Ei kelpaa suomalaiset töihin maatiloille

Osin syy on siinäkin ettei suomalaisista ole suurelta osin työntekoon.

SOTILAS

Työ on kamalaa, niin sanoi kommunistinuorikin.
Aloittaja lienee samaa puulaakia.

Työ maatilalla on ns sellaista mistä teon jälki näkyy jos tekee . Se ei sovi veltolle kuten kansanedustajille ym opiskelijoille tai työttömille . Työ on jotain sellaista mistä paljon puhutaan mutta kovin harva rohkenee sitä oikeasti tehdä .

Kerron vähän itsestäni kun se jäänyt vähälle
Madollisilla lukijoilla tarkoitin mahdollisia lukijoita;))

Sitten asiaan:
Mielestäni en ole puhunut liian paljon itsestäni, joten avaan sitä vähän. Sehän on puoleltani kohteliaisuutta. Olisi ollut epäkohteliasta jättää tuollainen vaille huomiotani teidän takianne, ja kun täällä on mieluisia kuulioitani, niin kerron vähän jota en tainnut aiemmin kertoa itsestäni.

En tiedä, olisiko mutta-sanalla alkava kappale tai lausekin hylkäyksen aihe ylioppilaskirjoituksissa, kun sellaisissa en ole ollut. Mutta - virhe on nyt tahallinen - mitä kirjoitustapaani ja -asuuni tulee, siitä on kyllä oltu toistakin mieltä. Niissä kaikissa vähäisissä opinnoissani pelkästään kiitettäviä arvosanoja olen siitä saanut. Tällaisen lausunnon sain kaksikymmentä vuotta sitten muistelmistani, joilla voitin ali-, toimi- ja opistoupseerien perinnekeräyskilpailun - jonne en muistelmiani missään nimessä tarkoittanut, vaan laitoin ne sinne muistelmani lukeneen entisen ammattitoverini painostuksesta:

Jorma Korhosen (s.1935) perusteellinen urakuvaus alkaa lapsuusmuistoista Rautavaaralla. Varusmiespalveluksen aikana jää mahdollisuus sotilasurasta ammattina itämään ja ura alkaa Santahaminassa. Seuraavat palveluspaikat ovat eteläisen Suomen alueella. Elämä kuljettaa, kuin vaahtopäillä, se antaa paljon, mutta ottaakin. Muistelija on yksi neljästä ensimmäisestä kapteeniksi ylennetystä toimiupseerista. Sotilasuran jälkeenkin hän jatkoi työelämässä Valiolla. Hyvänä lisänä on YK-tehtävissä saatujen kokemusten ja näkemysten esille tuominen.

Vastaajan teksti on erittäin sujuvaa ja oleellisiin asioihin kiinnittyvää. Vastauksen nosti muiden joukosta sen monipuolisuus. Siinä on suomalaisen miehen ja sotilaan elämänkaari lapsuudesta eläkeläiseksi - iloineen ja suruineen.

Palkintolautakunta
Puheenjohtaja Mika Oranen, puheenjohtaja, Päällystöliitto ry., Helsinki
Sihteeri Juha Nirkko, Kansarunousarkiston tutkija, FM, Helsinki

Jäsenet
Pekka Laaksonen, Kansarunousarkiston johtaja, Helsinki
Esa Konttinen, dosentti, Jyväskylä
Janne Vilkuna, professori, Jyväskylä
Olli Harinen, VTL, tutkija, Helsinki
Keijo Koivisto, kapteeni evp, FM, Laukaa

Mutta - virhe jälleen tahallinen - sinä olet varmaan tuon palkintolautakunnan jäseniä pätevämpi arvioimaan kirjoitustapaani ja -taitoani.

Tuohan nyt on yleisemminkin ongelmana Suomessa, että sosiaaliturva on niin korkea, että moni kokee kotona vetelehtimisen yhtä kannattavana kuin matalapalkkatyön.

Ei mihinkään. Tehkööt laiskat kepuvätykset työnsä kerrankin itse.

Ainoa syy on ulkomaiseen työvoiman tarpeeseen maksettavat suuret maataloustukijaiset, joiden maksustata tulisi luopua. Tuet tulisi maksaa vain pienille maatiloille.

Kun nyt on tehty rajaveto Uusimaa - muu Suomi, mikä tulkitaan tautiset - puhtaat, niin ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hakea työvoima Ukrainasta. Jos pellolla olisi uusimaanlaisia, repisivät pelokkaat landepaukut meidät kappaleiksi. Presidenttikin on huomannut tämän kansan uusjaon. Eli meidät on pakotettu pysymään kotona, vaikka moni haluaisi toisin. Poliiseilla on muutakin puuhaa kuin tulla syrjäseuduille repimään paikallisia irti stadilaisten kurkuista. Täytyy vain raaputella pienen pienen pieniä viljelypalstoja, kuka sellaisen on sattunut täältä saamaan.