista.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Esikoiseni oli omaelämänkertaa tai oikeastaan vain kuvaus niistä 12 vuodesta jotka asuin Kolumbiassa ennen huumekartellien ja sisällissodan aikaa. Se oli tarkoitettu lähinnä lapsenlapsilleni aikamatkaksi heidän äitinsä synnyinmaahan. Sitten tein siitä käännöksen englanniksi, koska suuri osa sukuamme on englannin ja espanjankielisiä; sen tulen julkaisemaan ainoastaan e-kirjana. Minulla on kaksi rikosromaania, jotka aion julkaista omakustanteena, pienellä painoksella; toinen niistä pohjautuu löysästi veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa Tasavallassa ja toinen on moderni rikosromaani ajankohtaisista asioista.
        Painotan vielä sitä että olen harrastelijakirjailija; en yritäkään kirjoittaa mitään kaupallisesti "kuumaa" tavaraa tai taiteellista, modernia romaania, koska toisaalta ei minulla oikeasti riitä lahjakkuutta "oikeaksi" kirjailijaksi ja toiseksi minulla on suomenkieli hieman rapistunut tai köyhtynyt vuosien saatossa ja muulla kuin äidinkielelläni en tiedä uskaltaisinko edes yrittää kirjoittamista.

        tein jo aamusta nakkikastikkeen, miten ihana tuoksu, siihen muusia lisäksi, söin hyvin ja nyt aamupäivätorkut...


      • Anonyymi kirjoitti:

        tein jo aamusta nakkikastikkeen, miten ihana tuoksu, siihen muusia lisäksi, söin hyvin ja nyt aamupäivätorkut...

        Minä nukahdin vasta joskus neljän paikkeilla aamulla ja heräsin jo en
        ennen kahdeksaa. Todistus siitä että olen nukkunut liian pitkiä päiväunia.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Esikoiseni oli omaelämänkertaa tai oikeastaan vain kuvaus niistä 12 vuodesta jotka asuin Kolumbiassa ennen huumekartellien ja sisällissodan aikaa. Se oli tarkoitettu lähinnä lapsenlapsilleni aikamatkaksi heidän äitinsä synnyinmaahan. Sitten tein siitä käännöksen englanniksi, koska suuri osa sukuamme on englannin ja espanjankielisiä; sen tulen julkaisemaan ainoastaan e-kirjana. Minulla on kaksi rikosromaania, jotka aion julkaista omakustanteena, pienellä painoksella; toinen niistä pohjautuu löysästi veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa Tasavallassa ja toinen on moderni rikosromaani ajankohtaisista asioista.
        Painotan vielä sitä että olen harrastelijakirjailija; en yritäkään kirjoittaa mitään kaupallisesti "kuumaa" tavaraa tai taiteellista, modernia romaania, koska toisaalta ei minulla oikeasti riitä lahjakkuutta "oikeaksi" kirjailijaksi ja toiseksi minulla on suomenkieli hieman rapistunut tai köyhtynyt vuosien saatossa ja muulla kuin äidinkielelläni en tiedä uskaltaisinko edes yrittää kirjoittamista.

        Mikä niissä tummaihoisissa mollaku*leissa oikein viehättää vaaleita suomalais naisia. Kaikki tietävät millaisen kiusaamisen kohteeksi lapsenne tulevat joutumaan ja silti pitää heilutella lakanoita täysin vieraan kulttuurisen kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä niissä tummaihoisissa mollaku*leissa oikein viehättää vaaleita suomalais naisia. Kaikki tietävät millaisen kiusaamisen kohteeksi lapsenne tulevat joutumaan ja silti pitää heilutella lakanoita täysin vieraan kulttuurisen kanssa.

        Jaha, tää oli taas tätä.
        Eipä ole ollut ongelmia lasten ihon värin takia. Yhtä vaaleita kuin äitinsä ja sinisilmäisiä kuin isänsä.
        Mutta kommentistasi tuli esille juuri yksi niistä syistä miksi suomitytöt mielellään avioituivat ulkomaille. Minulle henkilökohtaisesti se ei ollut syy, koska satuin innostumaan perheen perustamisesta ulkomailla jo ollessani, mutta monet muut ovat kommentoineet.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Esikoiseni oli omaelämänkertaa tai oikeastaan vain kuvaus niistä 12 vuodesta jotka asuin Kolumbiassa ennen huumekartellien ja sisällissodan aikaa. Se oli tarkoitettu lähinnä lapsenlapsilleni aikamatkaksi heidän äitinsä synnyinmaahan. Sitten tein siitä käännöksen englanniksi, koska suuri osa sukuamme on englannin ja espanjankielisiä; sen tulen julkaisemaan ainoastaan e-kirjana. Minulla on kaksi rikosromaania, jotka aion julkaista omakustanteena, pienellä painoksella; toinen niistä pohjautuu löysästi veljeni elämään ja kuolemaan Dominikaanisessa Tasavallassa ja toinen on moderni rikosromaani ajankohtaisista asioista.
        Painotan vielä sitä että olen harrastelijakirjailija; en yritäkään kirjoittaa mitään kaupallisesti "kuumaa" tavaraa tai taiteellista, modernia romaania, koska toisaalta ei minulla oikeasti riitä lahjakkuutta "oikeaksi" kirjailijaksi ja toiseksi minulla on suomenkieli hieman rapistunut tai köyhtynyt vuosien saatossa ja muulla kuin äidinkielelläni en tiedä uskaltaisinko edes yrittää kirjoittamista.

        Mielenkiintoisia kirjan aiheita. Monipuolista että täällä on muitakin kuin savolaisia, pohjalaisia ja hesalaisia. Ilmankos on pääasiassa aika kivoja juttuja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoisia kirjan aiheita. Monipuolista että täällä on muitakin kuin savolaisia, pohjalaisia ja hesalaisia. Ilmankos on pääasiassa aika kivoja juttuja.

        Meitä ruotsinsuomalaisia palstalla on useita, lisäkseni ainakin kolme tai neljä aktiivia. Muita ulkosuomalaisia on myös, mutta he kommentoivat harvemmin ja nyt kun valtaosa on valinnut olla anonyymejä niin on vaikea sanoa kuka on mistäkin.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Meitä ruotsinsuomalaisia palstalla on useita, lisäkseni ainakin kolme tai neljä aktiivia. Muita ulkosuomalaisia on myös, mutta he kommentoivat harvemmin ja nyt kun valtaosa on valinnut olla anonyymejä niin on vaikea sanoa kuka on mistäkin.

        Minusta on hyvä että palstalla käy kirjoittamassa myös ulkosuomalisia. Ruotsissa asuu paljon sukulaisia kun pohjanmaalta menivät töihin sinne, suurin osa on jäänyt pysyvästi, heidän jälkikasvunsa on ruotsalaistunut, osa puhuu suomea melko ymmärrettävästi.
        On myös amerikassa sukulaisia, harmittelevat kun eivät voi tulla käymään kotimaassa koronn takia.
        Minullakin on ollut vuosien tauko käsitöissä, mutta virkkaaminen on oikeasti kivaa, aika kuluu mukavasti ja ei tule syötyä niin paljon. Minulla on taipumusta availla jääkaapin ovea melko tiheään jos pitkästyn.
        Onneksi lumisade lakkasi, lähdemme kissan kans metsälenkille.
        Mökillä olisi hommia, ensi viikolla menen sinne pihahommiin jos ei lunta sada.


    • Anonyymi

      Kiitos kysymästä, ajan kuluttamisessa ei ole mitään ongelmaa, koska omakotitalossa ja puutarhassa riittää askarta jo varhaisesta keväästä lähtien normaaliaikaankin . Osaan myös laiskotella ja vain nauttia olostani, kaikesta kauniista , kevään tulosta , aina voi lukea ja tarttua käsityöhön jos siltä tuntuu. Mies tekee pienoismalleja omassa valtakunnassaan yläkerran askarteluhuoneessa, minä olen vallannut varaston päädyn lasihuoneen. Se on toiminut idyllisenä kesähuoneena ja muutaman tomaatin ja aran kukkaköynnöksen kasvupaikkana , mutta nyt raivasin pois kalusteita ja sinne tehtiin multalaatikoita. Niitä varten on kasvamassa jo kerran koulutettuja erilaisia tomaatin, paprikan ja chilin taimia. Kun kevään puutarhamessut on peruttu, olen tutkinut netistä puutarhasivuja ja ottanut esiin lehtiä edellisiltä vuosilta.

      Paloman kirjaprojektit kuulostavat kiinnostavilta, ja kyllähän tuollainen elämänkokemus antaa aiheita ja erilaisia näkökulmia ikänsä kotimaassaan asuneeseen verraten. Hyviä kirjan aiheita on tietysti meilläkin, enemmän ratkaisee halua kertoa tarinoita ja kuvata asioita. Koska kirjasi on suunnattu lähinnä rajatulle lukijakunnalle ja käännöksinä, en usko, että suomen kielen taitosi vähäiset puutteet siinä haittaavat. Käsittääkseni olet hyvin päivittänyt lukemalla suomenkielistä kirjallisuutta , seuraamalla medioita ja keskustelupalstakin antaa oman lisänsä. Et täällä suomen kielen puolesta ainakaan negatiivisesti erotu, täällä sanoman sisällöllä on pääpaino, kaunokirjallisissa töissä tietenkin olet itsekin vaativampi kielen suhteen. Olisi kiinnostavaa kuulla, millaista paikallisen suomalaisyhteisösi puhuttu kieli on, onko esimerkiksi vanhahtavaa, kenties 60-lukulaista, ja onko mukana "svetisismejä." Kun käytte kesäisin Suomessa, millaista palautetta saatte kielestänne ja pyritäänkö teitä jotenkin opettamaan ?

      Liikuntarutiinit antavat ryhtiä päiviin, tähän vuodenaikaan luonnossa lenkkeily ja pyöräily. Uimista ja vesijumppaa kaipaan, pitää vaan kotona venytellä, taivutella , pyöritellä hulavannetta ja nostella pikkupainoja. Kivoja tanssivideoitakin on, kunhan saisi tuon kaverinkin innostumaan. Pihassa jykevän lehmuksen oksat toimivat rekkinä, saa kunnolla selän suoristusta ja vahvistusta . Kaipaan nyt ryhmäliikunnasta sitä naurua ja kannustavaa vertaisuutta.

      Ramoona

      • Anonyymi

        Löysin tänään Areenasta lyhyitä jumppavideoita, niitä samoja on tullut lähiaikoina kakkoselta. Otan silloin tällöin yhden esille ja noudatan ohjetta. Miten se onkaan niin paljon mukavampi liikkua ohjattuna kuin ihan itsekseen sätkytellä.


      • Ramoona, kiitos kommentistasi, juuri tämäntyyppistä palautetta olisin toivonut esilukijoiltanikin; kannustavaa mutta silti rehellistä ja oikealla tavalla kriittistä. Yritän olla huolellinen mitä tulee kieliasuun, kun kirjoitan tekstiä minkä aion julkaista. Täällä palstalla kirjoitan usein puhekielellä, murrettakin tulee mukaan ja omintakeisia käännöslainoja. Luulen että puheestani paistaa läpi vuosikymmenien ulkomailla asuminen ja vielä niidenkin takaa syntymäseutuni murre. Karjalan murretta, jota kotonani puhuttiin. en puhu spontaanisti ja missä määrin sveduismeja on puheessani en varmaan edes itse näe.

        En ole ollut tekemisissä muiden suomalaisten kanssa, paitsi nyt muutaman kerran kun liityin paikalliseen suomenkieliseen lukupiiriin, joka on kokoontunut minun aikanani vasta neljä kertaa ja on nyt tauolla syksyyn saakka. Siellä on 5-6 naista ja piirin vetäjä, suomalainen kirjastonhoitaja ja kielitaito hyvinkin vaihtelevaa; omani on ehkä siinä mielessä hyvä että en sekoita ruotsia niinkään paljon puheeseeni kuin monet muut. Elikkä kieliä sekoitetaan ja oikeiden sanojen löytäminen ei ole aina helppoa. En kyllä koe heidänkään kieltään vanhahtavana, mutta se saattaa olla, että minä en sitä huomaa.

        Kesäisin Suomessa käydessämme ei ole tullut juuri kielitaitomme puheeksi, mutta oleilemme lähinnä sukulaisten luona, jotka ovat tottuneet puhetapaamme. Ystävien kanssa ei ole tullut puheeksi, ainakaan lähiaikoina. Itse olen huomannut (äitikin taisi joskus elossa vielä ollessaan) että puhun liian nopeasti.


    • "Google Earth Pro

      Tuolla minä ulkoilen.
      Usein kulutan aikaanikin.
      Siihen voi hakuun laittaa osoitteenkin.
      Pääsee kävelemään vaikkapa omalle koti-kadulleen.
      -
      Microsoft Flight Simulator X

      Tämä on toinen tapani ulkoilla.
      -
      Helppo tutustua Ohjelmiin?
      Kirjoittakaa nimi You-Tubeen."
      -

      https://www.youtube.com/watch?v=dcM_HDlYqes
      https://www.youtube.com/watch?v=gBTTkBqctcI

      Ohjelmalla pääsee liikkumaan kaduillakin jalkaisin.
      Youtubella et.

      H.

      • Anonyymi

        Pelkkää nettielämää, ei liikuntaa ei ulkoilua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pelkkää nettielämää, ei liikuntaa ei ulkoilua.

        "Anonyymi"

        Totta.
        Tosin kyllä miä ulkonakin liikun, jos siellä jotain jännää ilmenee.
        Tänä aamunakin nojailin autooni parkki-paikallani ja kuuntelin Peipposta.
        Tai jos on pakottavaa tarvetta.
        Näin 70v. en enää innostu niin helposti kuin nuorena.
        Mikä hienointa, ei ole enää pakko!
        Eikä pakottavaa tarvetta.
        -
        Onhan nyt muuten Corona-aikakin.

        H.


      • huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        Totta.
        Tosin kyllä miä ulkonakin liikun, jos siellä jotain jännää ilmenee.
        Tänä aamunakin nojailin autooni parkki-paikallani ja kuuntelin Peipposta.
        Tai jos on pakottavaa tarvetta.
        Näin 70v. en enää innostu niin helposti kuin nuorena.
        Mikä hienointa, ei ole enää pakko!
        Eikä pakottavaa tarvetta.
        -
        Onhan nyt muuten Corona-aikakin.

        H.

        ...kyllä minä

        H.


    • Eipä tahdo aika oikein kulua,
      käsitöitä minäkin, olen virkannut jo yhden peiton isoäidin neliöistä.
      Tein neliön vain yhdellä värillä ja neljällä kerroksella, ja erivärisistä vihreistä. Ei se oikein omaan huusholliini sovi, mutta annan sen joskus eteenpäin.
      Nyt virkkaan pelkkiä pölkkyjä nuttuun, jonka myös teen varaston jämälangoista.
      Teen etu ja takakappaleet samaan aikaan. Virkkaaminen on siitä mukavaa puuhaa, että voi katsoa samalla teeveet.
      Täältä netistä olen etsinyt ja löytänyt uusia juttuja ja hokannut YouTubetkin laittaa teeveehen, musiikistakin nauttii enemmän kuin tästä pienestä läppärin ruudusta.
      Muutamia sarjoja olen seurannut ja saattanut katsoa jonkun sarjan kaikki osat yhteen pötköön puoli päivää.
      On tuossa jo taimia terassille kasvamassa ja niiden kasvamista voi edes seurailla.
      pian pääse pihahommin.

    • Anonyymi

      Pikkuhiljaa, normi rutiineja noudattaen, ruoan laittoa ja muita kotiaskareita tehden. Eilen kävin viemässä haudalla narsisin, ja kynttilän siinä meni puoli päivää mukavasti.
      Olemme käyneet tekemässä ruokaostokset kaupungissa , sekin on ajankulua.
      Lenkillä käytiin, - aika pitkällä ja päikkärit päälle ..
      Suvun kanssa tapaamme puhelimessa ja facessa,

      Siin se aika vaan aina kuluu ..päätä käännellessäkin.

      Pirre

      • Paloma.se01

        Niinhän se on että jokainen kaupassa käynti, apteekissa käynti ja jopa hautausmaalla käynti on viikon suuri ulkoilutapahtuma näinä aikoina.
        Nyt meillä puhaltaa niin kova tuuli että voisi kuvitella olevansa hirmumyrskyssä merellä kun menee täkin alle päikkäreille ja kuuntelee tuulen ulvontaa.
        Luen paljon ja katselen telkkarista uusintoja vanhoista sarjoista. Voi jee.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Niinhän se on että jokainen kaupassa käynti, apteekissa käynti ja jopa hautausmaalla käynti on viikon suuri ulkoilutapahtuma näinä aikoina.
        Nyt meillä puhaltaa niin kova tuuli että voisi kuvitella olevansa hirmumyrskyssä merellä kun menee täkin alle päikkäreille ja kuuntelee tuulen ulvontaa.
        Luen paljon ja katselen telkkarista uusintoja vanhoista sarjoista. Voi jee.

        Silmänikö ovat niin huonot, tai silmät laseihin, etten voi lukea tällähetkellä kirjoja ollenkaan, mutta kunhan saan uudet lasit aloitan heti , vaikka ostan uusia kirjoja, kirjastotkin on nääs kiinni,
        tosin lukemattomia kirjoja läytyy omasta kaapistanikiin on muutama, esim. Obaman puolisostan kertovan elämäkerran, kuin Eino Leinon elämänkertakin nn vieläkin lukematta, ihan huonon näköni takia .
        Lukeminen on hyvää ajankulua, liiankin hyvää, kun ei malttaisi lopettaakaan, kun alkuun pääsee.
        Pirre


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silmänikö ovat niin huonot, tai silmät laseihin, etten voi lukea tällähetkellä kirjoja ollenkaan, mutta kunhan saan uudet lasit aloitan heti , vaikka ostan uusia kirjoja, kirjastotkin on nääs kiinni,
        tosin lukemattomia kirjoja läytyy omasta kaapistanikiin on muutama, esim. Obaman puolisostan kertovan elämäkerran, kuin Eino Leinon elämänkertakin nn vieläkin lukematta, ihan huonon näköni takia .
        Lukeminen on hyvää ajankulua, liiankin hyvää, kun ei malttaisi lopettaakaan, kun alkuun pääsee.
        Pirre

        Per...silmälasini on jne...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silmänikö ovat niin huonot, tai silmät laseihin, etten voi lukea tällähetkellä kirjoja ollenkaan, mutta kunhan saan uudet lasit aloitan heti , vaikka ostan uusia kirjoja, kirjastotkin on nääs kiinni,
        tosin lukemattomia kirjoja läytyy omasta kaapistanikiin on muutama, esim. Obaman puolisostan kertovan elämäkerran, kuin Eino Leinon elämänkertakin nn vieläkin lukematta, ihan huonon näköni takia .
        Lukeminen on hyvää ajankulua, liiankin hyvää, kun ei malttaisi lopettaakaan, kun alkuun pääsee.
        Pirre

        Per...silmälasini on jne...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silmänikö ovat niin huonot, tai silmät laseihin, etten voi lukea tällähetkellä kirjoja ollenkaan, mutta kunhan saan uudet lasit aloitan heti , vaikka ostan uusia kirjoja, kirjastotkin on nääs kiinni,
        tosin lukemattomia kirjoja läytyy omasta kaapistanikiin on muutama, esim. Obaman puolisostan kertovan elämäkerran, kuin Eino Leinon elämänkertakin nn vieläkin lukematta, ihan huonon näköni takia .
        Lukeminen on hyvää ajankulua, liiankin hyvää, kun ei malttaisi lopettaakaan, kun alkuun pääsee.
        Pirre

        Per...silmälasini on jne...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silmänikö ovat niin huonot, tai silmät laseihin, etten voi lukea tällähetkellä kirjoja ollenkaan, mutta kunhan saan uudet lasit aloitan heti , vaikka ostan uusia kirjoja, kirjastotkin on nääs kiinni,
        tosin lukemattomia kirjoja läytyy omasta kaapistanikiin on muutama, esim. Obaman puolisostan kertovan elämäkerran, kuin Eino Leinon elämänkertakin nn vieläkin lukematta, ihan huonon näköni takia .
        Lukeminen on hyvää ajankulua, liiankin hyvää, kun ei malttaisi lopettaakaan, kun alkuun pääsee.
        Pirre

        Onko sinulle tehty kaihileikkaus? (Minulle tehtiin muutama vuosi sitten ja leikattiin molemmista silmistä kaihi vuoden sisällä, ei tosin samanaikaisesti. Näkö parani huomattavasti ja luen suurempaa tekstiä ilman laseja mutta kaikkein pienimpään tekstiin tarvin lukulaseja, jotka hankin kuukausi sitten optikolta.


    • Oi voi. Vaikka mitä töitä on odottamassa tekijäänsä, kunhan vain "joku"laittaisi asioita ripeästi liikkeelle.
      En ole koskaan ollut erityisen järjestelmällinen, huithapeli pikemminkin. Arkistot ovat odottaneet perkaamista: mitä jättää, mitä poistaa, miten järjestää jäljelle jäävät...
      Luottamustoimien aikaiset asiakirjat on suurimmaksi osaksi tuhottu asianmukaisesti, mutta eivät kaikki. Lehtijuttuja, kirjeenvaihtoa, lehtileikkeitä ja vaikka mitä.
      Tämä siis pelkästään paperipuolella.
      Kun olen asunut samaa vanhaa taloa yli neljäkymmentä vuotta, tavaraa on kertynyt sekä sisälle että ulkovarastoihin. Osa on sellaista, mitä omat tai tutut ovat jättäneet säilytykseen "kun minulla on tilaa" ja unohtaneet sitten.
      Kirjat ovat se vaikein alue. Kirjahyllyjä on joka seinällä, kirjoja on laatikoissakin. Hyviä, harvinaisiakin osa, mutta kun kukaan ei enää lue...Pieniä määriä olen vienyt kirjaston kierrätyshyllyyn, mutta liian monesta en tahdo luopua.
      Sitten on tietysti lahjaksi saatua esineistöä, tekisi pahaa luopua niistä tunne- ja hienotunteisuussyistä.
      Vaan jos tuosta urakasta joskus - vaikka karanteenin aikana - selviäisin, lukemista, miksei kirjoittamistakin riittää varmasti loppuelämäksi. Yhteydenpitoa, ruuanlaittoa (nuorille avuksi) ja onhan tuo telkkarikin..)) Musiikkiinkin voisi keskittyä...

      Muuten Palomalle, tai kenelle tahansa lukevalle, tietoksi, että Bolla on nyt luettu.
      Ken tahtoo menettää uskonsa ihmiseen, rakkauteen ja maailman parantamiseen tiedon/tiedostamisen avulla, niin kannattaa lukea Patjim Statovicin Bolla ja muistaa, että "joka Bollaan tarttuu se Bollaan hukkuu". Niin syvälle, niin vahvaan ihmuun se vetää lukijan. Tai siis minut..)) Siitä nyt voisi keskustella paljonkin ja mielelläni kuulisinkin jonkun muun vaikutteita siitä. Meidän kirjapiirikin on tauolla...

      • Sain kirjapiiriltä lahjaksi Bollan joka on nyt maannut yöpöydälläni muutaman kuukauden...mutta kai se on nyt sitten aloitettava. Kiitos muistutuksesta, Demeter1!


      • Pitää sanoa kuten liekko tuolla ylempänä, jotta pyörryttää järjestelemättömät tavarasi. Istuin mökillä ja katselin sievästi nurkkaan asetettuja huonekaluja, verhottomia ikkunoita ja autioita seiniä ja ideoin. Kaikki tarpeeton paikalliseen roskalavaryhmään jaettavaksi jahka remontti on ohi. Ihminen on omituinen hamstraaja. Jospa tuota vielä tarvitsen jne. Olen toki montaa tavaraa uusiokäytänytkin, mutta nyt on aika lähettää jotkut tavarat tiensä päähän. Eihän niitä edes muista laatikkojen nurkissa pyöriviä muka tärkeitä lappusia ja kirjeitä. Synnyin kodin huonekaluistakin olen oppinut luopumaan. Kun annoin pari vuotta sitten ensimmäiset muka rakkaat puutuolit pelotti kaipaisinko, no en kaipaa jatko on ollut helppoa.

        Kun muutin kaupungissa viimeksii tänne kumppanini taloon hävitin paljon tarpeetonta. Joitakin vein mökille ja nyt pitää mennä ne läpi. Poikien tavarat ovat "pyhiä", mietin miten ja minne monen kymmenen Aku Ankat laittaisin? Ei saa hävittää. Samoin leluvaraston aarteet. No, niille on oma varasto ja sen järjestyksen he hoitavat itse.

        Ideoita pukkaa. Kuulun mökkiläisten faceryhmään sieltä saa hyviä vinkkejä tilojen uudelleen järjestelemisestä. No, onpahan mitä miettiä ja työstää. Tänään tein askarteluhommia. Värjäsin valkeaa kissanhiekkaa turkoosin siniseksi, minimaailman Halong Bayn merenlahdeksi, sotkuista hommaa, mutta merestä tuli kivan näköinen purjeveneineen.

        No, ei mitään synny pakon alla vaan itellä pitää olla haluja pistää hiat heilumaan.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Sain kirjapiiriltä lahjaksi Bollan joka on nyt maannut yöpöydälläni muutaman kuukauden...mutta kai se on nyt sitten aloitettava. Kiitos muistutuksesta, Demeter1!

        Demeterille vielä:
        olen aloittanut Bollan lukemisen. Teepä sinä aloitus niin voidaan kommentoida, mun aloitukset menee aina pilalle kun huutelijoiden kuoro ei anna keskustella.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Demeterille vielä:
        olen aloittanut Bollan lukemisen. Teepä sinä aloitus niin voidaan kommentoida, mun aloitukset menee aina pilalle kun huutelijoiden kuoro ei anna keskustella.

        Mukava uutinen, Paloma. Odotan innolla, että kuulen vaikutelmiasi. Myös Ramoona odottelee Bollaa, joten teitä olisi kaksi positiivista yhtä negatiivistä vastaan..))
        Lukukokemus oli tietysti antoisa minullekin, mutta tapahtumisen kuvaus tähän maaperään upotettuna oli tietysti sellainen, mikä johdatti minut synkkiin syövereihin ja vahvisti epäluuloani ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä poikkeusoloissa menettämättä osia ihmisyydestään.

        Toivottavasti kirjoittajien joukosta löytyy muitakin Bollan lukeneita, löytyihän Ferrantenkin lukijoitakin.
        Minäkö tekisin aloituksen ? Ei kai nyt sentään ? Siihen vaadittaisiin kokemusta, kestävyyttä, kärsivällisyyttä ja paksua nahkaa. Jos kaikkea puuttuu niin ei hyvä...
        Takarivissä on turvassa..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Mukava uutinen, Paloma. Odotan innolla, että kuulen vaikutelmiasi. Myös Ramoona odottelee Bollaa, joten teitä olisi kaksi positiivista yhtä negatiivistä vastaan..))
        Lukukokemus oli tietysti antoisa minullekin, mutta tapahtumisen kuvaus tähän maaperään upotettuna oli tietysti sellainen, mikä johdatti minut synkkiin syövereihin ja vahvisti epäluuloani ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä poikkeusoloissa menettämättä osia ihmisyydestään.

