Narsistin silmätikuksi joutuminen voi viedä työkyvyn tai jopa hengen. Suomessakin narsistin uhri on päätynyt itsemurhaan, tietää Markus Lustig.
Henkistä väkivaltaa, tiedonkulun kangertelua, pahan puhumista, työilmapiirin myrkyttämistä niin kauan, että uhrin henkiset ja fyysiset voimat ovat lopussa. Niin kauan, että hän päätyy itsemurhaan. Tämä oli raadollinen todellisuus eräällä suomalaisella työpaikalla.
Useimmiten narsistisen työpaikkakiusaamisen seurauksena on pitkiä sairauslomia ja loppuun palamista. Uhri jää yksin, koska muu yhteisö sulkee silmänsä tai käännetään uhria vastaan.
Yleensä uhri valikoituu sellaisten ominaisuuksien perusteella, jotka narsistilta puuttuvat. Hän voi olla koulutetumpi tai muuten pätevmpi.
- Ihaillaan kylmähermoisuutta, raakaa päätöksentekoa, numeroihin katsomista. Yritykset pyrkivät tekemään maksimaalisen tuloksen, ja narsistit ovat tässä tilanteessa kotonaan.
Lustig sanoo, että työpaikan persoonallisuushäiriöistä henkilöä on vaikea saada kuriin. Tärkeässä asemassa on yrityksen johto.
Työyhteisössä voidaan esimerkiksi terävöittää pelisääntöjä ja järjestellä uudelleen tehtäviä.
Uhrin ja työkavereiden vastuulla on narsistin käytöksen dokumentointi tilanteet kirjoittamalla.
- Johdon ongelma on usein, että narsistin toiminnasta ei ole muuta näyttöä kuin sana vastaan sana.
Lustig muistuttaa, että täyden narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneet eivät pärjää työelämässä.
- Ne jotka saavat osittaisen diagnoosin, ovat pahimpia. Jos lievä narsismi joka yhdistyy sopivaan tilannetajuun, henkilö voi olla jopa hyvä johtaja. Kaikki tiedostavat että hän on hankala jätkä, mutta saa tulosta aikaan.
Näin tunnistat narsistin
1. TYÖYHTEISÖ pyörii syystä tai toisesta yhden ihmisen ympärillä. Ihminen voi olla joukon pomottava äänitorvi tai piiloaggressiivinen marttyyri, mutta hän vie muiden energiaa ja huomiota.
2. YHTEISÖÖN kuuluvat tuntevat, ettei kaikki ole kunnossa. Ihmiset voivat henkisesti pahoin. Työt pyrkivät mieleen vapaa-ajallakin ja niiden ajattelemisesta tulee paha olo.
3. NARSISTILLA on usein heikko impulssien hallinta. Hän saattaa suuttua helposti, eikä osaa ottaa palautetta vastaan. Hän myös tulkitsee tapahtumia väärin.
4. NARSISTI on tunteiltaan epävakaa. Hänen reaktionsa heittelevät, tai hän ei reagoi tilanteeseen odotetulla tavalla. Hänen käytöksensä aiheuttaa eripuraa ja on haitaksi toiminnalle sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa.
5. NARSISTILLA on suuret kuvitelmat itsestään. Hän ajattelee olevansa suunnattoman menestynyt, äärimmäisen kaunis ja oikeutettu siihen, mihin muut eivät. Toisaalta hänellä on myös ylikorostunut ihailun tarve.
6. NARSISTI on usein hyväksikäyttäjä. Muut tekevät työt, narsisti korjaa voitot ilman kiitosta.
Henkistä väkivaltaa, tiedonkulun kangertelua, pahan puhumista, työilmapiirin myrkyttämistä niin kauan, että uhrin henkiset ja fyysiset voimat ovat lopussa. Niin kauan, että hän päätyy itsemurhaan. Tämä oli raadollinen todellisuus eräällä suomalaisella työpaikalla.
Useimmiten narsistisen työpaikkakiusaamisen seurauksena on pitkiä sairauslomia ja loppuun palamista. Uhri jää yksin, koska muu yhteisö sulkee silmänsä tai käännetään uhria vastaan.
Yleensä uhri valikoituu sellaisten ominaisuuksien perusteella, jotka narsistilta puuttuvat. Hän voi olla koulutetumpi tai muuten pätevmpi.
- Ihaillaan kylmähermoisuutta, raakaa päätöksentekoa, numeroihin katsomista. Yritykset pyrkivät tekemään maksimaalisen tuloksen, ja narsistit ovat tässä tilanteessa kotonaan.
Lustig sanoo, että työpaikan persoonallisuushäiriöistä henkilöä on vaikea saada kuriin. Tärkeässä asemassa on yrityksen johto.
Työyhteisössä voidaan esimerkiksi terävöittää pelisääntöjä ja järjestellä uudelleen tehtäviä.
Uhrin ja työkavereiden vastuulla on narsistin käytöksen dokumentointi tilanteet kirjoittamalla.
- Johdon ongelma on usein, että narsistin toiminnasta ei ole muuta näyttöä kuin sana vastaan sana.
Lustig muistuttaa, että täyden narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneet eivät pärjää työelämässä.
- Ne jotka saavat osittaisen diagnoosin, ovat pahimpia. Jos lievä narsismi joka yhdistyy sopivaan tilannetajuun, henkilö voi olla jopa hyvä johtaja. Kaikki tiedostavat että hän on hankala jätkä, mutta saa tulosta aikaan.
