Oli työntäyteinen viikonloppu. Tein inventaariota omasta elämästäni. Menneestä elämästäni paljastui uskomattomia juttuja, mitkä olin jo ajat sitten haudannut jonnekin pois mielestäni.
Kun olen nyt peilannut elämääni, huomasin erään tuiki tärkeän asian, vastuun pakoilun. Olen syytellyt ja kieltänyt asioita itselleni parhain päin. Olen laiminlyönyt läheisiäni. (oliko tässä mitään uutta?) Mutta kun katselen ensimmäistä kertaa elämääni paperilla, pystyn hahmottamaan ne vaikeudet ihmissuhteissa, tunne-elämässä, peloissa ja kaunassa. Ja löysin tietysti myös itsekkyyden, olen elänyt vain itseäni varten.
Olen kuitenkin taas kasvanut hieman raittiudessani. Kävimme menneisyyteni listaa läpi eilen kummini kanssa. ”Hyvä alku, hän totesi… mutta eihän tässä varmaan ole kaikki, tässä on vasta läheisesi ja sukulaisesi”. No niinpä, työ siis jatkuu. Eikös se neljäs askel kuulunut jotenkin niin, että ”teimme perusteellisen itsetutkistelun…”
Kaunasta keskustelimme sen verran, että niistä minun tulee luopua, sillä niihin minulla ei ole varaa, jos haluan pysyä raittiina. Kauna on pahimpia vihollisimpiamme.
Samoin kuin vihasta olisi päästävä. Viha saattaa olla normaaleille ihmisille epäilyttävää ylellisyyttä, mutta meille alkoholisteille se kuulemma on myrkkyä.
Pitää olla rehellinen läheisille, ystäville, mutta tietenkin myös itselle.
Tämä on perusta myös tässä itsetutkistelussa. Pitää lisäksi oppia rakastamaan itseään. Heittäytyä hieman itserakkaaksi ;-)
No opin vielä kaksi tärkeää sanaa, nöyryys ja vastuuntunto. Muiden näkemysten hyväksyminen ja väärässä olemisen myöntäminen auttaa minua nöyryyteen (ei kuitenkaan nöyristelyyn). Ja AA-ohjelman noudattaminen auttaa minua vastuuntuntoon. Ja lisäksi, että saan pitää itse raittiuden, jos annan sitä myös pois! Tämä lienee tärkein pointti, auttaa toista apua tarvitsevaa.
Kun olen nyt peilannut elämääni, huomasin erään tuiki tärkeän asian, vastuun pakoilun. Olen syytellyt ja kieltänyt asioita itselleni parhain päin. Olen laiminlyönyt läheisiäni. (oliko tässä mitään uutta?) Mutta kun katselen ensimmäistä kertaa elämääni paperilla, pystyn hahmottamaan ne vaikeudet ihmissuhteissa, tunne-elämässä, peloissa ja kaunassa. Ja löysin tietysti myös itsekkyyden, olen elänyt vain itseäni varten.
Olen kuitenkin taas kasvanut hieman raittiudessani. Kävimme menneisyyteni listaa läpi eilen kummini kanssa. ”Hyvä alku, hän totesi… mutta eihän tässä varmaan ole kaikki, tässä on vasta läheisesi ja sukulaisesi”. No niinpä, työ siis jatkuu. Eikös se neljäs askel kuulunut jotenkin niin, että ”teimme perusteellisen itsetutkistelun…”
Kaunasta keskustelimme sen verran, että niistä minun tulee luopua, sillä niihin minulla ei ole varaa, jos haluan pysyä raittiina. Kauna on pahimpia vihollisimpiamme.
Samoin kuin vihasta olisi päästävä. Viha saattaa olla normaaleille ihmisille epäilyttävää ylellisyyttä, mutta meille alkoholisteille se kuulemma on myrkkyä.
Pitää olla rehellinen läheisille, ystäville, mutta tietenkin myös itselle.
Tämä on perusta myös tässä itsetutkistelussa. Pitää lisäksi oppia rakastamaan itseään. Heittäytyä hieman itserakkaaksi ;-)
No opin vielä kaksi tärkeää sanaa, nöyryys ja vastuuntunto. Muiden näkemysten hyväksyminen ja väärässä olemisen myöntäminen auttaa minua nöyryyteen (ei kuitenkaan nöyristelyyn). Ja AA-ohjelman noudattaminen auttaa minua vastuuntuntoon. Ja lisäksi, että saan pitää itse raittiuden, jos annan sitä myös pois! Tämä lienee tärkein pointti, auttaa toista apua tarvitsevaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Vastuun pakoilu".
Yksi niitä raskaita asioita alkoholistin kanssa eläessä.
Hienosti kirjoitit!
Juuri tänään ajattelin, että vaatia suuria ponnisteluja jättää alkoholisti, jota rakastaa.
Mutta vielä enemmän vaatii kohdata oma itsensä kaikkinen virheineen ja antaa itselleen anteeksi.
Aivan! Tässä on menossa velan maksu. Niin henkisen, kuin rahallisenkin. Olet oikealla tiellä!
"Olen syytellyt ja kieltänyt asioita itselleni parhain päin. Olen laiminlyönyt läheisiäni jne..
Kyllä nuo ajatukset,teot ja laiminlyönnit pitävät lähes kaikkien alkkisten kohdalla paikkansa,myös itseni mukaanlukien.
Kaunakysymys on mielenkiintoinen.Sen toteaminen yhdeksi elementiksi joka tuhoaa monet hyvätkin yritykset ihmisen elämässä,on varmasti monen alkkiksen kompastuskivi..kuten minunkin,en vain ole tullut sitä ennen ajatelleeksi,kaunasta pääseminen vaatii varmastikkin syvällisen itsetutkistelun tai peräti henkisen valaistuksen kautta tulevan puhdistautumisen.
Kauna on salakavala myrkky joka kalvaa ihmisen sisältäpäin kuin ruttosyöpä,sen viheliäinen kuiskaus kääntää hyvätkin ajatukset käärmeen pistoksiksi joilla sen saastuttama henki myrkyttää kaunaisen lähimmäiset ja itsensä.-