        Toivottavasti kirjoittajien joukosta löytyy muitakin Bollan lukeneita, löytyihän Ferrantenkin lukijoitakin.
        Minäkö tekisin aloituksen ? Ei kai nyt sentään ? Siihen vaadittaisiin kokemusta, kestävyyttä, kärsivällisyyttä ja paksua nahkaa. Jos kaikkea puuttuu niin ei hyvä...
        Takarivissä on turvassa..))

        "demeter1"

        Minä tein teille paikan kirjoitella.
        Hän on vaan hyvä.
        Ystävättärineen. :)

        "Mustetta vuotaa Kalakin kun tuska viiltää."

        H.


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "demeter1"

        Minä tein teille paikan kirjoitella.
        Hän on vaan hyvä.
        Ystävättärineen. :)

        "Mustetta vuotaa Kalakin kun tuska viiltää."

        H.

        Oletpas auttavainen kun teet "tytöille" sopuvia aloituksia, musiikki riimeineen flirtistä pitäville ja kirjallisuutta lukeville....aivan mahtavaa.


      • huruksz kirjoitti:

        "demeter1"

        Minä tein teille paikan kirjoitella.
        Hän on vaan hyvä.
        Ystävättärineen. :)

        "Mustetta vuotaa Kalakin kun tuska viiltää."

        H.

        Huomasin kyllä ilokseni, että HÄN oli valmistanut meille sijaa - kuten kaverinsa Jesse aikanaan..)) Ja että mainituksi tulivat myös kaksi hänen lukemaansa kirjaa, joita en valitettavasti ole sitkeästä mainonnasta huolimatta lukenut...
        Onkohan siellä nyt vain herraseura koolla ? Etteivät nyt siten lyttäisi tällaisia vanhojarouvia... Mutta oikein hyvä aloitus, kiitos siitä. Kunhan näistä naisten töistä nyt selviää. Äläkä sitten -tapasi mukaan - morkkaa muita, siis heitä, jotka eivät yllä sinun mieltymystesi tasolle..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Huomasin kyllä ilokseni, että HÄN oli valmistanut meille sijaa - kuten kaverinsa Jesse aikanaan..)) Ja että mainituksi tulivat myös kaksi hänen lukemaansa kirjaa, joita en valitettavasti ole sitkeästä mainonnasta huolimatta lukenut...
        Onkohan siellä nyt vain herraseura koolla ? Etteivät nyt siten lyttäisi tällaisia vanhojarouvia... Mutta oikein hyvä aloitus, kiitos siitä. Kunhan näistä naisten töistä nyt selviää. Äläkä sitten -tapasi mukaan - morkkaa muita, siis heitä, jotka eivät yllä sinun mieltymystesi tasolle..))

        "demeter1"

        Tätä aloitusta en tehnyt itseni vuoksi.
        Loput saat arvata.
        EOC

        H.


      • demeter1 kirjoitti:

        Mukava uutinen, Paloma. Odotan innolla, että kuulen vaikutelmiasi. Myös Ramoona odottelee Bollaa, joten teitä olisi kaksi positiivista yhtä negatiivistä vastaan..))
        Lukukokemus oli tietysti antoisa minullekin, mutta tapahtumisen kuvaus tähän maaperään upotettuna oli tietysti sellainen, mikä johdatti minut synkkiin syövereihin ja vahvisti epäluuloani ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä poikkeusoloissa menettämättä osia ihmisyydestään.

        Toivottavasti kirjoittajien joukosta löytyy muitakin Bollan lukeneita, löytyihän Ferrantenkin lukijoitakin.
        Minäkö tekisin aloituksen ? Ei kai nyt sentään ? Siihen vaadittaisiin kokemusta, kestävyyttä, kärsivällisyyttä ja paksua nahkaa. Jos kaikkea puuttuu niin ei hyvä...
        Takarivissä on turvassa..))

        En minä oikein vielä tiedä sanoa positiivisuudestani tai negatiivisuudestani Bollan suhteen. Kaksi juttua mitkä ovat saaneet minut vastustamaan kirjan avaamista kaikesta positiivisesta kritiikistä huolimatta ovat ensiksikin aiheen vieraus ja se etten pysty samaistumaan päähenkilöihin millään tapaa. Siinä mielessä Ferrante oli helpompi.
        Palaan kuitenkin Bollaan, kunhan olen päässyt hieman pitemmälle, luultavimmin meille erityisesti huolella ja rakkaudella valmistetussa ketjussa.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        En minä oikein vielä tiedä sanoa positiivisuudestani tai negatiivisuudestani Bollan suhteen. Kaksi juttua mitkä ovat saaneet minut vastustamaan kirjan avaamista kaikesta positiivisesta kritiikistä huolimatta ovat ensiksikin aiheen vieraus ja se etten pysty samaistumaan päähenkilöihin millään tapaa. Siinä mielessä Ferrante oli helpompi.
        Palaan kuitenkin Bollaan, kunhan olen päässyt hieman pitemmälle, luultavimmin meille erityisesti huolella ja rakkaudella valmistetussa ketjussa.

        Nuo maitsemasi seikat, Paloma, taas saivat minut paneutumaan kirjaan vahvemmin. Siis kohdemaan poliittisen historian vieraus ja tietysti homoerotiikka, rakkauden lihallisuus, mikä tuossa Kissani Jugoslavia-kirjassa tyrmäsi alkuun niin, että olin jättää kirjan kesken.

        Minusta ne olivat kuitenkin sivujuonne kirjassa, vaikka Kosovon sota oli tietysti kirjan näyttämö, se rikki revittu alusta, missä asiat tapahtuivat, päähenkilöt elivät.

        Kai minua on aina kiehtonut pienen ihmisen selviytyminen olosuhteissa, joissa kukaan ei selviä vaurioitta ja se, miten hän selvittyään jatkaa, minkä hinnan hän, tai joku muu, tuosta selviytymisestä maksoi.
        Kaikki eivät tietysti koe kirjoja samalla tavalla. Meidän kirjapiirissäkin tuo Kissani Jugoslavia ohitettiin aika vaisuin maininnoin, vaikka minä sitä hehkutin. Toivottavasti hehkutukseni ei pilaa sinun lukukokemustasi...))
        Vielä en nyt keksi, mitä kirjaa hehkuttaisin seuraavaksi..)) Jospa olen kuulolla välillä.


      • En juuri lue, kuuntelen äänikirjoja. Nyt on kirjasto kiinni niin pitää osta netin kautta äänikirjat.
        Juuri tuon Bollan tiasin viimeksi, ei ole vielä tullut.
        Viimeksi kuuntelin Håkan Nesserin Cafe´ Intrigo. Olen kuunnellut sen kahteen kertaan, halusin päästä kunnolla asioiden sisään. Aika erikoinen juoni, mutta sellainen että on haluan paneutua kuuntelemaan kunnolla.
        Leena Lehtolaista olen myös kuunnellut vaikka en hänen ihailijansa olekaan. Kirjastossamme on aika huonot valikoimat.
        David Lagercrantz kirjoittaa jännittävästi Lisbeth Salanderista.


      • liekko kirjoitti:

        En juuri lue, kuuntelen äänikirjoja. Nyt on kirjasto kiinni niin pitää osta netin kautta äänikirjat.
        Juuri tuon Bollan tiasin viimeksi, ei ole vielä tullut.
        Viimeksi kuuntelin Håkan Nesserin Cafe´ Intrigo. Olen kuunnellut sen kahteen kertaan, halusin päästä kunnolla asioiden sisään. Aika erikoinen juoni, mutta sellainen että on haluan paneutua kuuntelemaan kunnolla.
        Leena Lehtolaista olen myös kuunnellut vaikka en hänen ihailijansa olekaan. Kirjastossamme on aika huonot valikoimat.
        David Lagercrantz kirjoittaa jännittävästi Lisbeth Salanderista.

        Minä en vieläkään ole saanut tuntumaa äänikirjoihin, vaikka ne varmasti olisivat hyvä vaihtoehto, etenkin nyt, kun vielä odotan sitä kaihileikkausta..))
        Käsittääkseni niitä myös saa helpommin kuin paperikirjoja. Katsotaan nyt jos äänikirjat tulevat hyvinkin ajankohtaisiksi myöhemmin...


      • liekko kirjoitti:

        En juuri lue, kuuntelen äänikirjoja. Nyt on kirjasto kiinni niin pitää osta netin kautta äänikirjat.
        Juuri tuon Bollan tiasin viimeksi, ei ole vielä tullut.
        Viimeksi kuuntelin Håkan Nesserin Cafe´ Intrigo. Olen kuunnellut sen kahteen kertaan, halusin päästä kunnolla asioiden sisään. Aika erikoinen juoni, mutta sellainen että on haluan paneutua kuuntelemaan kunnolla.
        Leena Lehtolaista olen myös kuunnellut vaikka en hänen ihailijansa olekaan. Kirjastossamme on aika huonot valikoimat.
        David Lagercrantz kirjoittaa jännittävästi Lisbeth Salanderista.

        Stieg Larssonin Millenium- trilogia on tosi mahtava ja Lagercrantz jatkaa siitä mihin Larsson kuollessaan oli ehtinyt. Lisbeth Salander on yksi kaikkein hienoimmista naishahmoista nykykirjallisuudessa.
        Äänikirjoja kuuntelin kun olin vielä duunissa ja ajoin lähes tunnin yhteen suuntaan työmatkaa ja joskus iltaisin sängyssä , mutta se on jäänyt nyt.
        Lehtolaista luin myös yhteen aikaan, samoin jonkun muun mainitsemaa Pirjo Tuomista. Sopivaa iltalukemista ei jää paha mieli eikä vaivaamaan uniin.


      • demeter1 kirjoitti:

        Nuo maitsemasi seikat, Paloma, taas saivat minut paneutumaan kirjaan vahvemmin. Siis kohdemaan poliittisen historian vieraus ja tietysti homoerotiikka, rakkauden lihallisuus, mikä tuossa Kissani Jugoslavia-kirjassa tyrmäsi alkuun niin, että olin jättää kirjan kesken.

        Minusta ne olivat kuitenkin sivujuonne kirjassa, vaikka Kosovon sota oli tietysti kirjan näyttämö, se rikki revittu alusta, missä asiat tapahtuivat, päähenkilöt elivät.

        Kai minua on aina kiehtonut pienen ihmisen selviytyminen olosuhteissa, joissa kukaan ei selviä vaurioitta ja se, miten hän selvittyään jatkaa, minkä hinnan hän, tai joku muu, tuosta selviytymisestä maksoi.
        Kaikki eivät tietysti koe kirjoja samalla tavalla. Meidän kirjapiirissäkin tuo Kissani Jugoslavia ohitettiin aika vaisuin maininnoin, vaikka minä sitä hehkutin. Toivottavasti hehkutukseni ei pilaa sinun lukukokemustasi...))
        Vielä en nyt keksi, mitä kirjaa hehkuttaisin seuraavaksi..)) Jospa olen kuulolla välillä.

        Homoerotiikka ei taida olla mun kuppi teetä :) Kumpikaan päähenkilöistä ei ole ollut mielestäni uskottava enkä tarkoita samaistuksella sitä että sukupuoleni, ikäni, seksuaalisen suuntaukseni, poliittisen idelogiani jne, puolesta tuntisin yhteenkuuluvuutta kertojaminän kanssa, mutta ilmeisesti jollain tasolla minun on pystyttävä ymmärtämään kertojan motiiveja, myötäelämään hänen tuskaansa tai hyväksymään hänen moraaliset valintansa tai ainakin ymmärtämään ne. Muuten tarina ei kuljeta minua mukanaan.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Homoerotiikka ei taida olla mun kuppi teetä :) Kumpikaan päähenkilöistä ei ole ollut mielestäni uskottava enkä tarkoita samaistuksella sitä että sukupuoleni, ikäni, seksuaalisen suuntaukseni, poliittisen idelogiani jne, puolesta tuntisin yhteenkuuluvuutta kertojaminän kanssa, mutta ilmeisesti jollain tasolla minun on pystyttävä ymmärtämään kertojan motiiveja, myötäelämään hänen tuskaansa tai hyväksymään hänen moraaliset valintansa tai ainakin ymmärtämään ne. Muuten tarina ei kuljeta minua mukanaan.

        No, eipä se homoerotiikkka taida olla minunkaan lajini, Paloma, mutta ajattelen, että kun sitä on teoksessa mukana se olisi minulle jonkinlainen haaste ymmärtämisen suhteen.

        Aikanaan kun Pentti Holappa sai Finlandia-palkinnon kirjastaan "Ystävän muotokuva", valinnan tehnyt Liisa-Maija Laaksonen kertoi avoimesta niistä inhon tunteista, mitä kirja alkuun hänessä synnytti, mutta katsoi myöhemmin pääseensä tuon ensireaktionsa yli ja löytäneensä kirjasta muita arvoja, esimerkiksi juuri tuon ystävyyden kuvauksen ja muut kirjalliset ansiot.
        Pirkko Saisiollahan oli myös "Punainen erokirja", samasta aihepiiristä, mutta sen kanssa en kyllä päässyt sinuksi, enkä tavoittanut siitä sellaisia ulottuvuuksia, mitkä olisivat peittäneet alleen tuon oman torjuvan asenteeni, asettaneet sen oikeisiin mittasuhteisiin.
        Ei sillä, Pirkko Saisio ei kuulu kirjailijasuosikkeihin muutoinkaan, niin arvostettu kuin hän kulttuuripiireissä onkin.


      • demeter1 kirjoitti:

        No, eipä se homoerotiikkka taida olla minunkaan lajini, Paloma, mutta ajattelen, että kun sitä on teoksessa mukana se olisi minulle jonkinlainen haaste ymmärtämisen suhteen.