Näin tunnistat narsistin
1. TYÖYHTEISÖ pyörii syystä tai toisesta yhden ihmisen ympärillä. Ihminen voi olla joukon pomottava äänitorvi tai piiloaggressiivinen marttyyri, mutta hän vie muiden energiaa ja huomiota.
2. YHTEISÖÖN kuuluvat tuntevat, ettei kaikki ole kunnossa. Ihmiset voivat henkisesti pahoin. Työt pyrkivät mieleen vapaa-ajallakin ja niiden ajattelemisesta tulee paha olo.
3. NARSISTILLA on usein heikko impulssien hallinta. Hän saattaa suuttua helposti, eikä osaa ottaa palautetta vastaan. Hän myös tulkitsee tapahtumia väärin.
4. NARSISTI on tunteiltaan epävakaa. Hänen reaktionsa heittelevät, tai hän ei reagoi tilanteeseen odotetulla tavalla. Hänen käytöksensä aiheuttaa eripuraa ja on haitaksi toiminnalle sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa.
5. NARSISTILLA on suuret kuvitelmat itsestään. Hän ajattelee olevansa suunnattoman menestynyt, äärimmäisen kaunis ja oikeutettu siihen, mihin muut eivät. Toisaalta hänellä on myös ylikorostunut ihailun tarve.
6. NARSISTI on usein hyväksikäyttäjä. Muut tekevät työt, narsisti korjaa voitot ilman kiitosta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotkut joutuvat työpaikalla ennen pitkää outoon tilanteeseen: päällisin puolin moitteettomasti käyttäytyvä työkaveri kääntää asiat päälaelleen ja kaataa syyt ja vastuun muiden harteille.
Työkaveri manipuloi ihmisiä taitavasti ja pakottaa koko työyhteisön valitsemaan, kuuluuko hänen puolelleen vai häntä vastaan. Tälle ihmiselle ei sanota vastaan, sillä jos asioita ei tehdä niin kuin hän haluaa, niitä ei tehdä ollenkaan.
Tällaisen umpikujan syynä saattaa olla työkaverin narsistinen persoonallisuushäiriö.
Kun työpaikalla on narsismista kärsivä ihminen, todellisia kärsijöitä ovat työkaverit, sillä narsisti lyö työyhteisön kahtia. Narsistilla on käyttöä kahdenlaisille ihmisille: niille jotka pönkittävät hänen itsetuntoaan ja niille, joita hän voi halventaa.
Narsistilla pitää olla aina joku, jota vähätellä ja jota mustamaalata. Hän elää toisten arvostelusta ja vähättelystä. Hänen tavoitteensa on alentaa ne kaikki muut jotka eivät katso asioita hänen kannaltaan. Ja muiden tulee ymmärtää hänen kantansa, vaikkei pystyisi tätä heille sanottamaankaan.
Narsisti antaa aluksi itsestä kovinkin reilun ja mukavan kuvan, mutta on valmis eristämään sinut, jos et osaa väistää häntä. Hän myös yrittää käännyttää muut sinua vastaan, ja katsoo asiakseen käyttäytyä hyvinkin törkeästi että saa tahtonsa perille.
Narsistin kanssa kannattaa väistää, ja olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan. Koska jos on ottanut sinut uhrikseen, pelaa pelin maaliin, niin että sinä joudut lähtemään. Todennäköisesti hän on itse pedannut itselleen erityisaseman ja tehnyt itsestään korvaamattoman, mikä vielä entisestään pönkittää hänen erityisasemaansa työssään.
Narsistille on myös ominaista huono käytös. Hän on usein se joka rehvastelee työsuorituksillaan ja arvostelee kaikki muut saamattomiksi. Narsisti on myös usein se henkilö, joka ei osaa käyttäytyä tilanteissa missä pitäisi hiljaa kuunnella muita.
Hän osaa olla lipevä ja on hauskakin, mutta on myös tilanteen vaatiessa valmis sulkemaan sinut yhteisön ulkopuolelle. Ja onnistuu usein manipuloimaan ihmiset omalle kannalleen, jos päättää ottaa jonkun asian tai ihmisen uhrikseen.
Narsisti tuntee vetoa kiltteihin ihmisiin. Narsistimiehen haaveissa on usein kuuliainen, kiltti nainen joka katsoo ja kuuntelee häntä ihaillen, nauraa uskollisesti hänen jutuilleen. Usein narsisti-mies on myös hyvin pinnallinen ja äitisuhteensa vääristynyt. Siksi tuntee myös vetoa hyvin rintaviin naisiin.
Ongelman ydin on, että narsistisen ihmisen itsetunto on kehittymätön tai olematon. Vaikka hän käyttäytyy tietyissä tilanteissa hyvin röyhkeästi ja ylimielisesti, kysymys on paljolti vain kuoresta, joka suojaa hyvin haavoittunutta ydinminää.
– Narsisti on häikäilemätön, manipuloiva ja kontrolloiva ja saa muut tuntemaan huonommuutta, pelkoa ja häpeää. Hän haluaa pitää muut ympärillään pieninä ja itsensä suurena. Hän kerää ympärilleen tietynlaisen hovin ihmisistä, jotka eivät haasta häntä, ja joita hän sitten kohtelee huonosti, sosiaalipsykologi ja narsismista kaksi kirjaa kirjoittanut Janne Viljamaa kuvailee.