Mulla on järkyttävä ikävä sua mies. Viime yönä tajusin etten tiedä näenkö sua enää koskaan. Kyllä siinä kyyneleet tuli silmiin. Kun muistelen sua ja niitä ihania kohtaamisia niin lähes pakahdun. Nytkin tulee kyyneleet.. kyllä mä aika kympillä ihastuin suhun. Eli rakastuin. Ikävä on.
En tiedä mitä sanoa
Anonyymi
43836
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Näet sinä varmasti vielä.
Niin varmaankin. Kunhan mietin ja pelkään... varmaan turhaan.
Ei kannata turhia murehtia. Asiat varmasti muuttuu paremmaksi vielä jotenkin.
Niin. Kiitos lohduttavista sanoista.
Missäpäi asustaa hän?
Voi sua, mä niiiin kovasti haluaisin olla juuri sun ikävöimä mies.
Itsekin kaipaan naista, johon ihastuin ihan täysillä. Se oli ainakin mun elämässä aika ainutlaatuista, hullaantumista suorastaan.
En sitä voinut näyttää kovin selvästi, ne muut olisivat jo alkaneen ihmetellä muuten.
En tiedä nähdäänkö enää, koska jouduin poistumaan yhteisistä ympyröistämme hyvin yllättäen...Tosi mielelläni tutustuisin sinuun ihan ihmisenä, mutta lienetkö edes se oikea nainen.
Päättelen tuosta viestistä, että olitte työkavereita. Ei me oltu koskaan.
Ei oltu työkavereita, vaan opettaja/aikuisopiskelija -tilanne oli.
Missä kaupungissa?
Anu sinna lähti opiskeleen! Vaan selviääkö tutkinnostaan kun on pääsairas
Pikkukaupunki eteläisen Suomen sisämaassa on kyseessä, 6 kirjainta.
Ei liity mun kaipaukseen tuo.
-aloittaja
Eikä minun miehen.
Tälläkään ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa. Hauska lukea jälkeenpäin miten jollain on ollut tarve sotkea.
Hamina
Samanlainen asetelma. En ole aloittaja. Olen ajatellut usein erästä viisasta, huumorintajuista miestä. Vaikka yritän olla ajattelematta. En tiedä näenkö häntä enää. Vaikka vielä on pieni virallinen kytkös häneen.
Ei ole 6 kirjainta. Enemmän. Aloitus on vuodelta 2020 jos joku ei vielä tajunnut.
Tuu soittaa joku päivä ovikelloa. Sähän tiedät suurinpiirtein missä talossa mä asun.
En tiedä enkä alkas kenenkään ovikelloa soitella ilman kutsua ..
Joskus on kyllä käynyt mielessä mennä kurkkimaan ikkunasta...en ole uskaltanut. (Sama tilanne, kuin aloittajalla)
En usko että mistään muusta kuin Jeesuksesta saisi pysyvän lohdutuksen mihinkään. Herkkä ihminen selviää ilman Jeesusta vain sen aikaa kun oma kupla pysyy aukottomana. Luulenpa että ns. "erityisherkkyys" on yksi merkki ihmisessä siitä, että Jeesus hänet lunastaa. Epävarmuus, heikkous ja tietyntyyppinen pelkuruus jopa. Jeesus toki vahvistaa näillä alueilla ja lopulta ihminen onkin valmis vaikka ristiinnaulittavaksi kun Jumala on tarpeeksi vahvistanut ja antanut valoansa ihmiseen.
Joh. ev. 16.22
"Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne."
Aloittaja, asuuko ”hän” ja sinä samassa kaupungissa?
Ei.
Raflassa koin samoin kerran, se oli sellainen kirkkauden hetki, kun tajusi ettei oikeasti ole mitään ja ketään.
Kuin myös ikävöin ja rakastan. ❣️
💖..
Kerrotko vähän lisää 🤔 Esimerkiksi sen paikkakunnan alkukirjain, jossa kohtasitte.
S (sivusta)
Laivalla.
Ecerö vai Tallink
Kohtasitteko 2018 ekan kerran?
Ei laivalla eikä S-paikkakunnalla ollut tuo aloituksessa kaivattu mies.
Muistaakseni näin. Jaa-tyyppi nosti jostain syystä mun vanhan aloituksen.
Olen kyllä nähnyt hänet tuon aloituksen kirjoituksen jälkeen - hengissä on.
Ei tämä vastaus ollut ässältä. Vähän vanha viesti niin luin huolimattomasti.
En minä näkymättömäksi ole muuttunut, että kyllä minut pitäisi nähdä. Ainakin kaupan kassa tervehti. En päässyt kassan ohi maksamata.
Tindaamalla yritit kuitenkin löytää paremman. Elä valintojesi kanssa. Et ole ensimmäinen tai viimeinen joka katuu valintojaan.
En edes tiedä mitä vattua tindaaminen tarkoittaa. Tinderiä en ole koskaan käyttänyt enkä aio käyttää.
Hienoa että näin kävi
No voihihihihiiii i😊
Naiselle siis tämä joo.
Ei ollut naisella. Hanki oma elämä.
Naiselle ei ollut.
Kohtasin tiellä kerran mustan naisen. Sinäkö se olit?