Netissä hehkutetaan:Tänään (25.4.)tv:ssä: Riipaisevan upea Oscar-voittaja vuodelta 2005 – ”Saa kivisydämenkin liikuttumaan”.Olen nähnyt elokuvan,eikä se saanut minua mitenkään liikuttumaan.Olen siis enemmän kuin kivisydän.Eihän elokuvassa tapahtunut mitään riipaisevaa,jos kaverit yhden kerran suutelivat toisiaan,niin mitä sitten,sekö oli se riipaiseva kohta.Palasivat kuitenkin naistensa luo,mikä pettymys koko elokuva.Kertokaa minulle te jotka ehkä elokuvan paremmin ymmärsitte,mikä siinä on niin riipaisevaa että saa kivisydämenkin liikuttumaan?
Brokeback Mountain
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin,sitäpaitsi jos miehet ovat naisten ja miesten kanssa,he ovat silloin biseksuaaleja,ei homoja.
Epäilemättä heteroseksuaali katsoja näkee sen eri tavalla kuin homoseksuaali katsoja, mies eri tavalla kuin nainen ja parisuhteessa elävä eri tavalla kuin sinkku. Brokeback Mountain kannattaa katsoa monelta kantilta, uusintakatselussa keskittyä eri hahmon tarinaan. Ei nähdä sitä pelkästään markkinoinnin näkökulmasta kahden bi-miehen tarinana, vaan katsoa kuinka suhteet elokuvassa ylipäänsä toimivat. Parisuhde-elokuvana se on aika raateleva, kenellekään ei tule onnellista loppua, seksuaalisesta orientaatiosta riippumatta.
Pohjimmiltaan kait siinä on kyse siitä, ettei luonteeltaan yksin luonnossa viihtyvä juro lehmipoika ole helpoin kumppani parisuhteeseen kenellekään. Hän lopussa tajuaa sen itse vasta sitten, kun ne suhteet ovat ohi.
Kannattaa katsoa myös vertailun vuoksi muitakin aihetta sivuavia leffoja eli Midnight Cowboy (1969), My Own Private Idaho (1991), Boys Don't Cry (1999), American Beauty (1999) sekä Call Me By Your Name (2017), jos kiinnostaa seksuaali-identiteettiään pähkäilevän päähenkilön kivuliaat kasvutarinat.
📼
Lähdetään ihan perusteista.
Elätkö yksin?
Onko sinulla yhtään ystävää?
Onko sinulla ollut yhtään ihmissuhdetta?
Oletko menettänyt yhtään läheistä ihmistä äkillisesti?
Täytyy olla jotain kokemusta ihmissuhteista ja ystävyydestä ylipäänsä, jotta voi ymmärtää mistä elokuva kertoo tai miksi elokuvan loppu on joillekin katsojille riipaiseva ja liikuttava.
Et sinä sitä tajua, ennenkuin sulla on vastaavanlaatuinen menetys tapahtunut elämässä ja jos kerran olet kivisydän, niin luultavasti se ei koskaan kohdallesi tule tapahtumaankaan. Mullekin leffan tuo pointti kolahti todella vasta sitten kun oli ensimmäisen katselukerran ja uusinnan välissä omassa elämässä kuolema käynyt lähipiirissä ja rakas ihminen on vain muisto tai kenties vain vanha vaatekappale tai kuva albumissa.
Onpa itse elokuvasta (siis ihan mistä ihmissuhteita kuvaavasta leffasta tahansa) mitä mieltä tahansa, niin se, mitä katsoja omasta elämästään siihen assosioi, vasta tekee siitä liikuttavan, hauskan tai mukaansatempaavan. Muutenhan se on vain sarja peräkkäin esitettyjä kuvia.
📼
Minä odotin että miehet rakastuvat tulisesti toisiinsa,jättävät vaimonsa ja kaiken muun ja ratsastavat yhdessä onnellisina kohti auringonlaskua.
Katsottu on, ei niin hyvä, että jaksaisin uudelleen katsoa. Loppu on kyllä dramaattinen. Voin ymmärtää millainen kirous homoseksuaalisuus on ollut ihmiselle ennen, Suomessakin.