pleissauksen hyödyt

Nostimeen solmu ja nimenomaan edellisessä kommentissa mainitusta syystä: solmua voi siirtää. Ja sitä myös pitää siirtää heti kun lukon tai taittoplokin kohdalla näkyy pienikin kuluma. Pleissin siirtämienen jää tekemättä joka johtaa siihen, että nostinköysi joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle paikallisen kuluman takia. Nostinköyteen siis pari metriä ylimääräistä ja aina kuluman ilmaantuessa lyhennetään solmun verran.

Anonyymi kirjoitti:

Nostimeen solmu ja nimenomaan edellisessä kommentissa mainitusta syystä: solmua voi siirtää. Ja sitä myös pitää siirtää heti kun lukon tai taittoplokin kohdalla näkyy pienikin kuluma. Pleissin siirtämienen jää tekemättä joka johtaa siihen, että nostinköysi joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle paikallisen kuluman takia. Nostinköyteen siis pari metriä ylimääräistä ja aina kuluman ilmaantuessa lyhennetään solmun verran.

Lue lisää

Koskahan mun nostimet joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle? Alkuperäiset spleissatut fallit poislukien spinnufalli, josta poistin spleissin ja tein solmun pari vuotta sitten spleissin alkaessa olla kulunut. 2005 vene, 15 000 mpk ja aika paljon kisoja. Fallit dyneemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Koskahan mun nostimet joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle? Alkuperäiset spleissatut fallit poislukien spinnufalli, josta poistin spleissin ja tein solmun pari vuotta sitten spleissin alkaessa olla kulunut. 2005 vene, 15 000 mpk ja aika paljon kisoja. Fallit dyneemaa.

Lue lisää

Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.

Mutta vastaamatta on jäänyt mitä etua on pleissaamisesta solmuun nähden kun murtolujuus on menettänyt merkityksensä

Anonyymi kirjoitti:

Mutta vastaamatta on jäänyt mitä etua on pleissaamisesta solmuun nähden kun murtolujuus on menettänyt merkityksensä

Ulkonäkö on ihan riittävä syy. Eikä alkuperäinen kysymys rajoittunut falleihin. Spleissaamalla saa köysiä (tai köyden ja vaijerin liitos) jatkettua niin että se juoksee ongelmitta trissoista läpi. Spleissillä saa köyden siististi päätettyä eikä se takertele tai tartu mihinkään kuten solmittu köyden pää.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.

Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.

Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.

Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu.

Lue lisää

Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.

Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu.

Lue lisää

Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.

Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.

Lue lisää

No olen tehnyt. Sen yksinkertaisen pleissin verran ja reilun solmun mitan verran pitää olla ylimääräistä jos sen pleissin korvaa solmulla. Sen pleissin mitta on fidin mitta joka riippuu köyden paksuudesta, noin 20 kertaa köyden paksuus, mikä pitää leikata pois hukkana jos meinaa laittaa solmun siihen tilalle. Pleissin mitaksi jos saat metrin niin aikamoiset fallit on sinulla käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.

Lue lisää

Paljonkos tuossa menee hukaan?
https://youtu.be/1CvlbC6kpQE

Fallissa tietysti kuoren lypsäminen on koko pituudelta on turhan työlästä, mutta niin tehdessä köysi ei lyhene lainkaan uutta spleissiä tehdessä. Toiseen päähän vain tulee pelkkää kuorta, jota voi hyvin käyttää vetämiseen, kun noston alkuvaiheessa ei voimaa tarvita.

Jos ei tee noita (turhia) brummel lukituksia, on spleissi helppo purkaa ja leikata kulunut/UV-vaurioitunut pätkä pois. Spleissi siirtyy vain 30-40 cm.

Jos siirtyy solmuun, voi spleissilenkin vain katkaista pois. Ei haittaa solmussa tuplaydin. Tai voihan sen ylimääräsen ytimen vetää poiskin.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonkos tuossa menee hukaan?
https://youtu.be/1CvlbC6kpQE

Fallissa tietysti kuoren lypsäminen on koko pituudelta on turhan työlästä, mutta niin tehdessä köysi ei lyhene lainkaan uutta spleissiä tehdessä. Toiseen päähän vain tulee pelkkää kuorta, jota voi hyvin käyttää vetämiseen, kun noston alkuvaiheessa ei voimaa tarvita.

