Mitä hyötyä pakollisesta ruotsista on ollut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana?

Pakollisesta suomesta on ollut hyötyä:
ruotsinkieliset ovat oppineet suomen,
maamme de facto-pääkielen.
Pakollisesta ruotsista on viimeisten
20 vuoden aikana ollut vain haittaa.
16<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Mitä hyötyä on ollut pyhästä pakkoenglannistasi?

Ei mitään, ainoastaan haittaa.

1Äänestä

Aivan+oikein.+1970+-1980-luvuilla+ruotsista+oli+vielä+jonkin+verran+hyötyä.+Suomen+elinkeinoelämän+kansainvälistyminen+vauhdittui+huomattavasti+1980-luvulla+1970-luvun+ensi+askeleiden+jälkeen.+1990-+luvun+laman+jälkeisessä+nousussa+Nokian+ja+sen+alihankkijoiden+myötä+englannin++merkitys+oli+jo+päivänselvä+asia.++Kukaan+hiemankaan+asioista+perillä+oleva+taho+ei+enää+2000-luvulla+ole+kyseenalaistanut+englannin+välttämättömyyttä.Ruotsilla+ei+enää+juuri+ole+merkitystä+edes+toisena+kansalliskielenä.+Ruotsinkielisten+määrä+on+pudonnut+4,78+%:iin+Manner-Suomessa+ja+näistäkin+enää+noin+20+%+eli+reilut+50.000++henkeä+ei+pärjää+suomella.

1Äänestä
  • Jahas, taasen tuli pakkoenglannittajalle kiire puolustamaan pyhää pakkokieltään ja aina yhtä onnettomin perustein.

    1Äänestä

  • Pakollisuuteen riittävää hyötyä ruotsista ei ollut edes 1960-luvulla.

    Koko pakollisuus on pelkkä poliittinen lehmänkauppa - ja sen pakollisuuden lisääminen nyt 2010-luvulla on todella nolo homma poliitikoiltamme.

    1Äänestä

  • Ja toinenkin pakkoenglannittaja paikalla, tosin edellsitä onnettomampi.

    Äänestä

  • Nimenomaan 2000 on alettu kyyseenalaistamaan englannin ylivaltaa koulujen kielenopetuksessa ja kaikessa mussakin. Pyhää pakkoenglantia ei näemmä voi puolustaa kuin räikeillä valheilla.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nimenomaan 2000 on alettu kyyseenalaistamaan englannin ylivaltaa koulujen kielenopetuksessa ja kaikessa mussakin. Pyhää pakkoenglantia ei näemmä voi puolustaa kuin räikeillä valheilla.

    Ette tunne nykyistä peruskoulua tai lukiota. Englanti on pidetty oppiaine ja avaa nuorten mahdollisuuksia maailmalla - niin harjoitteluissa kuin opiskeluvaihdoissa.

    On selvää, että pakkoruotsi syö yhden pitkän kielen - sitä luetaan yhteensä yli puoli vuotta lukion kautta edetessä. Yli puoli vuotta! Siinä opiskelisi jo jotain muuta, mielekkäämpää.

    A-kieliä jätetään kesken (yleensä koska kieltenopettajakin toivoo näin), mutta nekin, jotka lukevat A-kieltä peruskoulun loppuun jättävät sen arvosanan todistuksesta - koska se laskisi keskiarvoa. Isoissa kaupungeissä hyvien lukioiden keskiarvorajat ovat yli yhdeksän. Kilpailu on kovaa.

    Nykylukio on todella paljon raskaampi kuin lukio, jota nykyiset aikuiset kävivät. Muu kuvitelma on turhaa nostalgiaa. Esimerkiksi nykynuorten tutkielmat ovat sen tasoisia, että ennen niitä tehtiin vasta yliopistolla seminaarivaiheessa.

    Kuulin äskettäin kympin oppilaan sanovan, että hänen on lukiossa luovuttava toisesta A-kielestä. Kolmeen kieleen ei riitä paukut.

    Opiskelijat joutuvat nyt lukion alusta asti miettimään, mitä kirjoittava, sillä näillä aineilla on keskeinen merkitys pyrittäessä yliopistoon.

