Hiljainen kaipaus, sanojen lataus,
käsiesi välissä kuin ilmaa, sydämessäsi tuskin tilaa,
minulle jonka ohi kerran astuit,
katsoit läpi ja kysyit,
onko parempi nyt, ilman sinua edelleen.
Vastaan, ei ole hyvä vieläkään,
ilmassa roikkua, aalloilla keinua,
turhassa taivaassa, toinen jalka haudassa,
huokauksissa tyhjyyden, ilman sinua seilaten.
Vaan jotain jätit, jälkeesi muiston,
suuremmasta kuin mekään,
avarammasta kuin yksikään ajatus,
virrestä vuolaimmasta,
viisusta ajattomasta,
sävelestä tunteiden, kivusta sydämen.
käsiesi välissä kuin ilmaa, sydämessäsi tuskin tilaa,
minulle jonka ohi kerran astuit,
katsoit läpi ja kysyit,
onko parempi nyt, ilman sinua edelleen.
Vastaan, ei ole hyvä vieläkään,
ilmassa roikkua, aalloilla keinua,
turhassa taivaassa, toinen jalka haudassa,
huokauksissa tyhjyyden, ilman sinua seilaten.
Vaan jotain jätit, jälkeesi muiston,
suuremmasta kuin mekään,
avarammasta kuin yksikään ajatus,
virrestä vuolaimmasta,
viisusta ajattomasta,
sävelestä tunteiden, kivusta sydämen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tunnistan erään joka voisi kirjoittaa noin...
Toivottavasti olen hän:) Ja sinä mun Hän.
T kirjaimella alkava nainen?
Onko tämä naisen kirjoittama? Hieno.
-Päivi
On. Kiitos. Meillä on lähes sama nimikin:)
Puheajan lataus 10e
Dna liittymään
Ajatuksesi, uinuvat lumessa
takatalven tuulessa
kätesi hamuaa
lämpöä liekkien
kerran jo kastuneen
toivon unohtuneen.
Kasvosi, kylmän kovettamat
viimassa viisastuneet
pois kääntyneet
historiaansa uponneet
yhä etsivät
toista jonka sielun läpi
ei ilo näy
eikä suru enää ulotu.
-Ikävä sua-
Kaunis runo, kiitos.
Kauniita runoja molemmat. Tällaisia on mukava lukea aamukahvin kanssa. Lähtee päivä paljon mukavammin käyntiin kuin koronauutisia lukiessa. Kiitos! :)