Jos ei tee noita (turhia) brummel lukituksia, on spleissi helppo purkaa ja leikata kulunut/UV-vaurioitunut pätkä pois. Spleissi siirtyy vain 30-40 cm.

Jos siirtyy solmuun, voi spleissilenkin vain katkaista pois. Ei haittaa solmussa tuplaydin. Tai voihan sen ylimääräsen ytimen vetää poiskin.

Lue lisää

Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.

Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.

Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani.

Lue lisää

Ei millään mene noin paljon. Pleissin pituus on sen valmiin pleissatun osan pituus ilman mitään lenkkiä. Aivan sama vaikka tuhtaisit metrikaupalla sitä köyttä pleissiä tehdessäsi, mutta lopputulos ratkaisee. Pituusero solmuun on paljonko köysi lyhenee kun katkaiset pleissatun osan pois verrattuna siihen että katkaisisit solmun siitä pois ja molemmissa tapauksissa pitää olla riittävästi varaa uuden solmun tekemiseen. Lenkki tarvitaan molemmissa tapauksissa. Eli pleissattuun jos jättää 30cm enemmän kuin solmittuun jättäisit niin ei tule ongelmaa. Tietysti jos tekee kunnon ämmänsolmun niin siihenkin saa sen 75cm köyttä menemään.

Spinnufallia lukuun ottamatta meidän veneessä fallit on tehty pleissaamalla köydet vaijereihin ja hyvin on toiminut parikymmentä vuotta mitä käytettynä ostettua ollaan pidetty. Niissä vaijeri menee 65-70cm köyden sisään eikä trissat aiheuta ongelmaa maston kummassakaan päässä.

Kukin tyylillään. Purjeet on pysyneet ylhäällä ja vene ankkurissa ilman metrisiä pleissauksia. Vielä en olenähnyt kenenkään solmivan koussia paikalleen, tai solmivan paksun lyijypainotetun köyden pidempään ohuempaan ankkuriköyteen.

Ei ole pleissaus edes vaikeaa kun netti on täynnä ohjeita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei millään mene noin paljon. Pleissin pituus on sen valmiin pleissatun osan pituus ilman mitään lenkkiä. Aivan sama vaikka tuhtaisit metrikaupalla sitä köyttä pleissiä tehdessäsi, mutta lopputulos ratkaisee. Pituusero solmuun on paljonko köysi lyhenee kun katkaiset pleissatun osan pois verrattuna siihen että katkaisisit solmun siitä pois ja molemmissa tapauksissa pitää olla riittävästi varaa uuden solmun tekemiseen. Lenkki tarvitaan molemmissa tapauksissa. Eli pleissattuun jos jättää 30cm enemmän kuin solmittuun jättäisit niin ei tule ongelmaa. Tietysti jos tekee kunnon ämmänsolmun niin siihenkin saa sen 75cm köyttä menemään.

Spinnufallia lukuun ottamatta meidän veneessä fallit on tehty pleissaamalla köydet vaijereihin ja hyvin on toiminut parikymmentä vuotta mitä käytettynä ostettua ollaan pidetty. Niissä vaijeri menee 65-70cm köyden sisään eikä trissat aiheuta ongelmaa maston kummassakaan päässä.

Kukin tyylillään. Purjeet on pysyneet ylhäällä ja vene ankkurissa ilman metrisiä pleissauksia. Vielä en olenähnyt kenenkään solmivan koussia paikalleen, tai solmivan paksun lyijypainotetun köyden pidempään ohuempaan ankkuriköyteen.

Ei ole pleissaus edes vaikeaa kun netti on täynnä ohjeita.

Lue lisää

Kyse on siitä, paljonko alkuperäisestä köydestä menee pleissiin. Ja siinä mitassa on mukana vähän päälle kaksi kertaa pleissin pituus plus lenkin pituus. Niin paljon köysi lyhenee, kun teet uuden pleissin, se on se ratkaiseva lopputulos. Fallisolmua käyttäessä lenkin pituus on minimaalinen, vain tiukasti helan ympäri menevä pituus. Muuta solmua ei kannata käyttääkään. Ja solmuakin käyttäessä köydestä pitää poistaa se kehrän päällä ollut osa, juuri sieltä köysi kuluu.

Köysi-vaijeri -fallit ovat olleet jo vuosikymmeniä historiaa. Liitos ei kestäisi montaakaan purjeen nostoa, jos se menisi kireänä jostain plokista läpi. Ja siksi pituudet mitoitetaankin niin, että liitos jää aina suoraksi. Silti vaijeri syö ajan kanssa köyden kuituja. Vaijeriliitos on niitä ikävimpiä pleissejä tehdä, useamman olen tehnyt. Yleisesti ottaen pleissaaminen on hauskaa askaretta.

Et ole nähnyt solmun ja koussin yhdistelmää, minä olen. Aiemmissa perätolppiin menevissä kiinnitysköysissä minulla oli "venäläisellä pelastussolmulla". Köydet menivät parinkymmenen vuoden jälkeen vaihtoon, mutta ei todellakaan solmun takia, kulumaa syntyi aivan muualle. Solmu teki lyhyenä köyden koilauksen paljon mukavammaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.

Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani.

Lue lisää

Hä? Paljonkos sitten mielestäsi solmuun menee. 15 cm lenkkiin ja 30 cm solmuun ja 15 cm vapaaseen päähän. Sitten kuluu niin kauheasti trissan kohdalta, että köysi pitää katkaista 30 cm ennen solmua eli 90 cm.

No oikeasti. Jos lähtökohtana on köyden pää, johon ei vielä suoraan saa mitään kiinni, niin pleissiin tarvitaan 30 cm ydintä upotettavaksi ja 5-10 cm lenkkiin.

Jos kuluma on lenkissä, pitää köyttä lyhyntää 35-40 cm. Jos se on trissan kohdalla, pitää köyttä lyhentää 35-40 cm kulumakohdan etäisyys lenkin suusta.

Suunnilleen saman verran joutuu solmullakin lyhentämään.

Kaikkia dyneemafalleja ja skuutteja voi spleissata noin. Kaikkissa ei voi lypsää kuorta toiseen päähän, vaan kuori leikataan spleissuspäästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on siitä, paljonko alkuperäisestä köydestä menee pleissiin. Ja siinä mitassa on mukana vähän päälle kaksi kertaa pleissin pituus plus lenkin pituus. Niin paljon köysi lyhenee, kun teet uuden pleissin, se on se ratkaiseva lopputulos. Fallisolmua käyttäessä lenkin pituus on minimaalinen, vain tiukasti helan ympäri menevä pituus. Muuta solmua ei kannata käyttääkään. Ja solmuakin käyttäessä köydestä pitää poistaa se kehrän päällä ollut osa, juuri sieltä köysi kuluu.

Köysi-vaijeri -fallit ovat olleet jo vuosikymmeniä historiaa. Liitos ei kestäisi montaakaan purjeen nostoa, jos se menisi kireänä jostain plokista läpi. Ja siksi pituudet mitoitetaankin niin, että liitos jää aina suoraksi. Silti vaijeri syö ajan kanssa köyden kuituja. Vaijeriliitos on niitä ikävimpiä pleissejä tehdä, useamman olen tehnyt. Yleisesti ottaen pleissaaminen on hauskaa askaretta.

Et ole nähnyt solmun ja koussin yhdistelmää, minä olen. Aiemmissa perätolppiin menevissä kiinnitysköysissä minulla oli "venäläisellä pelastussolmulla". Köydet menivät parinkymmenen vuoden jälkeen vaihtoon, mutta ei todellakaan solmun takia, kulumaa syntyi aivan muualle. Solmu teki lyhyenä köyden koilauksen paljon mukavammaksi.

Lue lisää

Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.

Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.

Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla.

Lue lisää

Yli 50v köysi kuuluu historiaan olipa rakenne mikä vaan

Anonyymi kirjoitti:

Yli 50v köysi kuuluu historiaan olipa rakenne mikä vaan

Alkaa olla juu, koko vene, vaikka ikää onkin vasta 44 vuotta. Ison fallin sittloodan päästä on ydin päässyt karkuun ja muutenkin ne on aika nuhjuisen oloisia. On siinä jotain köysiä uusittu joskus 90-luvulla, eli uusiakin on. ;-) Koko veneessä on niin paljon alkuperäistä ettei sillä enää kilpailla ja revitellä kuin 20 vuotta sitten, mutta ihan toimii retkiveneenä pahemmassakin kelissä kun käsittelee kuin vanhaa rouvaa kuuluukin käsitellä. Ei purjehduksen tarvitse olla välineurheilua ja jatkuvaa kilpailua kun keskittyy olennaiseen. Nyt tuo on tosin ollut kuivilla koko viimekauden ja todennäköisesti tämänkin kun on uusikin vene jossa on paljon laitettavaa. Ilmaiseksi pitäisi antaa pois jos eroon haluaisi, ei kulahtaneille seitsenmetrisille 70-luvun purkkareille ihmeemmin kysyntää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.

Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla.

Lue lisää

Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.

Anonyymi kirjoitti:

Hä? Paljonkos sitten mielestäsi solmuun menee. 15 cm lenkkiin ja 30 cm solmuun ja 15 cm vapaaseen päähän. Sitten kuluu niin kauheasti trissan kohdalta, että köysi pitää katkaista 30 cm ennen solmua eli 90 cm.

No oikeasti. Jos lähtökohtana on köyden pää, johon ei vielä suoraan saa mitään kiinni, niin pleissiin tarvitaan 30 cm ydintä upotettavaksi ja 5-10 cm lenkkiin.

Jos kuluma on lenkissä, pitää köyttä lyhyntää 35-40 cm. Jos se on trissan kohdalla, pitää köyttä lyhentää 35-40 cm kulumakohdan etäisyys lenkin suusta.

Suunnilleen saman verran joutuu solmullakin lyhentämään.

Kaikkia dyneemafalleja ja skuutteja voi spleissata noin. Kaikkissa ei voi lypsää kuorta toiseen päähän, vaan kuori leikataan spleissuspäästä.

Lue lisää

Läheskään kaikkea dyneemaa ei todellakaan voi pleissata samalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Läheskään kaikkea dyneemaa ei todellakaan voi pleissata samalla tavalla.

Anna esimerkki dyneemafallista tai -skuutista, jota ei voi spleissata pelkällä ytimellä. Ei ole vielä tullut vastaan sellaista, jossa ei olisi ytimenä tavallista kuoretonta dyneemaa. Kuorirakenteita kyllä on erilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.

Lue lisää

Lihakoukku on minulle uusi mutta kuvaava nimi

Anonyymi kirjoitti:

Anna esimerkki dyneemafallista tai -skuutista, jota ei voi spleissata pelkällä ytimellä. Ei ole vielä tullut vastaan sellaista, jossa ei olisi ytimenä tavallista kuoretonta dyneemaa. Kuorirakenteita kyllä on erilaisia.

Lue lisää

Piti katsoa kirjasta tuotenimiä ja kotona oli vain Gleisteinin kirja. Siellä oli seuraavat mallit: Vectran, Dyneema, Dyneema Classic, Dynamix, Dyna Lite, Caribic Color. Niissä sydämen punonta on hyvin löysä, kun kuidut on haluttu mahdollisimman köyden suuntaisiksi. Useimmissa taitaa olla myös välikuori ytimen ja kuoren välissä. Nuo eivät toimi ollenkaan kuorittuina. Viime vuonna omat genoaskuutini vaihdoin solmituista soft sakkelilla pleissattuun lenkkiin kiinnittyviin.

Anonyymi kirjoitti:

Piti katsoa kirjasta tuotenimiä ja kotona oli vain Gleisteinin kirja. Siellä oli seuraavat mallit: Vectran, Dyneema, Dyneema Classic, Dynamix, Dyna Lite, Caribic Color. Niissä sydämen punonta on hyvin löysä, kun kuidut on haluttu mahdollisimman köyden suuntaisiksi. Useimmissa taitaa olla myös välikuori ytimen ja kuoren välissä. Nuo eivät toimi ollenkaan kuorittuina. Viime vuonna omat genoaskuutini vaihdoin solmituista soft sakkelilla pleissattuun lenkkiin kiinnittyviin.

Lue lisää

Gleissteinin köysistä minulla on ollut ainakin kuoretonta Dyna Onea ja mainitsemistasi Dyneema ja Dyna Lite.

Tuosta Dyneema-nimisestä oli spinnuskuutit kuorittuna (eivät siis ollet Taper Twiniä). Ydin aivan samanlaista kuin Dyna One, mutta pintakäsittely puuttui. Ne värjättiin jälkikäteen ja spleissattiin heloihin. Dyna Liteä en ole spleissannut, mutta samanlainen ydin siinäkin on. Ainoa ero Dyneemaan taitaa olla ohuempi ydin ja paksumpi kuori, jolla hintaa on saatu alas.

Kavereiden veneissä on kuorittuja tai kuorimatta ytimellä spleissattuja köysiä lukuisia malleja ja merkkejä.

En ole kuullut suorempisäikeisestä dyneemaytimestä. Polyesteriytimellä sellainen on Gleissteinin Cup. Varsin ikävä spleissattava.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.

Lue lisää

Alkaa niissä vaijereissa kulumaa olla ja lankoja pleissien ympärillä on saanut uusia kun on alkanut purkautumaan, sitä en kiellä, mutta toistaiseksi on toiminut vaikka pari kesää sitten sain pistohaavan poikkimenneestä vaijerisäikeestä. Ei se koko vaijeri siitä kuitenkaan katkea että yksi säie on vaurioitunut. Jotain vikaa materiaalissa tai käytössä jos kymmenessä vuodessa ongelmia tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Alkaa niissä vaijereissa kulumaa olla ja lankoja pleissien ympärillä on saanut uusia kun on alkanut purkautumaan, sitä en kiellä, mutta toistaiseksi on toiminut vaikka pari kesää sitten sain pistohaavan poikkimenneestä vaijerisäikeestä. Ei se koko vaijeri siitä kuitenkaan katkea että yksi säie on vaurioitunut. Jotain vikaa materiaalissa tai käytössä jos kymmenessä vuodessa ongelmia tulee.

Lue lisää

Käytössähän se vika tietenkin on. Vaijeri kestää vain määränsä käyttökertoja ja -tunteja. Eli pelkästään käytöstä ne säikeet alkavat katkeilla. Normaalikäytössä 10 v on raja, aktiivisessa käytössä nopeammin.

Katkennut säie ei katkaise vaijeria, mutta todella ikävää jälkeä se tekee käteen. Lihakoukku on hyvin osuva nimitys.

Anonyymi kirjoitti:

Käytössähän se vika tietenkin on. Vaijeri kestää vain määränsä käyttökertoja ja -tunteja. Eli pelkästään käytöstä ne säikeet alkavat katkeilla. Normaalikäytössä 10 v on raja, aktiivisessa käytössä nopeammin.

Katkennut säie ei katkaise vaijeria, mutta todella ikävää jälkeä se tekee käteen. Lihakoukku on hyvin osuva nimitys.

Lue lisää

Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.

Lue lisää

Kolmessa veneessä ehti olemaan vaijerifalleja, niistä se noin 10 v kesto on saatu, ei sen kummemmin omasta päästä. Vuorotellen niitä piti uusia joko pleissin tai lihakoukkujen takia. Samaan tahtiin niitä meni muillakin, jotkut käyttivät tietysti paksuja hanskojakin ja sillä tavalla venyttivät käyttöikää. Vanttivaijerit taas ovat täysin oma lukunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmessa veneessä ehti olemaan vaijerifalleja, niistä se noin 10 v kesto on saatu, ei sen kummemmin omasta päästä. Vuorotellen niitä piti uusia joko pleissin tai lihakoukkujen takia. Samaan tahtiin niitä meni muillakin, jotkut käyttivät tietysti paksuja hanskojakin ja sillä tavalla venyttivät käyttöikää. Vanttivaijerit taas ovat täysin oma lukunsa.

