on hyysäämisen, pään silittelyn ja kaikesta huolehtimisen lopettaminen.
Niin kauan kun alkoholisti voi juoda ja muut hoitavat velvollisuudet ei mikään muutu.
Alkoholistin ei tarvitse ottaa vastuuta itsestään eikä muista, kun kaikki pelaa.
Lopettakaa hoivaaminen!
Typerää kuvitella, että täysihoidossa asuva alkoholisti muuttaa tapansa.
Minun mielipiteeni on tämä!
Niin kauan kun alkoholisti voi juoda ja muut hoitavat velvollisuudet ei mikään muutu.
Alkoholistin ei tarvitse ottaa vastuuta itsestään eikä muista, kun kaikki pelaa.
Lopettakaa hoivaaminen!
Typerää kuvitella, että täysihoidossa asuva alkoholisti muuttaa tapansa.
Minun mielipiteeni on tämä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siitä olen samaa mieltä, että alkoholisti ei tarvitse pään silittelyä sen enempää kuin sydänsairaat tai syöpäsairaatkaan.
Mutta hoitoa he tarvitsevat, siinä missä muutkin sairaat. Olkoon se sitten avohoitoa (esim.AA) tai laitoshoitoa.
Alkoholisti rupeaa ottamaan vastuuta raitistuttuaan, kuntonsa ja vointinsa mukaan. Se on osa toipumista.
Joillakin tuo toipuminen käy nopeammin, joillakin se kestää kauemmin, mutta yleensä se onnistuu, jos tuemme heitä. Mutta toipumisen eräs perusedellytys on halu lopettaa juominen. Jos sitä ei ole, ei ole toivoa toipumisestakaan.
Sydän- ja syöpäsairaistakin olen erimieltä kanssasi.
Alkoholisti ei hoidon tarvettaan edes huomaa, jos juominen mahdollistetaan huolehtimalla kaikesta.
samaa mieltä kanssasi, mutta herää kysymys:
Miksi tämä asia aiheuttaa sinussa noin voimakkaan reaktion?
panemaan lapseni isän pihalle ja taidan olla asiasta aika katkera vielä!
Terveyteni alkoi pettää ja taloutenikin romahti alkoholistia hyysätessä.
Liian kauan katselin, toivoin ja uskoin!
Olet siis seurannut hyvinkin läheltä alkoholin käyttöä. Niin olen minäkin hyvin, hyvin läheltä.
En kuitenkaan usko, että miehesi joi ilkeyttään ja aiheuttaakseen pahaamieltä ja taloudellisia vaikeuksia läheisilleen.
Itse vannoin monet kerrat lopettavani juomisen, mutta päätös piti juomisen loppuaikoina enimmillään viikon.
Kun sitten olin "tarpeeksi" juonut ja tuli kyllin suuri romahdus elämässäni ja huomasin, etten enää voi lopettaa juomista, tajusin että nyt tarvitsen apua.
Onneksi löysinkin sitä (alkuun terveydenhuollon kautta) ja nyt olen saanut uuden raittiin elämän. Ja toivon hartaasti, että nyt on minun juomiset juotu.
Katselit, toivoit, uskoit. Rakastitko koskaan?
Mitä on rakkaus? Mitä se tarkoittaa? Minä ainakaan tiedä en.
Onko rakkaus sitä, että haluaa itselleen? Halusiko hän viinaa enemmän itselleen, kuin sinua?
Mitä hän halusi? Liian isoja kysymyksiä. Emme tiedä. En tiedä...
huomasit ja mielipitesi on aivan sen oikea. Olisit vaan tehnyt sen aikaisemmin. Tiedän myös että läheisriippuvankin on mentävä määrättyyn pisteeseen että saa aikaiseksi ratkaisun ja silti se kirvelee.
Elä itsellesi ja lapsiesi edunvuoksi hyvää elämää.