Moi!
Olen ollut noin 10 vuoden ajan parisuhteessa mieheni kanssa ja yhdessä ollaan asuttu lähes sama aika. Lapseni olivat pieniä seurustelumme alkaessa ja ihan alusta asti miehellä on ollut ongelmia suhtautumisessa lapsiini. Hänellä on myös omia lapsia, joista toinen on jo aikuinen ja toinen lukioikäinen ja asuu äitinsä luona. Mieheni ei siis ole missään vaiheessa tuntunut oikeasti tykkäävän lapsistani ja tämä näkyy mm. välttelynä ja ainoastaan negatiivisten asioiden esille tuomisesta keskusteluissa heidän kanssaan (huone siivoamatta tms.).
Yllä mainitun lisäksi ongelmina suhteessamme on oikeastaan koko ajan ollut miehen osallistumattomuus perhe-elämään, kotitöihin ja harrastuksiin. Sen sijaan hän satsaa paljon minun ja hänen kahdenkeskiseen aikaan: maksaa ulkomaan matkoja ja vie ulos syömään, kun lapseni ovat isällään / hoidossa.
Olen jo kahdesti aiemmin ollut lähdössä suhteestamme. Nyt minulla olisi mahdollisuus muuttaa omaan asuntooni lasteni kanssa, tuo asunto on ollut vuokrattuna ja nyt tyhjillään.
Mies on innoissaan ajatuksesta, että muuttaisin lasteni kanssa omillemme, mutta haluaisi ehdottomasti jatkaa suhdettamme "kuin ennenkin". Itselleni tulee mieleen kermojen kuorinta päältä. Toisaalta ajatus miehen näkemisestä toisen naisen kanssa kuristaa kurkkua ja ahdistaa kamalasti, tunteita kun kuitenkin on. Töittemme ja pienen asuinpaikkamme takia törmäisimme toisiimme jatkossakin lähes päivittäin.
Kysymykseni kuuluukin: Mitä sinä minuna tekisit ja mitä ajatuksia / kysymyksiä tilanteeni herättää?
Olen ollut noin 10 vuoden ajan parisuhteessa mieheni kanssa ja yhdessä ollaan asuttu lähes sama aika. Lapseni olivat pieniä seurustelumme alkaessa ja ihan alusta asti miehellä on ollut ongelmia suhtautumisessa lapsiini. Hänellä on myös omia lapsia, joista toinen on jo aikuinen ja toinen lukioikäinen ja asuu äitinsä luona. Mieheni ei siis ole missään vaiheessa tuntunut oikeasti tykkäävän lapsistani ja tämä näkyy mm. välttelynä ja ainoastaan negatiivisten asioiden esille tuomisesta keskusteluissa heidän kanssaan (huone siivoamatta tms.).
Yllä mainitun lisäksi ongelmina suhteessamme on oikeastaan koko ajan ollut miehen osallistumattomuus perhe-elämään, kotitöihin ja harrastuksiin. Sen sijaan hän satsaa paljon minun ja hänen kahdenkeskiseen aikaan: maksaa ulkomaan matkoja ja vie ulos syömään, kun lapseni ovat isällään / hoidossa.
Olen jo kahdesti aiemmin ollut lähdössä suhteestamme. Nyt minulla olisi mahdollisuus muuttaa omaan asuntooni lasteni kanssa, tuo asunto on ollut vuokrattuna ja nyt tyhjillään.
Mies on innoissaan ajatuksesta, että muuttaisin lasteni kanssa omillemme, mutta haluaisi ehdottomasti jatkaa suhdettamme "kuin ennenkin". Itselleni tulee mieleen kermojen kuorinta päältä. Toisaalta ajatus miehen näkemisestä toisen naisen kanssa kuristaa kurkkua ja ahdistaa kamalasti, tunteita kun kuitenkin on. Töittemme ja pienen asuinpaikkamme takia törmäisimme toisiimme jatkossakin lähes päivittäin.
Kysymykseni kuuluukin: Mitä sinä minuna tekisit ja mitä ajatuksia / kysymyksiä tilanteeni herättää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tee lasten kannalta paras kokonaisratkaisu. Siihen sisältyy myös äidin onnellisuus.
Sehän tässä onkin, kun en tiedä, olenko onnellisempi tässä suhteessa vai ilman (ja joutuisin näkemään jonkun muun naisen ottavan paikkani). :(
Kuule, jos se mies ei välitä lapsistasi eli sinun tärkeimmästä ja yhteisestä arjesta, niin kuinka hän muka vilpittömästi sinua kokonaisuutena rakastaa ja tahtoo ja pyrkii yhteiseen hyvään???
Hän ei ole ainut mies maailmassa.
Tätä tapahtuu kun ihmiset hosuen kiireellisesti lisääntyvät. Kuinka onnellinen tämän aloituksen nainenkin voisi olla jos hän ei olisi ex-miehensä kanssa kiirehtinyt vääntämään lapsia.
Elkää ihmiset horoilko niin ette joudu tuollaiseen tilanteeseen missä aloittaja on.
Selkeästi tuo mies pitää aloituksen naisesta. Sitä ei kukaan voi kieltää.
Ainiin ja sama pätee myös siihen mieheen. Onhan hänelläkin lapsia. Huoh. Miksi ihmiset kiirehtivät vääntämään lapsia? Vitun spedet. Pitäkää alapäänne kurissa.