Lue lisää

Kiertää sen fallivaijerin vanttivaijerin ympäri niin alkaa kulumista näkymään. Vielä enemmän jos kiepauttaa keulapurjeen fallin etuharuksen ympäri ja jatkaa sen käyttöä. Näitä on nähty.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.

Lue lisää

Itse ajoin myös 30v nostimilla ennen kuin uusin ne. Ja syynä uusimiseen eivät olleet lihakoukut vaan ihan epäilys niiden kunnosta, lähinnä pleissauksen kestävyydestä ja kunnosta. Käyttökerroista ei ole tietoa mutta normivuonna purjehdusta keskimäärin 1200-1500 nm.

Anonyymi kirjoitti:

Kiertää sen fallivaijerin vanttivaijerin ympäri niin alkaa kulumista näkymään. Vielä enemmän jos kiepauttaa keulapurjeen fallin etuharuksen ympäri ja jatkaa sen käyttöä. Näitä on nähty.

Lue lisää

Noi on rullapurjeen ongelmia. Sellaista en ole omistanut, enkä lähitulevaisuudessa aiokaan. Fallin pyöräyttäminen vantin ympäri ja yläsaalingin yli taas on temppu, jota en osaa.

Täytyy muuten olla melkoinen poropeukalo, jos ei fallin kiertymistä seuraavaa, huomattavasti lisääntynyttä vastusta huomaa.

Anonyymi kirjoitti:

Noi on rullapurjeen ongelmia. Sellaista en ole omistanut, enkä lähitulevaisuudessa aiokaan. Fallin pyöräyttäminen vantin ympäri ja yläsaalingin yli taas on temppu, jota en osaa.

Täytyy muuten olla melkoinen poropeukalo, jos ei fallin kiertymistä seuraavaa, huomattavasti lisääntynyttä vastusta huomaa.

Lue lisää

Rullapurjeen ongelma? Miten? En minäkään rullapurjetta kovinkaan mielelläni käytä eikä sellaista omassa veneessä ole koskaan ollutkaan. No, kai tavallisesta keulaapurjeesta sitten tulee rullapurje kun sen laskee tilapäisen koneajon ajaksi ja jättää fallin paikoilleen. Tuuli kiepsauttaa sen pienen pätkän vapaata purjetta haruksen ympäri ennen sen fallin irrottamista. Ellei fallia ennen seuraavaa nostoa tarkista voi se olla väärällä puolella ja oleellisesti lisääntyneen vastuksen huomaa vasta kun purje on noussut hyvän matkaa ja vaijerit ovat hinkanneet toisiaan vasten jo hyvän matkaa. Näin käy herkästi jos etupurjetta operoi henkilö joka ei ole kyseiseen veneeseen tottunut.

Saalingin ympäri sen saa menemään jos on tapana kiepsauttaa se falli vanttien ympäri ettei se kilkattaisi mastoa vasten satamassa ja falli jää veneen keikkuessa vähäksi aikaa löysälle. Eipä sillä siinä asennossa kuitenkaan mitään purjetta nosteta ja helposti sen kiepsauttaa takaisin. Yhtä kaikki, saalingin alapuolellakin vanttien ympäri vedettynä vaijerit hinkkaavat vastakkain ja siksi vedänkin fallit mieluummin keulakaiteeseen ja puomin reivisilmukkaan satamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Rullapurjeen ongelma? Miten? En minäkään rullapurjetta kovinkaan mielelläni käytä eikä sellaista omassa veneessä ole koskaan ollutkaan. No, kai tavallisesta keulaapurjeesta sitten tulee rullapurje kun sen laskee tilapäisen koneajon ajaksi ja jättää fallin paikoilleen. Tuuli kiepsauttaa sen pienen pätkän vapaata purjetta haruksen ympäri ennen sen fallin irrottamista. Ellei fallia ennen seuraavaa nostoa tarkista voi se olla väärällä puolella ja oleellisesti lisääntyneen vastuksen huomaa vasta kun purje on noussut hyvän matkaa ja vaijerit ovat hinkanneet toisiaan vasten jo hyvän matkaa. Näin käy herkästi jos etupurjetta operoi henkilö joka ei ole kyseiseen veneeseen tottunut.

Saalingin ympäri sen saa menemään jos on tapana kiepsauttaa se falli vanttien ympäri ettei se kilkattaisi mastoa vasten satamassa ja falli jää veneen keikkuessa vähäksi aikaa löysälle. Eipä sillä siinä asennossa kuitenkaan mitään purjetta nosteta ja helposti sen kiepsauttaa takaisin. Yhtä kaikki, saalingin alapuolellakin vanttien ympäri vedettynä vaijerit hinkkaavat vastakkain ja siksi vedänkin fallit mieluummin keulakaiteeseen ja puomin reivisilmukkaan satamassa.

Lue lisää

Nykyinen veneeni oli juuri 10 v ikäinen, kun sen ostin. Vantit rodia ja etustaagissa foili, kuten edellisessä veneessänikin. Kuvaamasi tapahtumat eivät ole oikein mahdollisiakaan. Silti toinen genuafalli oli kiharainen ja ensimmäiset säikeet katkenneet molemmista. Katkaisin niistä pätkän pois laitoin uudet taluriitit. Sillä tavalla meni viisi vuotta lisää, siihen mennessä oli ison fallin pleississä vaijeria alkanut pilkottaa köyden seasta ja pieniä muutoksia tuntumaan paksuudessa pleissin kohdalla. Yhtään uutta vaijerifallia ei veneeseen enää tullut. Edellisessä veneesä ehti ison falli katkeamaan pleissin kohdalta ja genoafallejakin lyhensin samalla tavalla kuin edellä kerrottu.

Jälkipolville muistutukseksi: nostinsolmu on englanniksi halyard hitch (knot).

halyard knot ja löytyy helpolla

Anonyymi kirjoitti:

Jälkipolville muistutukseksi: nostinsolmu on englanniksi halyard hitch (knot).

Ja onpa muuten kätevä solmu! Todella pieni, helppo solmia, ei voi kuormitettuna aueta - mutta on toisaalta kuormituksen päätyttyä avattavissa kohtuullisen helposti.

Fallit on mitoitettu venymän, ei murtolujuuden mukaan. Siksi lujuudessa on paljon varaa sekä solmujen että UV:n heikennyksille.

Anonyymi kirjoitti:

Fallit on mitoitettu venymän, ei murtolujuuden mukaan. Siksi lujuudessa on paljon varaa sekä solmujen että UV:n heikennyksille.

Ja falleissa kaiken kuorman kantaa ydin, joka on kuoren sisällä suojassa UV:ltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja falleissa kaiken kuorman kantaa ydin, joka on kuoren sisällä suojassa UV:ltä.

Just, i alla fall....

Viime kesään saakka olen käyttänyt skuuteissa paalusolmua. Sitten tuli pleissattu silmukka ja soft shackle, on keveämpi paremmin vanttien ohi luistava kuin paalusolmu. Spinnuskuutit on sitten oma juttunsa, niissä on pleissattu tylaska-haka.

Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.

Anonyymi kirjoitti:

Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.

Kovin yksinkertaistettua. Tuo on (osittain) totta vain nimenomaan kuorittavaksi tarkoitetulla köydellä, esim. Gleisteinin Taper twin. Toisenlaisilla dyneemaytimillä ihan toinen tarina ja silti nimenomaan falleiksi sopivia köysiä.

Ja sillä DynaOnellakin otat käyttöön sen eniten käytössä kehrän päällä olleen osan köyttä, jollet poista koko pleissattua osuutta. Ei hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.

Katsoin juuri Colligo Marinen uuden dyneemapleissauksen videon. Firma markkinoi itseään mm tekstiilirikien valmistajana yli 800 veneeseen. Brummel lock oli edelleen käytössä ja suositus pleissauksen pituudesta 60 x paksuus, eikä dyneemassa ollut kuorta. Eli ei uutta?
seppomartti