Maatilalliset ovat aina vinkuneet ettei suomalaisia saa maatiloille töihin. Nyt kun suomalaiset olisivat tulossa niin eivät kelpaa! Miksi? Siksikö , että pitäisi maksaa palkkaa eikä kuten ulkomaalaisille palkka, josta vähennetään asuminen ja ruoka.
Ei kelpaa suomalaiset töihin maatiloille
Anonyymi
1775
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Osin syy on siinäkin ettei suomalaisista ole suurelta osin työntekoon.
SOTILAS
Työ on kamalaa, niin sanoi kommunistinuorikin.
Aloittaja lienee samaa puulaakia.
suomalaiselle joutuu maksamaan palkkaa,
kamalaa,
sanoi kosolalainen mtk-hellari...
Mitäpä, jos takuueläkeläinen itsekin kantaisi kortensa kekoon ja lähtisi talikoimaan paskaa. Suurien puheiden sijaan.
Työ maatilalla on ns sellaista mistä teon jälki näkyy jos tekee . Se ei sovi veltolle kuten kansanedustajille ym opiskelijoille tai työttömille . Työ on jotain sellaista mistä paljon puhutaan mutta kovin harva rohkenee sitä oikeasti tehdä .
työ maatilalla tehdään,
koneenpäällä istumalla,
tuloksena on pallomahainen tönkkö pummi,
ketälle selälleen laitettuna,
se on siinä,
ei lähde mihinkään,
ellei saa tukea...
Kerron vähän itsestäni kun se jäänyt vähälle
Madollisilla lukijoilla tarkoitin mahdollisia lukijoita;))
Sitten asiaan:
Mielestäni en ole puhunut liian paljon itsestäni, joten avaan sitä vähän. Sehän on puoleltani kohteliaisuutta. Olisi ollut epäkohteliasta jättää tuollainen vaille huomiotani teidän takianne, ja kun täällä on mieluisia kuulioitani, niin kerron vähän jota en tainnut aiemmin kertoa itsestäni.
En tiedä, olisiko mutta-sanalla alkava kappale tai lausekin hylkäyksen aihe ylioppilaskirjoituksissa, kun sellaisissa en ole ollut. Mutta - virhe on nyt tahallinen - mitä kirjoitustapaani ja -asuuni tulee, siitä on kyllä oltu toistakin mieltä. Niissä kaikissa vähäisissä opinnoissani pelkästään kiitettäviä arvosanoja olen siitä saanut. Tällaisen lausunnon sain kaksikymmentä vuotta sitten muistelmistani, joilla voitin ali-, toimi- ja opistoupseerien perinnekeräyskilpailun - jonne en muistelmiani missään nimessä tarkoittanut, vaan laitoin ne sinne muistelmani lukeneen entisen ammattitoverini painostuksesta:
Jorma Korhosen (s.1935) perusteellinen urakuvaus alkaa lapsuusmuistoista Rautavaaralla. Varusmiespalveluksen aikana jää mahdollisuus sotilasurasta ammattina itämään ja ura alkaa Santahaminassa. Seuraavat palveluspaikat ovat eteläisen Suomen alueella. Elämä kuljettaa, kuin vaahtopäillä, se antaa paljon, mutta ottaakin. Muistelija on yksi neljästä ensimmäisestä kapteeniksi ylennetystä toimiupseerista. Sotilasuran jälkeenkin hän jatkoi työelämässä Valiolla. Hyvänä lisänä on YK-tehtävissä saatujen kokemusten ja näkemysten esille tuominen.
Vastaajan teksti on erittäin sujuvaa ja oleellisiin asioihin kiinnittyvää. Vastauksen nosti muiden joukosta sen monipuolisuus. Siinä on suomalaisen miehen ja sotilaan elämänkaari lapsuudesta eläkeläiseksi - iloineen ja suruineen.
Palkintolautakunta
Puheenjohtaja Mika Oranen, puheenjohtaja, Päällystöliitto ry., Helsinki
Sihteeri Juha Nirkko, Kansarunousarkiston tutkija, FM, Helsinki
Jäsenet
Pekka Laaksonen, Kansarunousarkiston johtaja, Helsinki
Esa Konttinen, dosentti, Jyväskylä
Janne Vilkuna, professori, Jyväskylä
Olli Harinen, VTL, tutkija, Helsinki
Keijo Koivisto, kapteeni evp, FM, Laukaa
Mutta - virhe jälleen tahallinen - sinä olet varmaan tuon palkintolautakunnan jäseniä pätevämpi arvioimaan kirjoitustapaani ja -taitoani.
Kerrotaan nyt sitten koko story:
Kesällä 2010 synnyin- ja lapsuusseuduillani vieraillessani kyläilin myös Rautavaaran naapuripitäjässä Sonkajärvellä hirsirakennusyrittäjä-veljeni kesäpaikassa Luotonen-järven rannalla ja muun ohella saunoin hänen hienossa savusaunassaan. Veljeni nappasi pyynnöstäni minusta kuvan sen saunan lauteilla, ja kun kerroin reissustani ja veljeni hienosta kesäpaikasta ja tietysti itsensä rakentamista rakennuksista, joihin kuuluu tuo savusaunakin. Kun kuva otettiin tarkoituksella niin säädyllisenä, ettei sieltä jalkojeni välistä mitään näkynyt, alkoi palstalla kepulaisten kiihkeä pohdinta siitä, onko minulla munakarvoja vai ei. Kun sitä oli jatkunut monta päivää, saadakseni moisen loppumaan laskin hieman housunkaulustani ja nappasin sen yltä paljastuvasta kuvan, josta näkyi, että kyllä karvoitusta on, joskin se on jo varsin harmaa kuten ennen niin tummat hiuksenikin. Ilmoitin samalla, että painakaa nyt mieliinne, että yleensä on myös karvoitusta sillä, jolla on munaa
Pankkomajuri marinoituu hiljalleen koronakaranteenissaan.
Taidan tuon viimeisen tunteakin. Onneton nyhvelö käytännön asioissa.
SOTILAS
Tuohan nyt on yleisemminkin ongelmana Suomessa, että sosiaaliturva on niin korkea, että moni kokee kotona vetelehtimisen yhtä kannattavana kuin matalapalkkatyön.
Tai oikeastaan kaikissa jälkiteollisissa maissa.
USA:ssa pelätään katastrofia. Tiloille tarvitaan 1.2 miljoonaa laitonta siirtotyöntekijää. Trump ajaa tiloja konkurssiin.
Ei mihinkään. Tehkööt laiskat kepuvätykset työnsä kerrankin itse.
Maataloustuottajat tekevät arvonlisää Suomen kansantalouteen. Samaa ei voi sanoa esim. omasta julkisen sektorin työstäni, josta saan kelpo palkkaa teinpä työni miten huonosti tahansa. Ja vaikka tekisin työni miten hyvin tai huonosti tahansa, vaikutusta maan talouteen ei olisi edes pitkällä aikavälillä vaikka työn tulokset kerrottaisiin miljardilla. Muitakin vastaavia tehtäviä julkiselta sektorilta takuulla löytyy.
Ainoa syy on ulkomaiseen työvoiman tarpeeseen maksettavat suuret maataloustukijaiset, joiden maksustata tulisi luopua. Tuet tulisi maksaa vain pienille maatiloille.
Kun nyt on tehty rajaveto Uusimaa - muu Suomi, mikä tulkitaan tautiset - puhtaat, niin ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hakea työvoima Ukrainasta. Jos pellolla olisi uusimaanlaisia, repisivät pelokkaat landepaukut meidät kappaleiksi. Presidenttikin on huomannut tämän kansan uusjaon. Eli meidät on pakotettu pysymään kotona, vaikka moni haluaisi toisin. Poliiseilla on muutakin puuhaa kuin tulla syrjäseuduille repimään paikallisia irti stadilaisten kurkuista. Täytyy vain raaputella pienen pienen pieniä viljelypalstoja, kuka sellaisen on sattunut täältä saamaan.