Nyt Suomen kohta on olla hiljaa siitä, niin maailma säästänyt öljyssä ja muussakin joka ilmastoa sotkee, että olemme jo miinuksella vuosiksi.
Nyt maailma seisoo öljymäärillä, joita kukaan ei tällä hetkellä tarvitse. Äskettäin maailman öljyntuottajamaat sopivat vähentävänsä tuotantoa kymmenellä miljoonalla tynnyrillä päivässä, mutta ennen sitä tapahtui, että öljy oli ylijäämäinen ja varastointikapasiteetti aina pienempi.
Varsinkin Yhdysvalloissa .
Yhdysvaltain raakaöljy WTI romahti eilen ja pakotti yritykset maksamaan kuluttajille ottamaan öljyä, jota heillä ei ole varaa varastoida. Hinta laski miinus merkkiseksi. Tätä ei ole koskaan tapahtunut.
Vaikka hinnan odotetaan elpyvän nopeasti, romahdus vangitsee öljyntuottajamaiden vaikean tilanteen.
Brent-öljyn hinta, jota me normaalisti tarkoitamme puhuttaessa öljyn hinnasta, on myös laskenut jyrkästi koronakriisin alusta. Se on hiukan yli 20 dollaria tynnyriltä ja sen odotetaan laskevan edelleen WTI-öljyyn kohdistuvan paineen vuoksi.
Yhdysvaltain öljytuotannosta tapahtuu ns. Liuskeöljyn muodossa, jonka talteenotto on paljon kalliimpaa kuin esimerkiksi Saudi-Arabian öljy. Liuskekiviöljy vaatii hinnan, joka on noin 40–45 dollaria tynnyriltä menetyksen välttämiseksi.
Jos hinnat pysyvät yhtä alhaisina kuin nykyään, monien yritysten on suljettava tuotanto kokonaan tai osittain.
Presidentti Putinille Venäjän kannalta ongelma on vielä vakavampi.
Venäjän talous on täysin riippuvainen öljyn ja maakaasun viennistä. Kun hinta laskee, niin myös Venäjän valtion tulot. Putin on ollut suosittu vain siksi, että hän on pystynyt toimittamaan lisää vaurautta venäläisille kahden vuosikymmenen ajan. Hän on pystynyt tekemään sen öljyn hinnan ansiosta, joka on monien vuosien ajan ollut välillä 100 - 200 dollaria tynnyriltä.
Kiina on yksi harvoista tärkeimmistä toimijoista maailmassa, joka hyötyy laskevista öljyn hinnoista. Kiinan teollisuus on merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuoja. Hieman ironista, koska virus on todennäköisesti lähtöisin heiltä.
Houkutteleva öljy
Monet ympäristönsuojelijat toivovat, että koronakriisi auttaa ratkaisemaan toisen olemassa olevan uhan, ilmaston lämpenemisen. Mutta se voi todella olla päinvastoin.
Alhainen öljyn hinta tekee vähemmän houkuttelevan siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinkoon ja tuuliin. Niin kauan kuin hallitukset eivät korota fossiilisten polttoaineiden veroja merkittävästi, yrityksille on houkuttelevaa pitää ne alhaisen hinnan takia.
Tosiasia on ettei öljystä ja hiilestä voida luopua näitten sukupolvien aikana esim me emme voi laittaa Helsinkiä kylmilleen, vaikka mitä kerrotaan ns huulia liikutetaan, se ei onnistu vaikka mitä päivämääriä siihen laitetaan hiilen käytönkin lopettamiseen. Kylmä maa ei ei pärjää yksinkeltaisesti ilman öljyä ja hiiltä. Samoin turve-hake lämpölaitokset ne pyörii ennallaan hamaan tulevaisuuteen, ei ole tilalle mitään muuta kuin kivihiiltä, se ei ole kotimaista, se hankaloittaa sen hankintaa jo työllisyyden takia.
Nyt maailma seisoo öljymäärillä, joita kukaan ei tällä hetkellä tarvitse. Äskettäin maailman öljyntuottajamaat sopivat vähentävänsä tuotantoa kymmenellä miljoonalla tynnyrillä päivässä, mutta ennen sitä tapahtui, että öljy oli ylijäämäinen ja varastointikapasiteetti aina pienempi.
Varsinkin Yhdysvalloissa .
Yhdysvaltain raakaöljy WTI romahti eilen ja pakotti yritykset maksamaan kuluttajille ottamaan öljyä, jota heillä ei ole varaa varastoida. Hinta laski miinus merkkiseksi. Tätä ei ole koskaan tapahtunut.
Vaikka hinnan odotetaan elpyvän nopeasti, romahdus vangitsee öljyntuottajamaiden vaikean tilanteen.
Brent-öljyn hinta, jota me normaalisti tarkoitamme puhuttaessa öljyn hinnasta, on myös laskenut jyrkästi koronakriisin alusta. Se on hiukan yli 20 dollaria tynnyriltä ja sen odotetaan laskevan edelleen WTI-öljyyn kohdistuvan paineen vuoksi.
Yhdysvaltain öljytuotannosta tapahtuu ns. Liuskeöljyn muodossa, jonka talteenotto on paljon kalliimpaa kuin esimerkiksi Saudi-Arabian öljy. Liuskekiviöljy vaatii hinnan, joka on noin 40–45 dollaria tynnyriltä menetyksen välttämiseksi.
Jos hinnat pysyvät yhtä alhaisina kuin nykyään, monien yritysten on suljettava tuotanto kokonaan tai osittain.
Presidentti Putinille Venäjän kannalta ongelma on vielä vakavampi.
Venäjän talous on täysin riippuvainen öljyn ja maakaasun viennistä. Kun hinta laskee, niin myös Venäjän valtion tulot. Putin on ollut suosittu vain siksi, että hän on pystynyt toimittamaan lisää vaurautta venäläisille kahden vuosikymmenen ajan. Hän on pystynyt tekemään sen öljyn hinnan ansiosta, joka on monien vuosien ajan ollut välillä 100 - 200 dollaria tynnyriltä.
Kiina on yksi harvoista tärkeimmistä toimijoista maailmassa, joka hyötyy laskevista öljyn hinnoista. Kiinan teollisuus on merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuoja. Hieman ironista, koska virus on todennäköisesti lähtöisin heiltä.
Houkutteleva öljy
Monet ympäristönsuojelijat toivovat, että koronakriisi auttaa ratkaisemaan toisen olemassa olevan uhan, ilmaston lämpenemisen. Mutta se voi todella olla päinvastoin.
Alhainen öljyn hinta tekee vähemmän houkuttelevan siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinkoon ja tuuliin. Niin kauan kuin hallitukset eivät korota fossiilisten polttoaineiden veroja merkittävästi, yrityksille on houkuttelevaa pitää ne alhaisen hinnan takia.
Tosiasia on ettei öljystä ja hiilestä voida luopua näitten sukupolvien aikana esim me emme voi laittaa Helsinkiä kylmilleen, vaikka mitä kerrotaan ns huulia liikutetaan, se ei onnistu vaikka mitä päivämääriä siihen laitetaan hiilen käytönkin lopettamiseen. Kylmä maa ei ei pärjää yksinkeltaisesti ilman öljyä ja hiiltä. Samoin turve-hake lämpölaitokset ne pyörii ennallaan hamaan tulevaisuuteen, ei ole tilalle mitään muuta kuin kivihiiltä, se ei ole kotimaista, se hankaloittaa sen hankintaa jo työllisyyden takia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.