        Aikanaan kun Pentti Holappa sai Finlandia-palkinnon kirjastaan "Ystävän muotokuva", valinnan tehnyt Liisa-Maija Laaksonen kertoi avoimesta niistä inhon tunteista, mitä kirja alkuun hänessä synnytti, mutta katsoi myöhemmin pääseensä tuon ensireaktionsa yli ja löytäneensä kirjasta muita arvoja, esimerkiksi juuri tuon ystävyyden kuvauksen ja muut kirjalliset ansiot.
        Pirkko Saisiollahan oli myös "Punainen erokirja", samasta aihepiiristä, mutta sen kanssa en kyllä päässyt sinuksi, enkä tavoittanut siitä sellaisia ulottuvuuksia, mitkä olisivat peittäneet alleen tuon oman torjuvan asenteeni, asettaneet sen oikeisiin mittasuhteisiin.
        Ei sillä, Pirkko Saisio ei kuulu kirjailijasuosikkeihin muutoinkaan, niin arvostettu kuin hän kulttuuripiireissä onkin.

        Olen yrittänyt kuunnella Pirkko Saision Punaista erokirjaa. En tykännyt. Ei lesbouden takia, vaan mielestäni se on liian erikoinen minun makuuni.
        Vaikka todella yritin kuunnella niin pitkästyin vain.
        Agathan jutut ovat kaikki sellaisia että niitä kuuntelee jos ei muuta satu olemaan.
        En saa unta jos minulla ei ole äänikrja kuulumassa, lukijan äänikin on unikrjana tärkeä.
        Äänikirjaa on mukava kuunnella ja samalla vaikka virkata isoäidin neliöitä. Nytkin kaupungilla ollessani istun parvekkella, avaan lasit ja annan auringon paistaa, (jos sattuu paistamaan). Kuuntelen äänikirjaa ja virkkaan, kissa usein sylissä, naama vähän punoitti, aurinko paistoi aika kauan.
        Luin jostain että otsoonikerroksessa on aukkoja suomen kohdalla jonkinlaisen pyörteen takia, varoittivat että kannattaa suojautua auringolta.
        Minullekin on tehty kaihileikkaus, se onnistui hyvin joten voisin hyvin lukea vaikka ilman laseja. Äänikirjat ovat vieneet voiton.


      • demeter1 kirjoitti:

        No, eipä se homoerotiikkka taida olla minunkaan lajini, Paloma, mutta ajattelen, että kun sitä on teoksessa mukana se olisi minulle jonkinlainen haaste ymmärtämisen suhteen.

        Aikanaan kun Pentti Holappa sai Finlandia-palkinnon kirjastaan "Ystävän muotokuva", valinnan tehnyt Liisa-Maija Laaksonen kertoi avoimesta niistä inhon tunteista, mitä kirja alkuun hänessä synnytti, mutta katsoi myöhemmin pääseensä tuon ensireaktionsa yli ja löytäneensä kirjasta muita arvoja, esimerkiksi juuri tuon ystävyyden kuvauksen ja muut kirjalliset ansiot.
        Pirkko Saisiollahan oli myös "Punainen erokirja", samasta aihepiiristä, mutta sen kanssa en kyllä päässyt sinuksi, enkä tavoittanut siitä sellaisia ulottuvuuksia, mitkä olisivat peittäneet alleen tuon oman torjuvan asenteeni, asettaneet sen oikeisiin mittasuhteisiin.
        Ei sillä, Pirkko Saisio ei kuulu kirjailijasuosikkeihin muutoinkaan, niin arvostettu kuin hän kulttuuripiireissä onkin.

        Olen yrittänyt kuunnella Pirkko Saision Punaista erokirjaa. En tykännyt. Ei lesbouden takia, vaan mielestäni se on liian erikoinen minun makuuni.
        Vaikka todella yritin kuunnella niin pitkästyin vain.
        Agathan jutut ovat kaikki sellaisia että niitä kuuntelee jos ei muuta satu olemaan.
        En saa unta jos minulla ei ole äänikrja kuulumassa, lukijan äänikin on unikrjana tärkeä.
        Äänikirjaa on mukava kuunnella ja samalla vaikka virkata isoäidin neliöitä. Nytkin kaupungilla ollessani istun parvekkella, avaan lasit ja annan auringon paistaa, (jos sattuu paistamaan). Kuuntelen äänikirjaa ja virkkaan, kissa usein sylissä, naama vähän punoitti, aurinko paistoi aika kauan.
        Luin jostain että otsoonikerroksessa on aukkoja suomen kohdalla jonkinlaisen pyörteen takia, varoittivat että kannattaa suojautua auringolta.
        Minullekin on tehty kaihileikkaus, se onnistui hyvin joten voisin hyvin lukea vaikka ilman laseja. Äänikirjat ovat vieneet voiton.


      • liekko kirjoitti:

        Olen yrittänyt kuunnella Pirkko Saision Punaista erokirjaa. En tykännyt. Ei lesbouden takia, vaan mielestäni se on liian erikoinen minun makuuni.
        Vaikka todella yritin kuunnella niin pitkästyin vain.
        Agathan jutut ovat kaikki sellaisia että niitä kuuntelee jos ei muuta satu olemaan.
        En saa unta jos minulla ei ole äänikrja kuulumassa, lukijan äänikin on unikrjana tärkeä.
        Äänikirjaa on mukava kuunnella ja samalla vaikka virkata isoäidin neliöitä. Nytkin kaupungilla ollessani istun parvekkella, avaan lasit ja annan auringon paistaa, (jos sattuu paistamaan). Kuuntelen äänikirjaa ja virkkaan, kissa usein sylissä, naama vähän punoitti, aurinko paistoi aika kauan.
        Luin jostain että otsoonikerroksessa on aukkoja suomen kohdalla jonkinlaisen pyörteen takia, varoittivat että kannattaa suojautua auringolta.
        Minullekin on tehty kaihileikkaus, se onnistui hyvin joten voisin hyvin lukea vaikka ilman laseja. Äänikirjat ovat vieneet voiton.

        Minäkin kuulin tuosta otsonikerroksesta,että aukko on kasvanut taas. Liittyneeko ilmastonuutokseen ?

        Muistin, että sinulle oli tuo kaihileikkaus tehty, kyllä kai se yleensä onnistuu. Mutta että pääsisi laseista eroon, ei taida onnistua minulla, jonkinlainen hajataittokin on vielä lisänä.
        Kyllä se ihminen vain kuluu iän mukana, ei sille mitään voi...


    • Anonyymi

      Huomenna helpottaa. Pääsen kuntosalin kahvioon aamupäivän dieettikahville.

    • Tänään on kulunut hyvin,

      olen kirjoitellut kirjeitä,
      muistanut kaikkia, joita olisin halunnut jo muistaa aika päiviä sitten,
      vaan en ole saanut aikaiseksi.

      Kuvitinkin jokaisen arkin
      ja siitä, tuli ihan nuoruus mieleen.
      Kuinka silloin rakkauskirjeet kuvitettiin ja
      yritettiin hurmata taiteellisin keinoin.

    • Anonyymi

      Tampereen kupeessa tehdään kotipuuhia, kävellään ikkunasta toiseen, kerran viikossa kaupassakäynti. Iltasella videpuhelun kautta luen parille lapsenlapselle iltasadun ja muutama kerta kouluikäisten kanssa pelattu sanaselityspeliä. Siinäpä se.
      Niin ja tietysti ystävien kanssa on puheltu puhelimen kautta.
      Voishan sitä muutakin tehä, kun viittis.

      • Anonyymi

        Kasvomaskin ompelen tänään, siinä puuhaa päiväksi.


    • Anonyymi

      Anonyymi
      Tänään 09:17

      Muista kuitenkin nuo ohjeet, miltä se suojelee!? Siis hieman naapurin/läheisen pärskeiltä ja jos se maski ei ole kovin suojaavaa, niin ei siltäkään.

      Aloitus oli kuitenkin, kuinka kulutte aikanne, johon minun on helppo vastata. Kirjoja lukemalla ja pakolliset ruoka ja vessa käynnit hoitaen, onneksi itsenäisesti, ilman apuja. Nyt sain onneksi sponsoroita tuon ruoan haun kaupasta, johon olisi täytynyt ennen itse mennä.

      Miksi tämänikäiset ihmiset ahdistuu heti, jos ei pääse teatteriin, konsertteihin ja oopperaan, puhumattakaan jostain urheilu tapahtumista, tai festareista?

      Pahempaakin voisi olla, jos joku olisi lukenut vaikka Remeksen kirjan; Jäätävä polte, mikä ei todellakaan ole mahdottomuus tämän koronan jälkeen.

      Varautukaa jo siihen, että Suomen koko tietojärjestelmä romahtaa, sähköt ja lämmitys lakkaa toimimasta, polttoaine loppuu, joten ruokahuoltokin tyssää.

      Tässä storissa oli tietenkin se Venäjä, joka saa tämän aikaan, koska on vallannut kaikki stragesiet asemat Suomen edustalla, joten helppoa" kuin heinän teko", ainakin nykyaikaisilla konella.,

      Nyt meillä on ohjeet, kuinka suojautua parhaiten tältä tappavalta virukselta, mutta aika moni uhmaa näitä, mutta entäs jos olisi sota, jossa vihollinen voisi tulla miltänurkalta hyvänsä ja ampua??

      • Anonyymi

        Luen mitä viisaat kehittää tässä tilassa. Onneksi niitäkin löytyy.

        Merimiehiä vaan irtisanotaan, nyt 500 pois töistä. Kovimman työn tekijät joutuu tänne maan murheisiin.

        Merenkulun historiaa lueskelen netistä.itse olen maissa.


    • Päivä taas yössä, minne se aika rientää. Nyt se repes, mökkiremppa valmis. Olen enempi kuin tyytyväinen. Aika kuluu touhuillessa ja tekemättömiä töitä jää joka päivä odottamaan.

      Iltapäivällä menin maalipurkit läpi. Työmiehet lähtivät joten aloin tutkimaan mitä kohtia pitää kohentaa. Yllätys, ei oikeestaan mitään työlästä urakkaa pukkaa vaan pientä pintaremppaa. Mutta itseni tuntien jos terveenä saan pysyä, on vasara ja naulat kesän hittejä.

      Kun istahdin vihdoin kotisohvalle ja katsoin TV uutisia tuli omituinen tunne. Onko tämä virusjuttu oikeesti olemassa vai näenkö vain unta.

      Teen aina illan päätteeksi tällä tabletilla päivän sudokun ja se jos mikä alkaa unettaa. Toivottavasti tämä viruskin on unta.

      Hyvää yötä.

      • Minunkin mielestäni tämä korona on kuin pahaa unta. On niin vaikea uskoa todeksi. Muuten ei karanteeni haittaa, olen käynyt kissan kans metsälenkillä ja toimitellut asiani kaupassa.
        Kaupasta tultua sterilisoin kaikki mihin siellä olin koskenut, lompakko, käsilaukku ja kaikki muut.
        Olen mietinyt hengityssuojainten tekoa, voishan sitä yrittää.


      • Minunkin mielestäni tämä korona on kuin pahaa unta. On niin vaikea uskoa todeksi. Muuten ei karanteeni haittaa, olen käynyt kissan kans metsälenkillä ja toimitellut asiani kaupassa.
        Kaupasta tultua sterilisoin kaikki mihin siellä olin koskenut, lompakko, käsilaukku ja kaikki muut.
        Olen mietinyt hengityssuojainten tekoa, voishan sitä yrittää.


    • Noh, niinhän tuo kuluu, kun ennenkin tähän aikaan.
      Mökillä kissan kanssa ollaan.
      Ilmat vaan meni niin koleiksi, ettei vielä kovin paljon ulkona tule puuhatuksi.
      Tänään olin ajatellut mennä rantapihaa haravoimaan, mutta on julmetun kova tuuli, pitänee asia siirtää.
      On näissä pirteissä järjestämistä riittänyt, kuten aina keväisin.
      Kunhan ilmat lämpenee ensi viikolla pitäisi, noiden säätietojen mukaan.
      Pitää ylämökin sauna pestä. Laitan ulos vesiletkun, kun yöpakkaset loppuu, ulkona on hyvä pestä rallit ja penkit.
      Alasaunan pesin jo syksyllä, kun sen käyttö loppuu aikaisemmin.
      Onneksi pojalla oli vapaata, laittoi vedet, boilerinkin joku putki vuosi, korjasi sen.
      Ristikoita tulee välipaloiksi väännettyä ja telkkukin tuossa auki on, vaikken sitä niin seuraa. Kai tuota tiedotustilaisuutta täytyy katsoa.
      Takassa paistelin makkaraa.

    • Anonyymi

      Niinhän tuo menee kuin "jäitä polttelis".

    • Anonyymi

      Katsokaa brittien ulosottomiehiä subilta tänään 18.05,ihanan tylyä toimintaa.

    • Anonyymi

      Kuluu, kuin jäitä polttelis!!

    • Anonyymi

      Olen alkanut aikani kuluksi kävelemään paljon. Otan jonkun paikan täältä, eli siis kaupunginosan, päämääräkseni ja dallailen sinne ja katselen, miten paikat ovat muuttuneet. Muuttuuhan ne, kun tänne tuota metroa nyt jatketaan.

      Menee monesti parikin tuntia kävellessä. Jos on hyvin pitkä matka kotiin, otan bussin ja sillä kuljen kotialuettani kohden. Ei kannata rehkiä liikaa. Alkaa muuten sydän omiansa pompottelemaan.
      Telkkaria katselen ja yhtä viihdepakettia, josta on ollut minulle suurta iloa; voi tallentaa paljon ja katsella sitten milloin haluaa ja jaksaa. On Yle Areena ja muitakin juttuja.
      Pieniä kotiaskareitakin teen. Näin aikani kuluu hyvin. Joskus vaan tyntuu, että olishan se kiva, jos voisi taas käydä siellä sun täällä yleisillä paikoilla.

    • Anonyymi

      Käytiin vaimon ka tuuraamassa ja kaljan haussa Juutinraumanlautalla :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      90
      4272
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      37
      2495
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      104
      2426
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      106
      2201
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1927
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      32
      1925
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1597
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1578
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      189
      1575
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      77
      1366
    Aihe