Kerron jatkuvasti itselleni tarinoita

Onko normaalia jos kertoo itselleen jatkuvasti tarinoita. Luon mieleeni henkilöitä lukuun ottaen itselleni. Näiden genkilöiden kanssa voin viettää aikaa ja ratkoa joitakin ongelmia ja kokea tunteita. Saatan odottaa päivässä eniten sitä hetkeä että pääsen kotiin pohdiskelemaan tarinaa. Saatan eläytyä niin hyvin tarinaan että unohdan tämän hetken ja yhtäkkiä löydän itseni kikattamassa ääneen tai itkemässä kyyneleet poskilla jonkin tarinan tapahtuman seurauksena. Aluksi pienenä tarinoiden kertominen oli tapani saada itseni uneen. Mutta sitten niistä tuli jatkuvia en edes muista milloin viimeksi olisin ollut edes kaksi päivää kertomatta itselleni näitä tarinoita. Yritin kerran kirjoittaa erästä tarinaa ylös mutta minulla meni mielen kiinto ensimmäisen 5 sivun kohdalla ja olin jo luonut uudet henkilöt ja tilanteen jota mietiskellä ja tämä vanha kuulosti tylsältä ja teksti oli kömpelö ja täynnä virheitä. Onko normaalia viettää 15min-2h päivästä mielikuvituksien fantasia/scifi ympäristössä?
450
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Minulla on sama asia. Mutta se on minusta vain kivaa mennä muuhun ympäristöön yhtäkkiä, mitä ei koskaan tulisi tapahtumaan. En tiedä onko se normaalia. Itsekin pohdin...

Äänestä

Hyvä mielikuvitus. Itse luon myös mielikuvitusystävän, niin hassulta kuln se kuulostaa.
Ja kuvittelen mitä tulee vielä tapahtumaan elämässä, ehkä tapahtuukin.

Äänestä

Minusta tuo ei ole normaali koska itse olen sitten epänormaali kun en ole ikinä tehnyt tuollaista.

Äänestä

Jokainen keskustelufoorumien käyttäjä toimii näin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Onko normaalia jos kertoo itselleen jatkuvasti tarinoita. Luon mieleeni henkilöitä lukuun ottaen itselleni. Näiden genkilöiden kanssa voin viettää aikaa ja ratkoa joitakin ongelmia ja kokea tunteita. Saatan odottaa päivässä eniten sitä hetkeä että pääsen kotiin pohdiskelemaan tarinaa. Saatan eläytyä niin hyvin tarinaan että unohdan tämän hetken ja yhtäkkiä löydän itseni kikattamassa ääneen tai itkemässä kyyneleet poskilla jonkin tarinan tapahtuman seurauksena. Aluksi pienenä tarinoiden kertominen oli tapani saada itseni uneen. Mutta sitten niistä tuli jatkuvia en edes muista milloin viimeksi olisin ollut edes kaksi päivää kertomatta itselleni näitä tarinoita. Yritin kerran kirjoittaa erästä tarinaa ylös mutta minulla meni mielen kiinto ensimmäisen 5 sivun kohdalla ja olin jo luonut uudet henkilöt ja tilanteen jota mietiskellä ja tämä vanha kuulosti tylsältä ja teksti oli kömpelö ja täynnä virheitä. Onko normaalia viettää 15min-2h päivästä mielikuvituksien fantasia/scifi ympäristössä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu