Pääsiäisen sanoma viestii toivoa

Anonyymi kirjoitti:

Pää­si­äi­nen va­paa­päi­vi­neen tar­jo­aa mo­nel­le hen­gäh­dys­tau­on ar­jes­ta. Ke­vät on par­haim­mil­laan, ja moni suun­nit­te­li viet­tä­vän­sä pää­si­äis­tä mö­kil­lä hoh­ta­vis­ta han­gis­ta naut­tien. Nyt ti­lan­ne on toi­nen. Ko­ro­na­e­pi­de­mi­an eh­käi­se­mi­nen py­säyt­ti liik­ku­mi­sen ja oh­ja­si ih­mi­set ko­tei­hin.

Pää­si­äis­py­hät ovat jo pit­kään mer­kin­neet mo­nil­le ih­mi­sil­le vain vuo­tuis­ta loma-ai­kaa vail­la hen­gel­lis­tä si­säl­töä. Nyt pää­si­äi­sen mer­ki­tys­tä ja sa­no­maa on eri­tyi­nen mah­dol­li­suus pi­tää esil­lä ko­deis­sa, jot­ta lap­set ja nuo­ret­kin op­pi­vat tun­te­maan kirk­ko­vuo­den van­him­man ja tär­keim­män juh­la­py­hän.

Em­me voi ko­koon­tua yh­des­sä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon, mut­ta mo­net ka­na­vat vä­lit­tä­vät pää­si­äi­sen sa­no­man ko­tei­hin. Asi­an myön­tei­nen puo­li on sii­nä, et­tä rau­ha­nyh­dis­tyk­sen si­jaan Ju­ma­lan sa­nan saar­na kuu­luu nyt ko­din sei­nien si­säl­lä.

Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia ja seu­ro­ja voi seu­ra­ta ja kuun­nel­la ne­tin vä­li­tyk­sel­lä. Myös SRK tar­jo­aa Ke­sä­seu­ra­ra­di­on kaut­ta pää­si­äis­lä­he­tyk­sen osoit­tees­sa ke­sa­seu­ra­ra­dio.fi. Täs­sä leh­des­sä on tie­toa tu­le­vas­ta oh­jel­mas­ta.

Mo­net vies­tit maa­il­man tä­män het­ken ti­lan­tees­ta ku­vas­ta­vat ih­mis­ten epä­toi­voa. Pää­si­äi­sen sa­no­ma sen si­jaan tar­jo­aa jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le le­väh­dys­pai­kan ja loh­dun. Pää­si­äi­nen on Kris­tuk­sen kuol­leis­ta nou­se­mi­sen juh­la­päi­vä. Kris­tus so­vit­ti kuo­le­mal­laan kaik­kien ih­mis­ten syn­nit. Ylös­nou­se­mi­sel­laan hän ku­kis­ti kuo­le­man ja ava­si tien ian­kaik­ki­seen elä­mään.

Pää­si­äi­seen liit­ty­vien ta­pah­tu­mien rie­mul­li­nen kään­ne avau­tui ope­tus­lap­sil­le, kun Va­pah­ta­ja il­mes­tyi kuo­le­man­sa jäl­keen hei­dän kes­kel­leen. Koh­taa­mi­ses­sa nä­kyi konk­reet­ti­ses­ti kä­sit­tä­mä­tön rak­kaus, jota Jee­sus osoit­ti seu­raa­jil­leen. Hän roh­kai­si hei­tä: ”Rau­ha teil­le.” Ilo val­ta­si ope­tus­lap­set ja epäi­lyk­sen ti­lal­le tu­li­vat us­ko, toi­vo ja rak­kaus. Koh­taa­mi­ses­sa suru muut­tui ilok­si ja tap­pio voi­tok­si.

Ju­ma­lan lap­si voi edel­leen ko­kea sy­dä­mes­sään rau­haa ja iloa. Rau­ha ja ilo syn­ty­vät, kun ih­mi­nen saa us­kon kaut­ta omis­taa Va­pah­ta­jan so­vi­tus­työn. ”It­se, omas­sa ruu­miis­saan, hän ’kan­toi mei­dän syn­tim­me’ ris­tin­puul­le, jot­ta me kuo­li­sim­me pois syn­neis­tä ja eläi­sim­me van­hurs­kau­del­le. ”Hä­nen haa­van­sa ovat tei­dät pa­ran­ta­neet.”” (1. Piet. 2:24.)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä