Väite: Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi

että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.

Vastaus:

Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo lähes kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas pakkoruotsin puolustavat eivät itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, vaan useissa ruotsinkielisten palvelujen keskittämispäätöksissä on uudistusta vastustettu sillä perusteella, etteivät pakkoruotsinsa suorittaneet viranhaltijat osaa riittävän hyvin ruotsia.

Mitä mieltä olette?
42<50
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Samaa+mieltä:Ruotsinkieliset+palvelut+tulee+ensisijaisesti+turvata+ruotsinkielisten+omalla+työvoimalla,+mutta+tätä+voidaan+lisäksi+täydentää+vapaaehtoisilla+ruotsin+lukijoilla,+joita+varmasti+riittäisi+edelleen+paljon.+On+muistettava,+että+ruotsinkielisiä+on+vain+noin+5+%+kansalaisista.+Jos+siis+esimerkiksi+puolet+suomenkielisistä+opiskelisi+ruotsia,+potentiaalisia+palvelun+tarjoajia+olisi+jo+lähes+kymmenkertainen+väestönosa+ruotsinkielisiin+nähden.+Toisaalta+taas+pakkoruotsin+puolustavat+eivät+itsekään+usko+pakkoruotsin+turvaavan+palveluita,+vaan+useissa+ruotsinkielisten+palvelujen+keskittämispäätöksissä+on+uudistusta+vastustettu+sillä+perusteella,+etteivät+pakkoruotsinsa+suorittaneet+viranhaltijat+osaa+riittävän+hyvin+ruotsia.

Äänestä

Olipa typerä väite, johon on turha uhrata aikaa.

1Äänestä
  • Niin mikä väite?

    Äänestä

  • Uhrasit kuitenkin....heheheee!

    Äänestä

  • Sinun kommentisi oli todella typerä.

    Äänestä

Ruotsin kielen vaatimus yksityisellä puolella on jo niin merkittävä, että suomenkieliset olisivat jatkuvasti eriarvoisessa asemassa, jos ruotsi ei olisi pakollinen. Hyvä, että on. Tasa-arvo toteutuu juuri näin parhaiten.

2Äänestä
  • Merkittävä? Vaikka itse Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, että pakkoruotsista on luovuttava muun kielitaidon hyväksi.

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei myöskään tue vaatimusta kolmen vieraan kielen opiskeluvaatimuksesta eli pakkokielet eivät saa estää työelämän tarvitsemien ammattilaisten valmistumista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Merkittävä? Vaikka itse Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, että pakkoruotsista on luovuttava muun kielitaidon hyväksi.

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei myöskään tue vaatimusta kolmen vieraan kielen opiskeluvaatimuksesta eli pakkokielet eivät saa estää työelämän tarvitsemien ammattilaisten valmistumista.

    Kyllä globaalit yritykset käyttävät niitä kieliä mitä tarvitaan jotta työt hoituvat, esim Wärtsilä Vaasa eikä ruotsia ole poissuljettu mitenkään:

    Globaalisti käytetään englantia niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät, mutta se ei poissulje monikielistä kommunikointia. Paikallinen kieli voi tuntua luonnollisimmalta, kun halutaan tutustua yhteistyökumppaniin tai asiakkaaseen ja murtaa jää, kun henkilöt tapaavat ensimmäisen kerran. Työkielinä tarvitaan muitakin kieliä kuin englantia. Kun keskustelukumppanin englannin kielen taidot eivät riitä, etsitään sopiva ratkaisu. Wärtsilän työntekijät voivat pyytää apua omilta työkavereiltaan tai esimieheltään englannin kielen käytössä, kuten kuinka ilmaista itseään, tai jos vastaanottaja ei osaa riittävästi englantia, hoidetaan asia vastaanottajan äidinkielellä. Koska yrityksen virallinen kieli on englanti, korostetaan usein englannin kielen taitojen tärkeyttä. Lähimmässä työyhteisössä luultavasta tarvitsee myös kotimaisia kieliä Valtaosalla työntekijöistä on suomi äidinkielenä ja sitä käytetään tavallisesti työpaikalla. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään suomea, ruotsia tai englantia. Raportointikieli riippuu vastaanottajasta. Jos raporttia käytetään paikallisesti, tarvitaan kotimaista raportointikieltä ja jos raporttia käytetään globaalisti, tarvitaan englantia. Sidosryhmien kanssa tarvitaan useimmiten suomea, ruotsia tai englantia puhuttaessa sekä kirjoitettaessa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä globaalit yritykset käyttävät niitä kieliä mitä tarvitaan jotta työt hoituvat, esim Wärtsilä Vaasa eikä ruotsia ole poissuljettu mitenkään:

    Globaalisti käytetään englantia niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät, mutta se ei poissulje monikielistä kommunikointia. Paikallinen kieli voi tuntua luonnollisimmalta, kun halutaan tutustua yhteistyökumppaniin tai asiakkaaseen ja murtaa jää, kun henkilöt tapaavat ensimmäisen kerran. Työkielinä tarvitaan muitakin kieliä kuin englantia. Kun keskustelukumppanin englannin kielen taidot eivät riitä, etsitään sopiva ratkaisu. Wärtsilän työntekijät voivat pyytää apua omilta työkavereiltaan tai esimieheltään englannin kielen käytössä, kuten kuinka ilmaista itseään, tai jos vastaanottaja ei osaa riittävästi englantia, hoidetaan asia vastaanottajan äidinkielellä. Koska yrityksen virallinen kieli on englanti, korostetaan usein englannin kielen taitojen tärkeyttä. Lähimmässä työyhteisössä luultavasta tarvitsee myös kotimaisia kieliä Valtaosalla työntekijöistä on suomi äidinkielenä ja sitä käytetään tavallisesti työpaikalla. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään suomea, ruotsia tai englantia. Raportointikieli riippuu vastaanottajasta. Jos raporttia käytetään paikallisesti, tarvitaan kotimaista raportointikieltä ja jos raporttia käytetään globaalisti, tarvitaan englantia. Sidosryhmien kanssa tarvitaan useimmiten suomea, ruotsia tai englantia puhuttaessa sekä kirjoitettaessa.

    Työt hoituvat ilman ruotsia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä globaalit yritykset käyttävät niitä kieliä mitä tarvitaan jotta työt hoituvat, esim Wärtsilä Vaasa eikä ruotsia ole poissuljettu mitenkään:

    Globaalisti käytetään englantia niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät, mutta se ei poissulje monikielistä kommunikointia. Paikallinen kieli voi tuntua luonnollisimmalta, kun halutaan tutustua yhteistyökumppaniin tai asiakkaaseen ja murtaa jää, kun henkilöt tapaavat ensimmäisen kerran. Työkielinä tarvitaan muitakin kieliä kuin englantia. Kun keskustelukumppanin englannin kielen taidot eivät riitä, etsitään sopiva ratkaisu. Wärtsilän työntekijät voivat pyytää apua omilta työkavereiltaan tai esimieheltään englannin kielen käytössä, kuten kuinka ilmaista itseään, tai jos vastaanottaja ei osaa riittävästi englantia, hoidetaan asia vastaanottajan äidinkielellä. Koska yrityksen virallinen kieli on englanti, korostetaan usein englannin kielen taitojen tärkeyttä. Lähimmässä työyhteisössä luultavasta tarvitsee myös kotimaisia kieliä Valtaosalla työntekijöistä on suomi äidinkielenä ja sitä käytetään tavallisesti työpaikalla. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään suomea, ruotsia tai englantia. Raportointikieli riippuu vastaanottajasta. Jos raporttia käytetään paikallisesti, tarvitaan kotimaista raportointikieltä ja jos raporttia käytetään globaalisti, tarvitaan englantia. Sidosryhmien kanssa tarvitaan useimmiten suomea, ruotsia tai englantia puhuttaessa sekä kirjoitettaessa.

    Vaikka Suomen jokainen yritys olisi myyty Ruotsiin, työt täällä sujuisivat suomeksi ja englanniksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Työt hoituvat ilman ruotsia.

    Eihän levyseppä-hitsaaja tarvitse ruotsia, puhunkin lähinnä myynti- yms projektien johtotöistä!

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eihän levyseppä-hitsaaja tarvitse ruotsia, puhunkin lähinnä myynti- yms projektien johtotöistä!

    Myös sillä hitsarilla on pakkoruotsi. Ja se hitsari voi jatkokouluttautua amk:ssa, jolloin tulee vielä virkaruotsi.

    Myynti- ja johtotöissä läpi Euroopan puhutaan englantia - muutama harva käyttää paikallista kaksikielisyyttä. Ruotsi vie valtavasti aikaa ja voimia muusta pätevyydestä.

    Miksi ruotsia kaikille alakoulusta yliopistoon?

    Äänestä

  • Tasa-arvo toteutuu kun suomen viralliseksi kieleksi suomi

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Merkittävä? Vaikka itse Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, että pakkoruotsista on luovuttava muun kielitaidon hyväksi.

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei myöskään tue vaatimusta kolmen vieraan kielen opiskeluvaatimuksesta eli pakkokielet eivät saa estää työelämän tarvitsemien ammattilaisten valmistumista.

    EK:n mukaan suomi, ruotsi ja englanti ovat edelleen ylivoimaisesti käytetyimmät kielet. EK on ehdottanut ruotsin vapaaehtoistamista, ei sanonut, että ruotsi on merkityksetön.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä globaalit yritykset käyttävät niitä kieliä mitä tarvitaan jotta työt hoituvat, esim Wärtsilä Vaasa eikä ruotsia ole poissuljettu mitenkään:

    Globaalisti käytetään englantia niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät, mutta se ei poissulje monikielistä kommunikointia. Paikallinen kieli voi tuntua luonnollisimmalta, kun halutaan tutustua yhteistyökumppaniin tai asiakkaaseen ja murtaa jää, kun henkilöt tapaavat ensimmäisen kerran. Työkielinä tarvitaan muitakin kieliä kuin englantia. Kun keskustelukumppanin englannin kielen taidot eivät riitä, etsitään sopiva ratkaisu. Wärtsilän työntekijät voivat pyytää apua omilta työkavereiltaan tai esimieheltään englannin kielen käytössä, kuten kuinka ilmaista itseään, tai jos vastaanottaja ei osaa riittävästi englantia, hoidetaan asia vastaanottajan äidinkielellä. Koska yrityksen virallinen kieli on englanti, korostetaan usein englannin kielen taitojen tärkeyttä. Lähimmässä työyhteisössä luultavasta tarvitsee myös kotimaisia kieliä Valtaosalla työntekijöistä on suomi äidinkielenä ja sitä käytetään tavallisesti työpaikalla. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään suomea, ruotsia tai englantia. Raportointikieli riippuu vastaanottajasta. Jos raporttia käytetään paikallisesti, tarvitaan kotimaista raportointikieltä ja jos raporttia käytetään globaalisti, tarvitaan englantia. Sidosryhmien kanssa tarvitaan useimmiten suomea, ruotsia tai englantia puhuttaessa sekä kirjoitettaessa.

    Neuvottelut pyritään aina tekemään asiakkaan kielellä. Viennissä tämä on peruslähtökohta.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä globaalit yritykset käyttävät niitä kieliä mitä tarvitaan jotta työt hoituvat, esim Wärtsilä Vaasa eikä ruotsia ole poissuljettu mitenkään:

    Globaalisti käytetään englantia niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät, mutta se ei poissulje monikielistä kommunikointia. Paikallinen kieli voi tuntua luonnollisimmalta, kun halutaan tutustua yhteistyökumppaniin tai asiakkaaseen ja murtaa jää, kun henkilöt tapaavat ensimmäisen kerran. Työkielinä tarvitaan muitakin kieliä kuin englantia. Kun keskustelukumppanin englannin kielen taidot eivät riitä, etsitään sopiva ratkaisu. Wärtsilän työntekijät voivat pyytää apua omilta työkavereiltaan tai esimieheltään englannin kielen käytössä, kuten kuinka ilmaista itseään, tai jos vastaanottaja ei osaa riittävästi englantia, hoidetaan asia vastaanottajan äidinkielellä. Koska yrityksen virallinen kieli on englanti, korostetaan usein englannin kielen taitojen tärkeyttä. Lähimmässä työyhteisössä luultavasta tarvitsee myös kotimaisia kieliä Valtaosalla työntekijöistä on suomi äidinkielenä ja sitä käytetään tavallisesti työpaikalla. Kirjallisessa raportoinnissa käytetään suomea, ruotsia tai englantia. Raportointikieli riippuu vastaanottajasta. Jos raporttia käytetään paikallisesti, tarvitaan kotimaista raportointikieltä ja jos raporttia käytetään globaalisti, tarvitaan englantia. Sidosryhmien kanssa tarvitaan useimmiten suomea, ruotsia tai englantia puhuttaessa sekä kirjoitettaessa.

    Wärtsilä Vaasa hoitaa kaikki kaupat Englannin kielellä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tasa-arvo toteutuu kun suomen viralliseksi kieleksi suomi

    Joo, ruotsia ei tarvita

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    EK:n mukaan suomi, ruotsi ja englanti ovat edelleen ylivoimaisesti käytetyimmät kielet. EK on ehdottanut ruotsin vapaaehtoistamista, ei sanonut, että ruotsi on merkityksetön.

    Ruotsi pitäisi vapaaehtoistaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vaikka Suomen jokainen yritys olisi myyty Ruotsiin, työt täällä sujuisivat suomeksi ja englanniksi.

    Johtuen siitä että suomalaiset on perusteellisesti pakkoenglannitettu.

    1Äänestä

Tässä EK:n käsitys kielitaidon merkityksestä:

SUOMEA, ENGLANTIA JA RUOTSIA käytetään eniten EK:n
jäsenyrityksissä. Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä
ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä.
Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä
tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15
prosenttiin yrityksistä.
Vuoden 2009 selvityksessä englanti, ruotsi ja venäjä
olivat tärkeimmät kielet, joita yritykset painottivat uusien
henkilöiden rekrytoinnissa.

2Äänestä

Väite. On hyödyllistä osata kieliä. Olen kiitollinen että minulle on pakolla opetettu ruotsia ja englantia. Lapsena sitä en ymmärtänyt. Kiitos, Suomi!

2Äänestä

Suomalaisten tehtävä ei ole palvella ruotsinkielisiä.

Äänestä
  • Hyvä kommentti.

    Äänestä

  • Jos osaan englantia niin onko minun pakko tuon logiikan mukaan palvella englanninkielisiä!
    Vastaus: ei ole koska minä luin kieliä omaksi hyödykseni mukaanlukien ruotsinkieli eikä minun ole ollut pakko palvella ketään ruotsikielistä, naurettava väite!

    2Äänestä

Hyvä+ehdotus:Ruotsinkieliset+palvelut+tulee+ensisijaisesti+turvata+ruotsinkielisten+omalla+työvoimalla,+mutta+tätä+voidaan+lisäksi+täydentää+vapaaehtoisilla+ruotsin+lukijoilla,+joita+varmasti+riittäisi+edelleen+paljon. On+muistettava,+että+ruotsinkielisiä+on+vain+noin+5+%+kansalaisista.+Jos+siis+esimerkiksi+puolet+suomenkielisistä+opiskelisi+ruotsia,+potentiaalisia+palvelun+tarjoajia+olisi+jo+lähes+kymmenkertainen+väestönosa+ruotsinkielisiin+nähden. Toisaalta+taas+pakkoruotsin+puolustavat+eivät+itsekään+usko+pakkoruotsin+turvaavan+palveluita,+vaan+useissa+ruotsinkielisten+palvelujen+keskittämispäätöksissä+on+uudistusta+vastustettu+sillä+perusteella,+etteivät+pakkoruotsinsa+suorittaneet+viranhaltijat+osaa+riittävän+hyvin+ruotsia.

Äänestä

Ruotsin jättäisin ruotsalaisille ja jos joku ruotsinkielinen Suomessa haluaa palvelua niin muutaman vuoden pakkosuomikurssit ratkaisisivat asian.

Äänestä

"Väite. On hyödyllistä osata kieliä. Olen kiitollinen että minulle on pakolla opetettu ruotsia ja englantia. Lapsena sitä en ymmärtänyt. Kiitos, Suomi!"

Lapset eivät ymmärrä asiaa edelleenkään. Lapset parkuvat pahaa oloaan, joten he tarvitsevat tukea vanhemmiltaan.

Uusiofennomaanisten venäläinen kateus ei johda pitkälle.

2Äänestä
  • Perheet ovat paljon RKP:tä fiksumpia valitsemaan ne lasten lukemat kielet.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Perheet ovat paljon RKP:tä fiksumpia valitsemaan ne lasten lukemat kielet.

    Ei mikään puolue valitse mitään kolussa opetettavia kieliä, naurettavaa!

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Perheet ovat paljon RKP:tä fiksumpia valitsemaan ne lasten lukemat kielet.

    Totta,+kahdestakin+syystä:+RKP+ei+valitse+kieliä.Perheet+voivat+usein+valita+aloittavan+kielen+ja+seuraavankin+kielen+itse.+Tampereella+jo+33%+tekee+näin.+Valittavana+on+7+kieltä.Tässä+on+vain+yksi+mutka+matkassa:+kielifennomaani.+Kielifennomaani+pyrkii+estämään+tämän+valinnan+ja+vaatii+kaikille+englantia+1.+pakkokieleksi.+Kukaan+ei+ymmärrä+miksi.

    2Äänestä

  • Kielifennomaani sekoittaa keskustelua oudolla tavalla.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kielifennomaani sekoittaa keskustelua oudolla tavalla.

    Antisuomalaiset rkp-aktiivit kirjoittelevat järjettömyyksiä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Antisuomalaiset rkp-aktiivit kirjoittelevat järjettömyyksiä.

    Ihme tyyppejä höpöttävät jostain "pakkoenglannista"

    Äänestä

Yksi tärkeä pointti unohtui!

Nimittäin käytännössä KAIKKI harvat ummikkorusut asuvat aidosti kaksikielisissä kunnissa. Niissä kaikissahan on luonnostaan paljon ruotsinkielisiä virkamiehiä. Eli pakkovirkaruotsiin ei käytännössä ole mitään tarvetta!

1Äänestä
  • Nettifennomaanien ongelmaan on hyvä ratkaisu.

    1) Ruotsia opiskellaan pakollisena vain etelässä, rannikkoseuduilla ja Ruotsin rajalla. Siellä on myös virkamiesruotsi. Tämä on alue A.

    2) Muualla eli alueella B ei opiskella ruotsia kuin valinnaisena.

    3) Nettifennomaani hyväksyy sen, että hän ei ole sovelias hakemaan alueen A virkoja, ellei ole opiskellut virkamiesruotsia.

    4) Alueella B asia jää nettifennomaanien lasten vanhempien päätettäväksi.

    On tiedossa, että tämä ei sovi fennomaanille, koska fennomaani vaatii täyden vallan ja täyden vapauden. Muutoin hän itkee surkeuttaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nettifennomaanien ongelmaan on hyvä ratkaisu.

    1) Ruotsia opiskellaan pakollisena vain etelässä, rannikkoseuduilla ja Ruotsin rajalla. Siellä on myös virkamiesruotsi. Tämä on alue A.

    2) Muualla eli alueella B ei opiskella ruotsia kuin valinnaisena.

    3) Nettifennomaani hyväksyy sen, että hän ei ole sovelias hakemaan alueen A virkoja, ellei ole opiskellut virkamiesruotsia.

    4) Alueella B asia jää nettifennomaanien lasten vanhempien päätettäväksi.

    On tiedossa, että tämä ei sovi fennomaanille, koska fennomaani vaatii täyden vallan ja täyden vapauden. Muutoin hän itkee surkeuttaan.

    Muuta nyt Ruotsiin hyrri, kun näet "fennomaaneja" kaikkialla Suomessa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nettifennomaanien ongelmaan on hyvä ratkaisu.

    1) Ruotsia opiskellaan pakollisena vain etelässä, rannikkoseuduilla ja Ruotsin rajalla. Siellä on myös virkamiesruotsi. Tämä on alue A.

    2) Muualla eli alueella B ei opiskella ruotsia kuin valinnaisena.

    3) Nettifennomaani hyväksyy sen, että hän ei ole sovelias hakemaan alueen A virkoja, ellei ole opiskellut virkamiesruotsia.

    4) Alueella B asia jää nettifennomaanien lasten vanhempien päätettäväksi.

    On tiedossa, että tämä ei sovi fennomaanille, koska fennomaani vaatii täyden vallan ja täyden vapauden. Muutoin hän itkee surkeuttaan.

    Tämä on hyvä malli, kannatan!

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Muuta nyt Ruotsiin hyrri, kun näet "fennomaaneja" kaikkialla Suomessa.

    Muilutusgeeni on persussa tiukassa.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nettifennomaanien ongelmaan on hyvä ratkaisu.

    1) Ruotsia opiskellaan pakollisena vain etelässä, rannikkoseuduilla ja Ruotsin rajalla. Siellä on myös virkamiesruotsi. Tämä on alue A.

    2) Muualla eli alueella B ei opiskella ruotsia kuin valinnaisena.

    3) Nettifennomaani hyväksyy sen, että hän ei ole sovelias hakemaan alueen A virkoja, ellei ole opiskellut virkamiesruotsia.

    4) Alueella B asia jää nettifennomaanien lasten vanhempien päätettäväksi.

    On tiedossa, että tämä ei sovi fennomaanille, koska fennomaani vaatii täyden vallan ja täyden vapauden. Muutoin hän itkee surkeuttaan.

    Jakaisit fennonuorille lähtöpasseja pohjoiseen - mitä vapautta se on?

    Ei mitään syytä uhrata nuoria noilla väkirikkaimmilla ja monikielisimmillä alueilla.

    Ruotsinkieliset saavat valita
    joko omat palvelevat omiaan
    tai tulkit otetaan käyttöön.

    Äänestä

Tulkit todettiin jo ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi ruotsinkielisten palveluihin, jos he eivät itse halua ryhtyä palvelemaan toisiaan.

Äänestä

Suomesta olisi aika tulla jo suomenkielinen, yksi kieli. Ruotsinkieltä äidinkielenään osaavat yleensä myos suomea ja loppujen olisi syytä opetella lopultakin. Kakkoskieli saisi olla englanti, sitä osaavat sekä ruotsalaiset että venäläiset. Pakkoruotsin sijaan laajempi vieraiden kielten opetus. Suomenruotsalaisuus on vain tahra historiasta siirtomaataan hallinneen kuningaskunnan ajalta.

Äänestä
  • Totta!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.

Vastaus:

Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo lähes kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas pakkoruotsin puolustavat eivät itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, vaan useissa ruotsinkielisten palvelujen keskittämispäätöksissä on uudistusta vastustettu sillä perusteella, etteivät pakkoruotsinsa suorittaneet viranhaltijat osaa riittävän hyvin ruotsia.

Mitä mieltä olette?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu