Pannaan pojat tekniikan ja liikunnan sijaan lukemaan runoja ruotsiksi.

Ei biologia ole kadonnut, vaikka te 70/80-lukulaiset niin luulitte. Pojat ovat edelleenkin poikia ja haluavat muuttaa maailmaa tekemällä - ei puhumalla kuten monet tytöt. RKP:n taustasäätiöiden rahoilla on tehty tuhoisaa koulutuspolitiikkaa, jossa todellinen osaaminen on alistettu pakkoruotsille.

RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

Ei biologia ole kadonnut, vaikka te 70/80-lukulaiset niin luulitte. Pojat ovat edelleenkin poikia ja haluavat muuttaa maailmaa tekemällä - ei puhumalla kuten monet tytöt. RKP:n taustasäätiöiden rahoilla on tehty tuhoisaa koulutuspolitiikkaa, jossa todellinen osaaminen on alistettu pakkoruotsille.

Lue lisää

Ei DI:ksi valmistumista ole ruotsin kieli koskaan estänyt. Virkaruotsi on ihan läpihuutojuttu opiskelijoille. Älä viitsi keksiä ongelmia. Moni DI käyttää sitä paitsi työssään jatkuvasti saksaa, englantia ja ruotsia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei DI:ksi valmistumista ole ruotsin kieli koskaan estänyt. Virkaruotsi on ihan läpihuutojuttu opiskelijoille. Älä viitsi keksiä ongelmia. Moni DI käyttää sitä paitsi työssään jatkuvasti saksaa, englantia ja ruotsia.

Lue lisää

Mistä olet löytänyt ne "monta" diplomi-insinööriä, jotka käyttävät työssään jatkuvasti myös ruotsia? Varmaan pari ruotsinkielistä DI:tä kahvitauolla, mutta puhe vaihtuu suomeen kun kolmas tulee paikalle.
Edes Ruotsissa kaupallisissa ja teknisissä neuvotteluissa tai muissa yhteistyökuvioissa ei käytetä ruotsia, vaan englantia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei DI:ksi valmistumista ole ruotsin kieli koskaan estänyt. Virkaruotsi on ihan läpihuutojuttu opiskelijoille. Älä viitsi keksiä ongelmia. Moni DI käyttää sitä paitsi työssään jatkuvasti saksaa, englantia ja ruotsia.

Lue lisää

Mistä olet löytänyt ne "monta" diplomi-insinööriä, jotka käyttävät työssään jatkuvasti myös ruotsia? Varmaan pari ruotsinkielistä DI:tä kahvitauolla, mutta puhe vaihtuu suomeen kun kolmas tulee paikalle.
Edes Ruotsissa kaupallisissa ja teknisissä neuvotteluissa tai muissa yhteistyökuvioissa ei käytetä ruotsia, vaan englantia.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä olet löytänyt ne "monta" diplomi-insinööriä, jotka käyttävät työssään jatkuvasti myös ruotsia? Varmaan pari ruotsinkielistä DI:tä kahvitauolla, mutta puhe vaihtuu suomeen kun kolmas tulee paikalle.
Edes Ruotsissa kaupallisissa ja teknisissä neuvotteluissa tai muissa yhteistyökuvioissa ei käytetä ruotsia, vaan englantia.

Lue lisää

On monia aloja, jotka ovat hyvin kansainvälisiä sekä pohjoismaisia, kuten vaikkapa patenttiala.

Anonyymi kirjoitti:

Ei DI:ksi valmistumista ole ruotsin kieli koskaan estänyt. Virkaruotsi on ihan läpihuutojuttu opiskelijoille. Älä viitsi keksiä ongelmia. Moni DI käyttää sitä paitsi työssään jatkuvasti saksaa, englantia ja ruotsia.

Lue lisää

Olen keskustellut asiasta Aallon DI-puolen ruotsinopen kanssa.

Pakkoruotsi on estänyt ja estää valmistumisia.

Hän ei todellakaan kannattanut pakkoruotsia.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä olet löytänyt ne "monta" diplomi-insinööriä, jotka käyttävät työssään jatkuvasti myös ruotsia? Varmaan pari ruotsinkielistä DI:tä kahvitauolla, mutta puhe vaihtuu suomeen kun kolmas tulee paikalle.
Edes Ruotsissa kaupallisissa ja teknisissä neuvotteluissa tai muissa yhteistyökuvioissa ei käytetä ruotsia, vaan englantia.

Lue lisää

Totta!

Anonyymi kirjoitti:

Olen keskustellut asiasta Aallon DI-puolen ruotsinopen kanssa.

Pakkoruotsi on estänyt ja estää valmistumisia.

Hän ei todellakaan kannattanut pakkoruotsia.

Lue lisää

Olen DI enkä ole kirjoittanut ruotsia edes ylppäreissä. Silti ei ollut mitään ongelmia ruotsissa, se oli ihan läpihuutojuttu. Opiskelin saksaa ja olin Saksassa kesätöissä. Meille käytiin Polilla kertomassa erikseen kielten tärkeydestä. Painotettiin nimenomaan että kieli ä tarttee eikä päinvastoin. Monilla on se kuvitelma että insinööri on vaan insinööiri eikä muuta osaa. Tämä on ihan huttua. olen tarvinnut oikeestaan kaikkia kieliä mitä osaan

Anonyymi kirjoitti:

Olen DI enkä ole kirjoittanut ruotsia edes ylppäreissä. Silti ei ollut mitään ongelmia ruotsissa, se oli ihan läpihuutojuttu. Opiskelin saksaa ja olin Saksassa kesätöissä. Meille käytiin Polilla kertomassa erikseen kielten tärkeydestä. Painotettiin nimenomaan että kieli ä tarttee eikä päinvastoin. Monilla on se kuvitelma että insinööri on vaan insinööiri eikä muuta osaa. Tämä on ihan huttua. olen tarvinnut oikeestaan kaikkia kieliä mitä osaan

Lue lisää

Ei todellista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellista.

Ei olekaan. Palstan kaikkien alojen erikoisasiantuntija muuntautuu milloin miksikin julistaakseen, että pakkoruotsi on välttämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olekaan. Palstan kaikkien alojen erikoisasiantuntija muuntautuu milloin miksikin julistaakseen, että pakkoruotsi on välttämätöntä.

Ei olekaan. Palstan kaikkien alojen erikoisasiantuntija muuntautuu milloin miksikin julistaakseen, että pakkoenglanti on välttämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Olen keskustellut asiasta Aallon DI-puolen ruotsinopen kanssa.

Pakkoruotsi on estänyt ja estää valmistumisia.

Hän ei todellakaan kannattanut pakkoruotsia.

Lue lisää

Siellä paikan päällä asian näkee.

Olisipa noin. Valitettavasti pakkoruotsi on todella syrjivä rakenne - mm. pojat, dysleksikot, maahanmuuttajat kärsivät.

Pakkoruotsista kärsivien joukko on paljon suurempi kuin niiden, joita pitäisi pakkoruotsilla palvella.

Puretaan tämä.

Anonyymi kirjoitti:

Olisipa noin. Valitettavasti pakkoruotsi on todella syrjivä rakenne - mm. pojat, dysleksikot, maahanmuuttajat kärsivät.

Pakkoruotsista kärsivien joukko on paljon suurempi kuin niiden, joita pitäisi pakkoruotsilla palvella.

Puretaan tämä.

Lue lisää

Apua tarvitsevia tulee tukea ja auttaa kaikin tavoin, mutta mitään yhteiskuntaa ei rakenneta niin, että mennään heikoimpien ehdoilla. Jos heikompi ei kykene lukemaan kuin yhtä kieltä, ei voi alkaa vaatia, että koko kansan on alistuttava heikoimpien tasolle ja luettava vain yhtä kieltä. Tällaisella ajattelutavalla yhteiskunta taantuisi nopeasti ja kilpailukyky romahtaisi.

Toisaalta, ihmisiä ei saa niputtaa yhteen taustansa vuoksi. Esim. moni maahanmuuttaja pärjää loistavasti Suomessa sekä koulutuksessa että työelämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Apua tarvitsevia tulee tukea ja auttaa kaikin tavoin, mutta mitään yhteiskuntaa ei rakenneta niin, että mennään heikoimpien ehdoilla. Jos heikompi ei kykene lukemaan kuin yhtä kieltä, ei voi alkaa vaatia, että koko kansan on alistuttava heikoimpien tasolle ja luettava vain yhtä kieltä. Tällaisella ajattelutavalla yhteiskunta taantuisi nopeasti ja kilpailukyky romahtaisi.

Toisaalta, ihmisiä ei saa niputtaa yhteen taustansa vuoksi. Esim. moni maahanmuuttaja pärjää loistavasti Suomessa sekä koulutuksessa että työelämässä.

Lue lisää

Ei pakkoruotsista luopuminen ole sitä, että mentäisiin heikompien ehdoilla.

Pakkoruotsista lupuminen olisi järjen voitto turhasta työstä.

Karsitaan mielummin jollain hyödyllisellä kuten pitkällä matikalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pakkoruotsista luopuminen ole sitä, että mentäisiin heikompien ehdoilla.

Pakkoruotsista lupuminen olisi järjen voitto turhasta työstä.

Karsitaan mielummin jollain hyödyllisellä kuten pitkällä matikalla.

Lue lisää

"Karsitaan mielummin jollain hyödyllisellä kuten pitkällä matikalla."

Mutta silloin svekomaanit eivät saisi mitään etua, täysin järjetön ehdotus 😂

Anonyymi kirjoitti:

Ei pakkoruotsista luopuminen ole sitä, että mentäisiin heikompien ehdoilla.

Pakkoruotsista lupuminen olisi järjen voitto turhasta työstä.

Karsitaan mielummin jollain hyödyllisellä kuten pitkällä matikalla.

Lue lisää

"Olisipa noin. Valitettavasti pakkoruotsi on todella syrjivä rakenne - mm. pojat, dysleksikot, maahanmuuttajat kärsivät."

Aina joku kärsii. Sille ei voi mitään. Kenenkään elämä ei kuitenkaan mene siitä pilalle, jos joutuu ruotsiakin vähän lukemaan.

Ja opinnoissa aina jokin karsii oppilaita. Tämäkin on normaalia asia. Jonkun karsii gardun teko, toisen karsii vaativat monen opintopisteen viimeinen tentti. Joku ei selviä fysiikan tentistä.

Anonyymi kirjoitti:

Olisipa noin. Valitettavasti pakkoruotsi on todella syrjivä rakenne - mm. pojat, dysleksikot, maahanmuuttajat kärsivät.

Pakkoruotsista kärsivien joukko on paljon suurempi kuin niiden, joita pitäisi pakkoruotsilla palvella.

Puretaan tämä.

Lue lisää

Mutta pyhä pakkoenglantisi ei tietenkään ole yhtään syrjivä rakenne.

Sven-Håkan kirjoitti:

"Karsitaan mielummin jollain hyödyllisellä kuten pitkällä matikalla."

Mutta silloin svekomaanit eivät saisi mitään etua, täysin järjetön ehdotus 😂

Onpa taas fennomaanilla loistava ehdotus: Laitetaan kaikki suorittamaan pitkä matikka (!)

Minä keskittyisin miettimään, miten saadaan 5:n keskiarvolla valmistuvat oppilaat SELVIÄMÄÄN jatko-opinnoista: joillekin oman äidinkielen ja matikan perusopinnot ovat jo liian vaativia. Tällä tavalla syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa taas fennomaanilla loistava ehdotus: Laitetaan kaikki suorittamaan pitkä matikka (!)

Minä keskittyisin miettimään, miten saadaan 5:n keskiarvolla valmistuvat oppilaat SELVIÄMÄÄN jatko-opinnoista: joillekin oman äidinkielen ja matikan perusopinnot ovat jo liian vaativia. Tällä tavalla syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Lue lisää

Miten se pitkä matematiikka eroaa pakkoruotsista? Molemmat karsivat oppilaita mutta pitkä matematiikka sentään karsisi oppilaitaa äidinkielestä riippumatta. Kaikki olisivat samalla viivalla, sitä kutsutaan tasa-arvoksi. 😂

Hienoa että äidinkielen ja matematiikan opinnot tuottavat ongelmia oppilaille mutta pakkoruotsi ei 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Miten se pitkä matematiikka eroaa pakkoruotsista? Molemmat karsivat oppilaita mutta pitkä matematiikka sentään karsisi oppilaitaa äidinkielestä riippumatta. Kaikki olisivat samalla viivalla, sitä kutsutaan tasa-arvoksi. 😂

Hienoa että äidinkielen ja matematiikan opinnot tuottavat ongelmia oppilaille mutta pakkoruotsi ei 😂

Lue lisää

Valtaosassa ammatteja ei tarvita pitkää matikkaa. Joten miksi karsisimme oppilaat pitkän matikan avulla?

Tällaiset höpönlöpö-puheet alkava fennomaaneilla yleensä siinä vaiheessa, kun he kokevat itsensä nurkkaan ajetuiksi. Näitä ei kannata siksi kenenkään enempää jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valtaosassa ammatteja ei tarvita pitkää matikkaa. Joten miksi karsisimme oppilaat pitkän matikan avulla?

Tällaiset höpönlöpö-puheet alkava fennomaaneilla yleensä siinä vaiheessa, kun he kokevat itsensä nurkkaan ajetuiksi. Näitä ei kannata siksi kenenkään enempää jatkaa.

Lue lisää

5% työpaikkoja tarvitaan ruotsia ja silti sitä pakotetaan kaikille. Perustele siis miksi ruotsi on hyvä tapa karsia opiskelijoita ja pitkä matematiikka ei? Pitkä matematiikka ennustaa kumminkin parhaiten menestystä jatko-opinnoissa eikä a-ruotsi.

Anonyymi kirjoitti:

Valtaosassa ammatteja ei tarvita pitkää matikkaa. Joten miksi karsisimme oppilaat pitkän matikan avulla?

Tällaiset höpönlöpö-puheet alkava fennomaaneilla yleensä siinä vaiheessa, kun he kokevat itsensä nurkkaan ajetuiksi. Näitä ei kannata siksi kenenkään enempää jatkaa.

Lue lisää

Svekomaanien suojatyöpaikoissa ei totisesti tarvita pitkää matematiikkaa.
Pitkä matematiikka on pakollinen tai käytännössä pakollinen monissa luonnontieteissä, lääketieteessä, tekniikassa, ekonomisteille, rahoituksen vaativamman tason opinnoissa, jne. Matematiikka myös kehittää analyyttisyyttä ja loogista ajattelua, joten esim. juridiikassa siitä olisi hyötyä.
- Lisäksi:
Suomen taloudelle vienti on elinehto. Korkealle jalostetuista tuotteista saa parhaat hinnat. Ne ovat tyypillisesti teknisen alan tuotteita tai korkeaan teknologiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita. Siis taas pitkää matematiikkaa tarvitaan.

Sven-Håkan kirjoitti:

5% työpaikkoja tarvitaan ruotsia ja silti sitä pakotetaan kaikille. Perustele siis miksi ruotsi on hyvä tapa karsia opiskelijoita ja pitkä matematiikka ei? Pitkä matematiikka ennustaa kumminkin parhaiten menestystä jatko-opinnoissa eikä a-ruotsi.

Lue lisää

Helsinkiläisenä arvioni ruotsin tarpeesta työpaikoilla (yksityinen) on 50%.

Täytyy muistaa myös, että kielet ovat yleishyödyllisiä. KAIKKI opiskelevat kieliä jatko-opinnoissa. Kielet eivät ole mikään joko/tai vaihtoehto. Jos joku näin ajattelee, elää hän Aatamin ajassa. (Ei sinänsä yllätä, kun kirjoittajien ikä tällä palstalla on jopa 80 vuotta...)

Anonyymi kirjoitti:

Svekomaanien suojatyöpaikoissa ei totisesti tarvita pitkää matematiikkaa.
Pitkä matematiikka on pakollinen tai käytännössä pakollinen monissa luonnontieteissä, lääketieteessä, tekniikassa, ekonomisteille, rahoituksen vaativamman tason opinnoissa, jne. Matematiikka myös kehittää analyyttisyyttä ja loogista ajattelua, joten esim. juridiikassa siitä olisi hyötyä.
- Lisäksi:
Suomen taloudelle vienti on elinehto. Korkealle jalostetuista tuotteista saa parhaat hinnat. Ne ovat tyypillisesti teknisen alan tuotteita tai korkeaan teknologiseen osaamiseen pohjautuvia tuotteita. Siis taas pitkää matematiikkaa tarvitaan.

Lue lisää

Kerrotko sen valtion viraston nimen, jossa ruotsinkielisillä on yliedustus?

Anonyymi kirjoitti:

Helsinkiläisenä arvioni ruotsin tarpeesta työpaikoilla (yksityinen) on 50%.

Täytyy muistaa myös, että kielet ovat yleishyödyllisiä. KAIKKI opiskelevat kieliä jatko-opinnoissa. Kielet eivät ole mikään joko/tai vaihtoehto. Jos joku näin ajattelee, elää hän Aatamin ajassa. (Ei sinänsä yllätä, kun kirjoittajien ikä tällä palstalla on jopa 80 vuotta...)

Lue lisää

Toisena helsinkiläisenä voin sanoa että arviosi on aivan täyttä roskaa. 😂

Sven-Håkan kirjoitti:

Toisena helsinkiläisenä voin sanoa että arviosi on aivan täyttä roskaa. 😂

Et ole.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole.

Nytkö väität jo että en tiedä missä asun? 😂

Anonyymi kirjoitti:

Helsinkiläisenä arvioni ruotsin tarpeesta työpaikoilla (yksityinen) on 50%.

Täytyy muistaa myös, että kielet ovat yleishyödyllisiä. KAIKKI opiskelevat kieliä jatko-opinnoissa. Kielet eivät ole mikään joko/tai vaihtoehto. Jos joku näin ajattelee, elää hän Aatamin ajassa. (Ei sinänsä yllätä, kun kirjoittajien ikä tällä palstalla on jopa 80 vuotta...)

Lue lisää

Kieli on väline, kommunikoinnin väline. Sisällöt tulevat muualta. Kommunikointi ilman sisältöä on parhaimmillaan small talkia, pahimmillaan svekomaanien tyhjää kielikeskustelua.

Englannilla et ole missään ummikko - pakkoruotsilla olet sitä kaikkialla.

Anonyymi kirjoitti:

Englannilla et ole missään ummikko - pakkoruotsilla olet sitä kaikkialla.

Englannilla olet ummikko aika monessa paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Englannilla olet ummikko aika monessa paikassa.

Ei missään sellaisessa paikassa, jossa ihminen käy vapaaehtoisesti ja kommunikaatioon pyrkien.

Anonyymi kirjoitti:

Ei missään sellaisessa paikassa, jossa ihminen käy vapaaehtoisesti ja kommunikaatioon pyrkien.

Älä viitsi valhdella noin räikeästi. Englantia täytyy näemmä pakottaa ja puolustaa kokoajan, muutoin ihmiset ilmeisesti huomaavat ettei keisarilla ole vaatteita.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi valhdella noin räikeästi. Englantia täytyy näemmä pakottaa ja puolustaa kokoajan, muutoin ihmiset ilmeisesti huomaavat ettei keisarilla ole vaatteita.

Englantia ei tarvitse pakottaa eikä puolustaa. Englanti on englanti.

Etenkin poikien syrjäytyminen on Suomessa iso ongelma. Siinä ei auta se, että opetetaan ruotsin tilalla pitkää matikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Etenkin poikien syrjäytyminen on Suomessa iso ongelma. Siinä ei auta se, että opetetaan ruotsin tilalla pitkää matikkaa.

Se nimenomaan auttaisi.

Niin moni poika menee kiitettävällä matikan&fyssannumerolla amikseen, koska kielet ei suju.

Tytöt menee lukioon kuutosen matikalla, koska kielet sujuu.

Tämä kouluilla näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

Se nimenomaan auttaisi.

Niin moni poika menee kiitettävällä matikan&fyssannumerolla amikseen, koska kielet ei suju.

Tytöt menee lukioon kuutosen matikalla, koska kielet sujuu.

Tämä kouluilla näkyy.

Lue lisää

Ymmärrän, että kuulut siihen ikämiesten ryhmään, jonka on varmasti vaikea hyväksyä edes sitä, että tytöt opiskelevat. Muta yritä edes kuvitella, että nyt on vuosi 2020, eikä vuosi 1950.

Minun luokallani oli koulussa (jo kauan sitten) 3 oppilasta, 2 tyttöä ja 1 poika, joista kaikista tuli lääkäreitä. He olivat kaikessa hyviä, ns. kympin oppilaita. Lääkikseen pyrkivät ovat yhä edelleen tätä tyyppiä, kaikessa hyviä.

Se, että joku olisi hyvin lahjakas matikassa, mutta surkea kielissä, ja vielä koulupudokas, on taas äärimmäisen harvinaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän, että kuulut siihen ikämiesten ryhmään, jonka on varmasti vaikea hyväksyä edes sitä, että tytöt opiskelevat. Muta yritä edes kuvitella, että nyt on vuosi 2020, eikä vuosi 1950.

Minun luokallani oli koulussa (jo kauan sitten) 3 oppilasta, 2 tyttöä ja 1 poika, joista kaikista tuli lääkäreitä. He olivat kaikessa hyviä, ns. kympin oppilaita. Lääkikseen pyrkivät ovat yhä edelleen tätä tyyppiä, kaikessa hyviä.

Se, että joku olisi hyvin lahjakas matikassa, mutta surkea kielissä, ja vielä koulupudokas, on taas äärimmäisen harvinaista.

Lue lisää

Tytöt ovat enemmistönä lääkiksessä, aloittajista peräti 60%.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän, että kuulut siihen ikämiesten ryhmään, jonka on varmasti vaikea hyväksyä edes sitä, että tytöt opiskelevat. Muta yritä edes kuvitella, että nyt on vuosi 2020, eikä vuosi 1950.

Minun luokallani oli koulussa (jo kauan sitten) 3 oppilasta, 2 tyttöä ja 1 poika, joista kaikista tuli lääkäreitä. He olivat kaikessa hyviä, ns. kympin oppilaita. Lääkikseen pyrkivät ovat yhä edelleen tätä tyyppiä, kaikessa hyviä.

Se, että joku olisi hyvin lahjakas matikassa, mutta surkea kielissä, ja vielä koulupudokas, on taas äärimmäisen harvinaista.

Lue lisää

On hyvin yleistä, että joko kielet tai matikka ovat vahvoja.

Lääkikseen menijöillä täytyy olla vahvaa kaikki, kädentaitoja myöten.

Muut etenevät vahvuuksillaan. Pakkoruotsi karsii turhaan.

Anonyymi kirjoitti:

On hyvin yleistä, että joko kielet tai matikka ovat vahvoja.

Lääkikseen menijöillä täytyy olla vahvaa kaikki, kädentaitoja myöten.

Muut etenevät vahvuuksillaan. Pakkoruotsi karsii turhaan.

Lue lisää

Ruotsi karsii samalla tavalla kuin mikä tahansa muu aine - heikot eivät menesty sen koommin kielissä kuin matikassakaan. Ja jos ei menesty ruotsissa, ei opi myöskään kiinaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi karsii samalla tavalla kuin mikä tahansa muu aine - heikot eivät menesty sen koommin kielissä kuin matikassakaan. Ja jos ei menesty ruotsissa, ei opi myöskään kiinaa.

Lue lisää

Olet täysin tietämätön kouluista ja nuorista.

Ruotsi karsii kaikilla asteilla. Ja kas, ruotsi on paitsi ainoa kieli myös ainoa oppiaine, joka on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja tutkinnoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi karsii samalla tavalla kuin mikä tahansa muu aine - heikot eivät menesty sen koommin kielissä kuin matikassakaan. Ja jos ei menesty ruotsissa, ei opi myöskään kiinaa.

Lue lisää

Olet täysin tietämätön kouluista ja nuorista.

Ruotsi karsii kaikilla asteilla. Ja kas, ruotsi on paitsi ainoa kieli myös ainoa oppiaine, joka on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja tutkinnoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Olet täysin tietämätön kouluista ja nuorista.

Ruotsi karsii kaikilla asteilla. Ja kas, ruotsi on paitsi ainoa kieli myös ainoa oppiaine, joka on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja tutkinnoissa.

Lue lisää

Sinä se taidat elellä jossain 1950-luvun Suomessa...

Anonyymi kirjoitti:

Olet täysin tietämätön kouluista ja nuorista.

Ruotsi karsii kaikilla asteilla. Ja kas, ruotsi on paitsi ainoa kieli myös ainoa oppiaine, joka on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja tutkinnoissa.

Lue lisää

Olennaista on se, että ruotsi on useimmille täysin turha kieli. Tylsää todeta muutaman vuosikymmenen jälkeen, että ruotsi tosiaan oli hukkainvestointi.

Koska eivät opi kieliä. Kannustus kotoa on nolla!

Anonyymi kirjoitti:

Koska eivät opi kieliä. Kannustus kotoa on nolla!

Mutta oppivat hyvin matikkaa ja fysiikkaa, kannustettiin tai ei.

Koska pojat ovat lahjakkaita ja itsenäisiä, näkevät mitä maailma tarvitsee. Ei lisää ruotsia, eikä edes lisää kieliä, vaan enemmän ajattelun taitoja ja asiantuntijuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta oppivat hyvin matikkaa ja fysiikkaa, kannustettiin tai ei.

Koska pojat ovat lahjakkaita ja itsenäisiä, näkevät mitä maailma tarvitsee. Ei lisää ruotsia, eikä edes lisää kieliä, vaan enemmän ajattelun taitoja ja asiantuntijuutta.

Lue lisää

Pojat on ok. Riesaruotsi pois kouluilta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta oppivat hyvin matikkaa ja fysiikkaa, kannustettiin tai ei.

Koska pojat ovat lahjakkaita ja itsenäisiä, näkevät mitä maailma tarvitsee. Ei lisää ruotsia, eikä edes lisää kieliä, vaan enemmän ajattelun taitoja ja asiantuntijuutta.

Lue lisää

Meillä Suomessa (ja Pohjoismaissa muutenkin) taitaa kyllä naiset aikalailla hallita nykyään vähän kaikkia aloja. Niin lääketiedettä, eläinlääketiedettä, jopa tekniikkaa (naisten osuus kasvaa koko ajan), politiikkaa.... Meillä naiset ovat aina olleet myös niitä, jotka lähtevät kotiseudulta opiskelemaan ja maailmalle - miehet ovat enemmän jääneet paikoilleen.

Maissa, joissa pelkästään pojat ovat "lahjakkaita ja itsenäisiä", lukeutuvat maihin, joissa naiset eivät välttämättä pääse edes kouluun.

Anonyymi kirjoitti:

Pojat on ok. Riesaruotsi pois kouluilta.

Pojat on ok. Riesaenglanti pois kouluilta.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä Suomessa (ja Pohjoismaissa muutenkin) taitaa kyllä naiset aikalailla hallita nykyään vähän kaikkia aloja. Niin lääketiedettä, eläinlääketiedettä, jopa tekniikkaa (naisten osuus kasvaa koko ajan), politiikkaa.... Meillä naiset ovat aina olleet myös niitä, jotka lähtevät kotiseudulta opiskelemaan ja maailmalle - miehet ovat enemmän jääneet paikoilleen.

Maissa, joissa pelkästään pojat ovat "lahjakkaita ja itsenäisiä", lukeutuvat maihin, joissa naiset eivät välttämättä pääse edes kouluun.

Lue lisää

Ei naisissa ole muuta vikaa kuin turha miellyttämisenhalu.

Naiset etenevät suorittamalla tutkintoja, miehet tekemällä hyvää työtä ja olosuhteissa, joista naiset kaikkoavat. Toki molempia tarvitaan.

Lahjakkuusero sukupuolissa on - naisten vahvuus on verbaalisessa älykkyydessä ja miesten spatiaalisessa ja matemaattisessa älykkyydessä. Erot keskimäärin selkeät. Se ei tarkoita, että jompi kumpi olisi huono - mutta jos lukioihin tulisi pakollinen pitkä matikka ja fysiikka, tytöt ja naiset alkaisivat etsiä muita väyliä - nyt niitä muita väyliä joutuvat etsimään pojat ja miehet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei naisissa ole muuta vikaa kuin turha miellyttämisenhalu.

Naiset etenevät suorittamalla tutkintoja, miehet tekemällä hyvää työtä ja olosuhteissa, joista naiset kaikkoavat. Toki molempia tarvitaan.

Lahjakkuusero sukupuolissa on - naisten vahvuus on verbaalisessa älykkyydessä ja miesten spatiaalisessa ja matemaattisessa älykkyydessä. Erot keskimäärin selkeät. Se ei tarkoita, että jompi kumpi olisi huono - mutta jos lukioihin tulisi pakollinen pitkä matikka ja fysiikka, tytöt ja naiset alkaisivat etsiä muita väyliä - nyt niitä muita väyliä joutuvat etsimään pojat ja miehet.

Lue lisää

Naiset ovat myös sinnikäämpiä lukijoita. Eläinlääketieteelliseen on kaikkein vaikein päästä, ja pojilla on heikommat lukuhalut. Harmi, koska työ on myös fyysisesti vaativaa, ja miehiä tarvittaisiin alalle enemmän. Tovottavasti TV:n ohjelmat aiheesta houkuttavat myös miehiä alalle.

Anonyymi kirjoitti:

Naiset ovat myös sinnikäämpiä lukijoita. Eläinlääketieteelliseen on kaikkein vaikein päästä, ja pojilla on heikommat lukuhalut. Harmi, koska työ on myös fyysisesti vaativaa, ja miehiä tarvittaisiin alalle enemmän. Tovottavasti TV:n ohjelmat aiheesta houkuttavat myös miehiä alalle.

Lue lisää

Naiset menevät kyllä sinne, minne tahtovat. Jos arvostamme suorittamista, naiset suorittavat.

Yliopistot painottivat hakutilanteissa matematiikka ja fysiikkaa siksi, että haluavat miehiä myös aloille, jotka ovat nyt naisistumassa.

Toisaalta tytöt uupuvat lukiossa, kun yrittävät selvitä kaikesta - siis sekä luma-aineista että kielistä ja humanistisista aineista ja pitävät rimaa korkealla.

Tämä problematiikka ei suoraan kuulu kielipolitiikkaan, mutta sivuaa sitä kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Naiset menevät kyllä sinne, minne tahtovat. Jos arvostamme suorittamista, naiset suorittavat.

Yliopistot painottivat hakutilanteissa matematiikka ja fysiikkaa siksi, että haluavat miehiä myös aloille, jotka ovat nyt naisistumassa.

Toisaalta tytöt uupuvat lukiossa, kun yrittävät selvitä kaikesta - siis sekä luma-aineista että kielistä ja humanistisista aineista ja pitävät rimaa korkealla.

Tämä problematiikka ei suoraan kuulu kielipolitiikkaan, mutta sivuaa sitä kyllä.

Lue lisää

Varmasti naisetkin tässä mielessä hakevat paikkaansa, koska haluavat olla kaikessa hyviä. Ja miehet hakevat paikkaansa sitten vähän eri asioiden suhteen. Tästäkin voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta ei ehkä ihan kuulu tälle palstalle kuitenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti naisetkin tässä mielessä hakevat paikkaansa, koska haluavat olla kaikessa hyviä. Ja miehet hakevat paikkaansa sitten vähän eri asioiden suhteen. Tästäkin voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta ei ehkä ihan kuulu tälle palstalle kuitenkaan.

Lue lisää

Ei kuulu, mutta sanon vielä. Aina kun juttelen lukioikäisten nuorten naisten kanssa, he järjestään haluaisivat itselleen jonkin luovan ammatin (taiteilija, käsityöläinen, terapeutti, muusikko, luovien menetelmien opettaja...) mutta kokevat, ettei sellaiseen voi haksahtaa vaan pitää saada kunnon ammatti ja siksi lääkiksen ja oikiksen ja geenitutkimuksen pääsykokeisiin on varaudutta jo lukion alusta alkaen.

RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

Ei kuulu, mutta sanon vielä. Aina kun juttelen lukioikäisten nuorten naisten kanssa, he järjestään haluaisivat itselleen jonkin luovan ammatin (taiteilija, käsityöläinen, terapeutti, muusikko, luovien menetelmien opettaja...) mutta kokevat, ettei sellaiseen voi haksahtaa vaan pitää saada kunnon ammatti ja siksi lääkiksen ja oikiksen ja geenitutkimuksen pääsykokeisiin on varaudutta jo lukion alusta alkaen.

Lue lisää

Nykyteineillehän itse asiassa julkkiksen "ammatti" on myös yksi uravaihtoehto (50% haaveili tästä - asiaa tutkittiin pari vuotta sitten, Tiedelehti julkaisi jutun).

Minä olen käynyt kouluni 80-luvulla. Koulukavereistani (naisista) tuli aika tasaisesti ekonomeja, lääkäreitä, DI:itä, opettajia, psykologeja... koulu oli hyvätasoinen ja korkeakoulututkinto oli monella tähtäimessä. Monet opiskelivat myös merkonomin tutkinnon (myös miehet), se oli kovaa valuttaa 80-luvun hyvillä työmarkkinoilla.

Nykyään yksi huolenaihe on se, että korkeakoulututkinto ei kiinnosta riittävän monia enää. Kiinnostus esim. matemaattisiin/teknisiin aineisiin on huolestuttavasti vähentynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyteineillehän itse asiassa julkkiksen "ammatti" on myös yksi uravaihtoehto (50% haaveili tästä - asiaa tutkittiin pari vuotta sitten, Tiedelehti julkaisi jutun).

Minä olen käynyt kouluni 80-luvulla. Koulukavereistani (naisista) tuli aika tasaisesti ekonomeja, lääkäreitä, DI:itä, opettajia, psykologeja... koulu oli hyvätasoinen ja korkeakoulututkinto oli monella tähtäimessä. Monet opiskelivat myös merkonomin tutkinnon (myös miehet), se oli kovaa valuttaa 80-luvun hyvillä työmarkkinoilla.

Nykyään yksi huolenaihe on se, että korkeakoulututkinto ei kiinnosta riittävän monia enää. Kiinnostus esim. matemaattisiin/teknisiin aineisiin on huolestuttavasti vähentynyt.

Lue lisää

Minusta meillä on menty alas nimeneomaan peruskoulussa ja aika pahasti. Erityisluokkia ei sallita ja häirintä on jatkuvaa. Oppimistulokset kärsivät, sekä hyvillä että heikoilla. Koulupudokkaat jätetään oman onnensa nojaan ja heidän elämää lähinnä rahoitetaan koulun jälkeen.

Peruskouluun tarivittaisiin kurinpalautus (päättökoe, tasokurssit ym.).

Pojat eivät kärsi 'pakkorutosista' vaan siitä, että heidän opintopolkua ei tueta koulun jälkeen. 'Pakkoruotsilla' ei ole mitään merkitystä, jos oppilaalla on kaikissa aineissa vitonen.

Taidat myös itse olla erityisoppilas. Pahoittelut.

Erityisoppilailta tulee vaatia jatkossa vain jonkinlaisia auttavia oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaitoja sekä laskutaitoja, ei kuitenkaan muuta. Niillä pärjää, jos on käden taitoja. Siinä ei tarvita itselleen vieraita kieliä.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat myös itse olla erityisoppilas. Pahoittelut.

Erityisoppilailta tulee vaatia jatkossa vain jonkinlaisia auttavia oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaitoja sekä laskutaitoja, ei kuitenkaan muuta. Niillä pärjää, jos on käden taitoja. Siinä ei tarvita itselleen vieraita kieliä.

Lue lisää

Mikä on 'erityisoppilas'? Onko 'erityisoppilas' vitosen oppilas. Vai onko hän lukivaikeudesta kärsivä, joka kuitenkin selviää ongelmansa kanssa ihan hyvin, ja käy lukiota?

Nyt ei pitäisi mennä niputtamaan 'erityisoppilaita' yhteen. Se on paha vireh. Joku leikkii nyt täällä ylipappia jälleen kerran...

Anonyymi kirjoitti:

Pojat eivät kärsi 'pakkorutosista' vaan siitä, että heidän opintopolkua ei tueta koulun jälkeen. 'Pakkoruotsilla' ei ole mitään merkitystä, jos oppilaalla on kaikissa aineissa vitonen.

Lue lisää

Pojilla ei ole kaikissa aineissa vitosia - mutta ruotsissa heikkoja numeroita on paljon

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on 'erityisoppilas'? Onko 'erityisoppilas' vitosen oppilas. Vai onko hän lukivaikeudesta kärsivä, joka kuitenkin selviää ongelmansa kanssa ihan hyvin, ja käy lukiota?

Nyt ei pitäisi mennä niputtamaan 'erityisoppilaita' yhteen. Se on paha vireh. Joku leikkii nyt täällä ylipappia jälleen kerran...

Lue lisää

Vitosen oppilas voi olla normioppilas tai erityisoppilas. Ja erityisoppilas voi olla vitosen oppilas tai jopa kympin oppilas. Ei ole kaavaa. Erityisoppilaan opinnoissa on hankaluuksia, kapea- tai laaja-alaisia, sosiaalisia ja/tai akateemisia.

Anonyymi kirjoitti:

Pojilla ei ole kaikissa aineissa vitosia - mutta ruotsissa heikkoja numeroita on paljon

Ruotsissa tai muissa aineissa heikot numerot eivät haittaa, jos kokonaisuus on muuten kunnossa. Tämä ei ole ongelma.

Ongelmana ovat oppilaat, joiden äidinkielen ja matikan taito ei riitä edes jatko-opintoihin. Ammattikouluissa tämä on uusi ja iso ongelma. Tällaista ei voi sallia.

Joten älä sotke ruotsia jokaiseen ongelmaan. Se on yksinkertaisesti typerää.