    Uusi ainereaali on huomattavasti vaativampi kuin vanha yleisreaali. Siihen panostetaan sekä lisäkurssein että maksullisin koulutuksin.

    Lisäksi tavallisen kiitettävän oppilaan mahdollisuus saada ällä harvinaisemmasta A-kielestä on olematon. Koska laudaturien suhteellinen osuus kirjoittajista on aina sama, ne menevät kielikoulujen opiskelijoille ja natiiveille - näitä molempia on kirjoittajissa huomattavan paljon.

    On tuskastuttavaa käydä tätä keskustelua täällä, missä vastaanvänkääjillä ei ole mitään käytännön tuntumaa lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden todellisiin haasteisiin.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ette tunne nykyistä peruskoulua tai lukiota. Englanti on pidetty oppiaine ja avaa nuorten mahdollisuuksia maailmalla - niin harjoitteluissa kuin opiskeluvaihdoissa.

    On selvää, että pakkoruotsi syö yhden pitkän kielen - sitä luetaan yhteensä yli puoli vuotta lukion kautta edetessä. Yli puoli vuotta! Siinä opiskelisi jo jotain muuta, mielekkäämpää.

    A-kieliä jätetään kesken (yleensä koska kieltenopettajakin toivoo näin), mutta nekin, jotka lukevat A-kieltä peruskoulun loppuun jättävät sen arvosanan todistuksesta - koska se laskisi keskiarvoa. Isoissa kaupungeissä hyvien lukioiden keskiarvorajat ovat yli yhdeksän. Kilpailu on kovaa.

    Nykylukio on todella paljon raskaampi kuin lukio, jota nykyiset aikuiset kävivät. Muu kuvitelma on turhaa nostalgiaa. Esimerkiksi nykynuorten tutkielmat ovat sen tasoisia, että ennen niitä tehtiin vasta yliopistolla seminaarivaiheessa.

    Kuulin äskettäin kympin oppilaan sanovan, että hänen on lukiossa luovuttava toisesta A-kielestä. Kolmeen kieleen ei riitä paukut.

    Opiskelijat joutuvat nyt lukion alusta asti miettimään, mitä kirjoittava, sillä näillä aineilla on keskeinen merkitys pyrittäessä yliopistoon.

    Uusi ainereaali on huomattavasti vaativampi kuin vanha yleisreaali. Siihen panostetaan sekä lisäkurssein että maksullisin koulutuksin.

    Lisäksi tavallisen kiitettävän oppilaan mahdollisuus saada ällä harvinaisemmasta A-kielestä on olematon. Koska laudaturien suhteellinen osuus kirjoittajista on aina sama, ne menevät kielikoulujen opiskelijoille ja natiiveille - näitä molempia on kirjoittajissa huomattavan paljon.

    On tuskastuttavaa käydä tätä keskustelua täällä, missä vastaanvänkääjillä ei ole mitään käytännön tuntumaa lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden todellisiin haasteisiin.

    Ei tunnu olevan sinullakaan, koska syytät pakkoruotsia siitä mikä on oikeastaan huonon organisoinni, johtamisen ja onnettomien muutosten seurausta ja kieltäydyt tunnustamasta että pyhä pakkoenglantisi on muuttunut haittakieleksi.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ette tunne nykyistä peruskoulua tai lukiota. Englanti on pidetty oppiaine ja avaa nuorten mahdollisuuksia maailmalla - niin harjoitteluissa kuin opiskeluvaihdoissa.

    On selvää, että pakkoruotsi syö yhden pitkän kielen - sitä luetaan yhteensä yli puoli vuotta lukion kautta edetessä. Yli puoli vuotta! Siinä opiskelisi jo jotain muuta, mielekkäämpää.

    A-kieliä jätetään kesken (yleensä koska kieltenopettajakin toivoo näin), mutta nekin, jotka lukevat A-kieltä peruskoulun loppuun jättävät sen arvosanan todistuksesta - koska se laskisi keskiarvoa. Isoissa kaupungeissä hyvien lukioiden keskiarvorajat ovat yli yhdeksän. Kilpailu on kovaa.

    Nykylukio on todella paljon raskaampi kuin lukio, jota nykyiset aikuiset kävivät. Muu kuvitelma on turhaa nostalgiaa. Esimerkiksi nykynuorten tutkielmat ovat sen tasoisia, että ennen niitä tehtiin vasta yliopistolla seminaarivaiheessa.

    Kuulin äskettäin kympin oppilaan sanovan, että hänen on lukiossa luovuttava toisesta A-kielestä. Kolmeen kieleen ei riitä paukut.

    Opiskelijat joutuvat nyt lukion alusta asti miettimään, mitä kirjoittava, sillä näillä aineilla on keskeinen merkitys pyrittäessä yliopistoon.

    Uusi ainereaali on huomattavasti vaativampi kuin vanha yleisreaali. Siihen panostetaan sekä lisäkurssein että maksullisin koulutuksin.

    Lisäksi tavallisen kiitettävän oppilaan mahdollisuus saada ällä harvinaisemmasta A-kielestä on olematon. Koska laudaturien suhteellinen osuus kirjoittajista on aina sama, ne menevät kielikoulujen opiskelijoille ja natiiveille - näitä molempia on kirjoittajissa huomattavan paljon.

    On tuskastuttavaa käydä tätä keskustelua täällä, missä vastaanvänkääjillä ei ole mitään käytännön tuntumaa lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden todellisiin haasteisiin.

    Kuinkahan monta kertaa olet tämänkin ruikutuksesi postannut eri kethjuihin?
    Kymmenen?

    Ei siitä parane, huononee vain.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ette tunne nykyistä peruskoulua tai lukiota. Englanti on pidetty oppiaine ja avaa nuorten mahdollisuuksia maailmalla - niin harjoitteluissa kuin opiskeluvaihdoissa.

    On selvää, että pakkoruotsi syö yhden pitkän kielen - sitä luetaan yhteensä yli puoli vuotta lukion kautta edetessä. Yli puoli vuotta! Siinä opiskelisi jo jotain muuta, mielekkäämpää.

    A-kieliä jätetään kesken (yleensä koska kieltenopettajakin toivoo näin), mutta nekin, jotka lukevat A-kieltä peruskoulun loppuun jättävät sen arvosanan todistuksesta - koska se laskisi keskiarvoa. Isoissa kaupungeissä hyvien lukioiden keskiarvorajat ovat yli yhdeksän. Kilpailu on kovaa.

    Nykylukio on todella paljon raskaampi kuin lukio, jota nykyiset aikuiset kävivät. Muu kuvitelma on turhaa nostalgiaa. Esimerkiksi nykynuorten tutkielmat ovat sen tasoisia, että ennen niitä tehtiin vasta yliopistolla seminaarivaiheessa.

    Kuulin äskettäin kympin oppilaan sanovan, että hänen on lukiossa luovuttava toisesta A-kielestä. Kolmeen kieleen ei riitä paukut.

    Opiskelijat joutuvat nyt lukion alusta asti miettimään, mitä kirjoittava, sillä näillä aineilla on keskeinen merkitys pyrittäessä yliopistoon.

    Uusi ainereaali on huomattavasti vaativampi kuin vanha yleisreaali. Siihen panostetaan sekä lisäkurssein että maksullisin koulutuksin.

    Lisäksi tavallisen kiitettävän oppilaan mahdollisuus saada ällä harvinaisemmasta A-kielestä on olematon. Koska laudaturien suhteellinen osuus kirjoittajista on aina sama, ne menevät kielikoulujen opiskelijoille ja natiiveille - näitä molempia on kirjoittajissa huomattavan paljon.

    On tuskastuttavaa käydä tätä keskustelua täällä, missä vastaanvänkääjillä ei ole mitään käytännön tuntumaa lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden todellisiin haasteisiin.

    Kiitos, kirjoituksesi osoittaa varsin hyvin (tahtomattasi teuietenkin), miten kielten ja muun opetuksen pahin ongelma on pyhä pakkoenglanti.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos, kirjoituksesi osoittaa varsin hyvin (tahtomattasi teuietenkin), miten kielten ja muun opetuksen pahin ongelma on pyhä pakkoenglanti.

    Ongelma on pakkoruotsi, mutta myös kilpailun tuominen yhä alemmille luokille ja lukion muutos kohti pitkää pääsykoekurssia.

    Äänestä

Niinpä! Asia on juuri päinvastoin. Olen sanonut tämän ennenkin:

Pakkoruotsitus ja muu RKP:n kielietuilu on pahinta, mitä ruotsi kielelle on tapahtunut Suomessa. Ne ovat aiheuttaneet pysyvän antipatian ruotsin kieltä ja rusuja kohtaan muissa väestönosissa. Mikä tietysti on lisännyt rusujen suomenkielistymistä ja maasta muuttoa.

1Äänestä
  • Ainakaan yhtään hyötyä ei ole tullut kenenkään mieleen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainakaan yhtään hyötyä ei ole tullut kenenkään mieleen.

    Hiljaista tuntuu olevan.

    Äänestä

Nyt voidaan jo todeta, ettei kukaan ole keksinyt mitään hyötyä pakkoruotsista.

Äänestä
  • Näinhän se on, ruotsinkieli suomessa perustuu keinotekoisuuteen, ei todelliseen tarpeeseen. On kyseenalaista onko oikein vaatia ruotsinkielen taitoa valtion/kunnan suojatyövirkoja täyttäessä sillä tätä kieltä ei juurikaan käytetä, tämä on epäoikeuden mukainen järjestely josta hyötyy vain suomenruotsalainen vanhapieru joka työajallaan kuljeskelee pitkin ostoskeskusten käytäviä, ahkerampi suomenkielinen saattaa jäädä pitkäksi ajaksi ilman työtä laiskempien ruotsinkielisten suosimisen vuoksi.

    Ensin siis kustannetaan hirveät määrät rahaa pakkoruotsin opiskeluun sun muihin kielikiintiöihin, sitten vielä suojatyöviran kautta maksetaan suomenruotsalaiselle kiukutellusta ja kävelystä ostoskäytäviä pitkin, järkevää. Nämä sitten kunnanviroissaan suuttuvat kun heidän yläpuolellaan onkin nuorempi kaveri ja vielä suomenkielinen, miten tämä on mahdollista? Ei eteneminen vaativampaan virkaan taida aina onnistuakaan kielietuilun kautta. Olen nähnyt tämänkaltaisen tapauksen omin silmin, myöskin niitä jotka mollaavat Nokian puhelimia ja ylistävät Ericssonin vastaavia, kuulostaa tietenkin harmittomalta mutta kun katsoo kokonaiskuvaa huomaa että kyse on todellisuudessa Freudenthalilaisesta rasismista jossa kaikki ruotsalainen on aina suomalaista parempaa, en koskaan ole kuullut että nämä kehuisivat missään asiassa suomea, sen sijaan ABBAa luukuttavat kahta kovemmin.

    Englannin kieltä tavataan Suomenkielen jälkeen arkielämässä eniten, musiikki, viihde, media, pelit jne. Englannin kielen oppiminen ja osaaminen perustuu käytännön järkeen, kyseisen kielen osaamisesta on todellakin hyötyä sillä sitä käytetään. Ajatelkaa kuinka moni nuori oppii luontevasti kyseisen kielen jo pelkästään pelaamalla videopelejä tai kuuntelemalla musiikkia. Englannin oppii sen luonnollisuuden vuoksi, sitä ei tarvitse pakottaa, siksi se on suosituin valinnainen kieli. Ruotsin asema kielenä putoaa heti kun sen pakollisuus poistuu, tämän tietää jokainen kielietuilija, siksi pitävätkin siitä kynsin hampain kiinni. Ruotsinkielelle ei ole todellista käyttöä, Norden ei tarjoa mitään.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Pakollisesta suomesta on ollut hyötyä:
ruotsinkieliset ovat oppineet suomen,
maamme de facto-pääkielen.
Pakollisesta ruotsista on viimeisten
20 vuoden aikana ollut vain haittaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu