Suomen PARAS yliopisto?

Helsingin yliopisto on ykkönen silloin kun helsinkiläiset itse ovat tehneet vertailututkimuksen. Lisäksi oppiaineita on Helsingin yliopistossa enemmän kuin muissa yliopistoissa sen takia, että rahoituksesta päättävät ovat itse helsinkiläisiä. Itse sekä Turun että Helsingin yliopistossa opiskelleena voin sanoa, että esim. opetuksen taso on Turun yliopistossa ollut kokemukseni mukaan parempi, usean oppiaineen osalta. Helsingin yliopisto on "vanhin", mutta juuret ovat 1600-luvulla perustetussa Turun Akatemiassa. Monta sataa vuotta historiaa on siis peräisin Suomen sivistyksen kehdosta, Turusta.

Kokemusta kirjoitti:

Helsingin yliopisto on ykkönen silloin kun helsinkiläiset itse ovat tehneet vertailututkimuksen. Lisäksi oppiaineita on Helsingin yliopistossa enemmän kuin muissa yliopistoissa sen takia, että rahoituksesta päättävät ovat itse helsinkiläisiä. Itse sekä Turun että Helsingin yliopistossa opiskelleena voin sanoa, että esim. opetuksen taso on Turun yliopistossa ollut kokemukseni mukaan parempi, usean oppiaineen osalta. Helsingin yliopisto on "vanhin", mutta juuret ovat 1600-luvulla perustetussa Turun Akatemiassa. Monta sataa vuotta historiaa on siis peräisin Suomen sivistyksen kehdosta, Turusta.

Lue lisää

on nykyisin nimeltään Helsingin yliopisto. Turun akatemia siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin, jossa se on sijainnut jo kohta pari vuosisataa. Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920.Puolueettomien kansainvälisten tutkimustenhan mukaan Helsingin yliopisto on Suomen tasokkain, kaikilla mitatuilla mittareilla. Se ei ole mikään mielipidekysymys!

opiskelen parhaassa kirjoitti:

on nykyisin nimeltään Helsingin yliopisto. Turun akatemia siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin, jossa se on sijainnut jo kohta pari vuosisataa. Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920.Puolueettomien kansainvälisten tutkimustenhan mukaan Helsingin yliopisto on Suomen tasokkain, kaikilla mitatuilla mittareilla. Se ei ole mikään mielipidekysymys!

Lue lisää

...sanoo, että Turun palon jälkeen Turun akatemian professorit eivät olleet halukkaita siirtymään Helsinkiin, pahaiseen pieneen takapajulaan, mutta heille ei annettu vaihtoehtoja.

Kokemusta kirjoitti:

Helsingin yliopisto on ykkönen silloin kun helsinkiläiset itse ovat tehneet vertailututkimuksen. Lisäksi oppiaineita on Helsingin yliopistossa enemmän kuin muissa yliopistoissa sen takia, että rahoituksesta päättävät ovat itse helsinkiläisiä. Itse sekä Turun että Helsingin yliopistossa opiskelleena voin sanoa, että esim. opetuksen taso on Turun yliopistossa ollut kokemukseni mukaan parempi, usean oppiaineen osalta. Helsingin yliopisto on "vanhin", mutta juuret ovat 1600-luvulla perustetussa Turun Akatemiassa. Monta sataa vuotta historiaa on siis peräisin Suomen sivistyksen kehdosta, Turusta.

Lue lisää

Heh, itse olen opiskellut kasvatustieteitä sekä Jyväskylän että Turun yliopistossa, ja voin kirkkain silmin todeta, että Jyväskylän yliopiston opetuksen laatu ja kirjo ainakin tämän tiedekunnan osalta päihittää 6-0 Turun vastaavan opillisen tarjonnan.
Huom! Opiskelen tällä hetkellä Turussa.

Kansainvälisissä vertailuissa painotetaan erityisesti teknillistä ja luonnontieteellistä osaamista, esim. yhteiskunta- ja kasvatustieteistä yliopistot eivät saa vertailuissa yhtä paljon pisteitä. Täten jälkimmäisinä mainittuihin tieteenaloihin panostavat yliopistot olisivat muka "huonompia". Yliopistojen vertailu siis on vääristynyttä ja perustuu laskennallisiin tapoihin, kansan keskuudessa myös mielipiteille. Ollaan onnellisia, että suomalainen tutkimus on kaikilla aloilla hyvin laadukasta!

Lista perustuu omiin kokemuksiini ja siihen mitä olen muilta kuullut.

Palle kirjoitti:

Lista perustuu omiin kokemuksiini ja siihen mitä olen muilta kuullut.

VAu!! VAi oikein omiin kokemuksiisi perustuu, monessapa olet ehtinyt opiskelemaan, mutta et ole kuitenkaan oppinut että omat tai kaverin mielipiteet ei riitä tieteelliseksi näytöksi? Todella vakuuttavaa. Todellisuudessa tuollainen pelle ei ole opiskellut yhtään missään! Olipas sulla "todella vahva tieteellinen näyttö"!

topi kirjoitti:

VAu!! VAi oikein omiin kokemuksiisi perustuu, monessapa olet ehtinyt opiskelemaan, mutta et ole kuitenkaan oppinut että omat tai kaverin mielipiteet ei riitä tieteelliseksi näytöksi? Todella vakuuttavaa. Todellisuudessa tuollainen pelle ei ole opiskellut yhtään missään! Olipas sulla "todella vahva tieteellinen näyttö"!

Lue lisää

Eihän alkuperäinen kirjoittaja väittänytkään, että hänellä olisi "todella vahva tieteellinen näyttö". (Opettelepa muuten lainausmerkkien oikeaoppinen käyttö.) Itse asiassa nimim. Palle kirjoitti, ettei kannata kenenkään vetää hernettä nenään, sillä kyseessä on vain hänen henkilökohtainen mielipiteensä.

Opintoja on mahdollista suorittaa useammassa yliopistossa. Mä olen jo kolmessa kotimaisessa käynyt pyörähtämässä.

Rankkaus on myös tehty OPM:n toimesta (selvitysmies Rantasen raportti). Hyvin pitkälle sama kuin em. viestin lista:

1. Helsingin yo
2. Turun yo
3. Teknillinen kk
4. Jyväskylän yo
5. Oulun yo

kun siellä Leedsin yliopisto komeilee Euroopan satasessa.

Beckham kirjoitti:

kun siellä Leedsin yliopisto komeilee Euroopan satasessa.

Jaa niin miksika Leeds ei komeilisi Euroopan satasessa?? Onko sinulla jotain henkilokohtaista kokemusta ko yliopistosta?

Olet oikeassa, kv -vertailut eivät ole ongelmattomat, mutta OPM:n omat vertailut tuottavat miltei saman rankingin vaikka kriteerit ovat osin erilaiset (HY, TY, TKK, JY,OY. Nämä tietenkin ovat suuria, joten mikään HKKK ei millään voi pärjätä.

Jokainen ajatteleva ja koulutusasioita tunteva tietää, että koulutuksen (siis myös yliopistojen) rakennemuutos on lähellä. Juuri eilen maan hallitus päätti, että nyt riittää korkeakoulutuksen laajentuminen lopullisesti (so. ei enää emoyliopistojen filiaaleja).

Vastakaa, mitä mieltä olette seuraavasta ehdotuksesta. Ehdotuksessa on osin samaa kuin edellisen viestin kirjoittajalla: Tehdääön rakennemuutos hallitusti seuraavin toimenpitein, jossa Suomeen syntyy 7 elinkelpoista yliopistoa.

1. Helsingin yliopisto (nykyisellään)
2. Turun yliopisto (TY, Akademi ja TKKK yhdistetty kaksikieliseksi yo:ksi)
3. Tampereen yliopisto (TaY ja TTY yhdistetty)
4. Jyväskylän yliopisto (nykyisellään muuten, paitsi osa Kuopion lääkistä siiretty JKL:ään sekä lisäksi Vaasan yo itsenäisenä lopetetaan ja siirretään sen resurssit osin JY:oon)
5. Itä-Suomen yliopisto (LTY,KuY ja JoY yhdistetty)
6. Pohjois-Suomen yliopisto (OY ja LaY yhteen)
7. TKK ja HKKK yhteen taloudellis-teknilliseksi yliopistoksi

Nykyiset filiaalit yms. jatkavat, kunnes ikäluokkien pieneneminen pakottaa sulkemaan ne. Sitten vielä taideyliopistot Helsingissä yhteen. Maanpuolustuskorkeakoulu jääköön omilleen.

Näin päästäisiin 1/3 hallintokustannuksista. Syntyisi suuria ja monitieteellisiä yliopistoja, joilla olisi vaikuttavuutta ympäri maata. Ja mikä tärkeintä, niillä olisi myös kv -statusta. Yhtään nykyistä yksikköä (ehkä Vaasa) ei tarvitsi heti lopettaa, vaan ikäluokkien pienetessä tehtäisiin joustavia ratkaisuja.

Jepulis kirjoitti:

Olet oikeassa, kv -vertailut eivät ole ongelmattomat, mutta OPM:n omat vertailut tuottavat miltei saman rankingin vaikka kriteerit ovat osin erilaiset (HY, TY, TKK, JY,OY. Nämä tietenkin ovat suuria, joten mikään HKKK ei millään voi pärjätä.

Jokainen ajatteleva ja koulutusasioita tunteva tietää, että koulutuksen (siis myös yliopistojen) rakennemuutos on lähellä. Juuri eilen maan hallitus päätti, että nyt riittää korkeakoulutuksen laajentuminen lopullisesti (so. ei enää emoyliopistojen filiaaleja).

Vastakaa, mitä mieltä olette seuraavasta ehdotuksesta. Ehdotuksessa on osin samaa kuin edellisen viestin kirjoittajalla: Tehdääön rakennemuutos hallitusti seuraavin toimenpitein, jossa Suomeen syntyy 7 elinkelpoista yliopistoa.

1. Helsingin yliopisto (nykyisellään)
2. Turun yliopisto (TY, Akademi ja TKKK yhdistetty kaksikieliseksi yo:ksi)
3. Tampereen yliopisto (TaY ja TTY yhdistetty)
4. Jyväskylän yliopisto (nykyisellään muuten, paitsi osa Kuopion lääkistä siiretty JKL:ään sekä lisäksi Vaasan yo itsenäisenä lopetetaan ja siirretään sen resurssit osin JY:oon)
5. Itä-Suomen yliopisto (LTY,KuY ja JoY yhdistetty)
6. Pohjois-Suomen yliopisto (OY ja LaY yhteen)
7. TKK ja HKKK yhteen taloudellis-teknilliseksi yliopistoksi

Nykyiset filiaalit yms. jatkavat, kunnes ikäluokkien pieneneminen pakottaa sulkemaan ne. Sitten vielä taideyliopistot Helsingissä yhteen. Maanpuolustuskorkeakoulu jääköön omilleen.

Näin päästäisiin 1/3 hallintokustannuksista. Syntyisi suuria ja monitieteellisiä yliopistoja, joilla olisi vaikuttavuutta ympäri maata. Ja mikä tärkeintä, niillä olisi myös kv -statusta. Yhtään nykyistä yksikköä (ehkä Vaasa) ei tarvitsi heti lopettaa, vaan ikäluokkien pienetessä tehtäisiin joustavia ratkaisuja.

Lue lisää

Onpas ehdotuksia! Nyt tulisi sellainen tunteenpurkaus, että palataan myähemmin asiaan..

Jepulis kirjoitti:

Olet oikeassa, kv -vertailut eivät ole ongelmattomat, mutta OPM:n omat vertailut tuottavat miltei saman rankingin vaikka kriteerit ovat osin erilaiset (HY, TY, TKK, JY,OY. Nämä tietenkin ovat suuria, joten mikään HKKK ei millään voi pärjätä.

Jokainen ajatteleva ja koulutusasioita tunteva tietää, että koulutuksen (siis myös yliopistojen) rakennemuutos on lähellä. Juuri eilen maan hallitus päätti, että nyt riittää korkeakoulutuksen laajentuminen lopullisesti (so. ei enää emoyliopistojen filiaaleja).

Vastakaa, mitä mieltä olette seuraavasta ehdotuksesta. Ehdotuksessa on osin samaa kuin edellisen viestin kirjoittajalla: Tehdääön rakennemuutos hallitusti seuraavin toimenpitein, jossa Suomeen syntyy 7 elinkelpoista yliopistoa.

1. Helsingin yliopisto (nykyisellään)
2. Turun yliopisto (TY, Akademi ja TKKK yhdistetty kaksikieliseksi yo:ksi)
3. Tampereen yliopisto (TaY ja TTY yhdistetty)
4. Jyväskylän yliopisto (nykyisellään muuten, paitsi osa Kuopion lääkistä siiretty JKL:ään sekä lisäksi Vaasan yo itsenäisenä lopetetaan ja siirretään sen resurssit osin JY:oon)
5. Itä-Suomen yliopisto (LTY,KuY ja JoY yhdistetty)
6. Pohjois-Suomen yliopisto (OY ja LaY yhteen)
7. TKK ja HKKK yhteen taloudellis-teknilliseksi yliopistoksi

Nykyiset filiaalit yms. jatkavat, kunnes ikäluokkien pieneneminen pakottaa sulkemaan ne. Sitten vielä taideyliopistot Helsingissä yhteen. Maanpuolustuskorkeakoulu jääköön omilleen.

Näin päästäisiin 1/3 hallintokustannuksista. Syntyisi suuria ja monitieteellisiä yliopistoja, joilla olisi vaikuttavuutta ympäri maata. Ja mikä tärkeintä, niillä olisi myös kv -statusta. Yhtään nykyistä yksikköä (ehkä Vaasa) ei tarvitsi heti lopettaa, vaan ikäluokkien pienetessä tehtäisiin joustavia ratkaisuja.

Lue lisää

Millä perusteella Vaasan yliopisto pitäisi lakkauttaa?

Puhut täyttä asiaa.

Samaten liikkuminen perusopintojen jälkeen paikasta toiseen tutkimustyössä on aivan normaalia. Ei sitä tutkimusta tehdä siellä, jossa siihen ei löydy sopivaa työryhmää ja mentorointia. Ja eri yliopistoilla on erilaista tutkimustoimintaa.

Yliopistojen rankkaukset koskevat tutkimustoimintaa, jonka tehokkuus on yleensä kytköksissä rahoituksen ja henkilöstön määrään. Itseasiassa rankingit varmasti palvelevat eniten yliopistoja itseään, jotka hakevat kansainvälistä yhteistyötä, niin tiedetään, että minkätasoisen (resursseiltaan) yliopiston kanssa kannattaa hommaa lähteä viemään eteenpäin. Tai tutkijoita sen puolesta, että mistä sitä rahoitusta voisi saada.

"jo vain - mikähän syy"

entä tuo kirjoitti:

"jo vain - mikähän syy"

Totta tuntuu olevan myös "jo vain" laatima kirjotus... Mutta tieteen tekeminen on yliopistojen toinen päätoiminen tehtävä korkean koulutuksen antamisen lisäksi, joten on jollakin tavalla ymmärrettävää, että korkeakoulut pyrkivät hakemaan mahdollisimman jatko-opiskelijoita --> näin kyseiselle opinahjolle saadaan myös lisää meriittejä tutkimuksen ja tieteellisen kehityksen suhteen. Olis mukava kuulla yo:n henkilökuntien ajatuksia asiasta, koska en kuitenkaan usko, että ns. perusopetus on "pakkopullaa". Näin ajattelen siks, että osa perusopetuksessakin olevista suuntautuu myöhemmin jatko-opintoihin ja tiedettä tekemään. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman laadukasta pohjaa. Perusopetus onkin siis ehkä loppujen lopuksi tärkeämmässä osassa kuin itse tutkimus.

Entä sitten opiskelijat? Valitsevatko he yo:nsa koulun maineen perusteella? Ehkä, sillä itsekin tämän kevään hakijana pidin yhtenä tärkeänä valintaperusteena koulun "tasoa". HUOM! En siitä huolimatta hakenut esim. Aaltoon, koska en halua opiskelemaan helsinkiin. Oma priorisointini 3 koulun kesken oli 1. Turku 2. Tampere ja 3. Vaasa. Tärkeämpää olikin siis ehkä mielikuva opiskelukaupungista eikä koulun maine...

p0stscriptum kirjoitti:

Totta tuntuu olevan myös "jo vain" laatima kirjotus... Mutta tieteen tekeminen on yliopistojen toinen päätoiminen tehtävä korkean koulutuksen antamisen lisäksi, joten on jollakin tavalla ymmärrettävää, että korkeakoulut pyrkivät hakemaan mahdollisimman jatko-opiskelijoita --> näin kyseiselle opinahjolle saadaan myös lisää meriittejä tutkimuksen ja tieteellisen kehityksen suhteen. Olis mukava kuulla yo:n henkilökuntien ajatuksia asiasta, koska en kuitenkaan usko, että ns. perusopetus on "pakkopullaa". Näin ajattelen siks, että osa perusopetuksessakin olevista suuntautuu myöhemmin jatko-opintoihin ja tiedettä tekemään. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman laadukasta pohjaa. Perusopetus onkin siis ehkä loppujen lopuksi tärkeämmässä osassa kuin itse tutkimus.

Entä sitten opiskelijat? Valitsevatko he yo:nsa koulun maineen perusteella? Ehkä, sillä itsekin tämän kevään hakijana pidin yhtenä tärkeänä valintaperusteena koulun "tasoa". HUOM! En siitä huolimatta hakenut esim. Aaltoon, koska en halua opiskelemaan helsinkiin. Oma priorisointini 3 koulun kesken oli 1. Turku 2. Tampere ja 3. Vaasa. Tärkeämpää olikin siis ehkä mielikuva opiskelukaupungista eikä koulun maine...

Lue lisää

"Entä sitten opiskelijat? Valitsevatko he yo:nsa koulun maineen perusteella? Ehkä, sillä itsekin tämän kevään hakijana pidin yhtenä tärkeänä valintaperusteena koulun "tasoa". "

Jollain tasolla varmasti. Itse hain kauppatieteitä opiskelemaan Lappeenrantaan ja huomasin, että ainakin Tampereen kauppis on ihan törkeän yliarvostettu pääsyrajojen perusteella.

Tänä keväänä Tampereelle oli Suomen kauppiksista toiseksi vaikein päästä. Ja se johtuu ihan vain Tampereen houkuttelevuudesta tulevana opiskelukaupunkina. Paikkakunnan kauppis sen sijaan ei edes ole kovin hiano ja mahtava. Aika huonot ainevalikoimat mitä nyt katselin ja tiedekunta ei edes ole nimeltään "kauppatieteellinen" vaan "kauppa- ja HALLINTOtieteellinen".

Mielikuvien perusteella mennään monen kohdalla. Se on ikävää.

Mutta sen sanon, että Hanken on ehdottomasti Suomen yliarvostetuin koulu! ; ) Sinnehän pääsee kaikki.

Analysöijä kirjoitti:

"Entä sitten opiskelijat? Valitsevatko he yo:nsa koulun maineen perusteella? Ehkä, sillä itsekin tämän kevään hakijana pidin yhtenä tärkeänä valintaperusteena koulun "tasoa". "

Jollain tasolla varmasti. Itse hain kauppatieteitä opiskelemaan Lappeenrantaan ja huomasin, että ainakin Tampereen kauppis on ihan törkeän yliarvostettu pääsyrajojen perusteella.

Tänä keväänä Tampereelle oli Suomen kauppiksista toiseksi vaikein päästä. Ja se johtuu ihan vain Tampereen houkuttelevuudesta tulevana opiskelukaupunkina. Paikkakunnan kauppis sen sijaan ei edes ole kovin hiano ja mahtava. Aika huonot ainevalikoimat mitä nyt katselin ja tiedekunta ei edes ole nimeltään "kauppatieteellinen" vaan "kauppa- ja HALLINTOtieteellinen".

Mielikuvien perusteella mennään monen kohdalla. Se on ikävää.

Mutta sen sanon, että Hanken on ehdottomasti Suomen yliarvostetuin koulu! ; ) Sinnehän pääsee kaikki.

Lue lisää

aika tärkeää kai se on asua seuraavat kuusi vuotta kivassa kaupungissa? hölmömpää mielestäni olis valita jonkun (kansainvälisen) rankkauksen perusteella. ei niissä varmaan paljon painoteta tavallisten opiskelijoiden tarpeita, sitä saako edullista asuntoa, kavereita ja (jo opiskelun aikana) töitä. nuohan ne on oikeasti tärkeimmät.

Analysöijä kirjoitti:

"Entä sitten opiskelijat? Valitsevatko he yo:nsa koulun maineen perusteella? Ehkä, sillä itsekin tämän kevään hakijana pidin yhtenä tärkeänä valintaperusteena koulun "tasoa". "

Jollain tasolla varmasti. Itse hain kauppatieteitä opiskelemaan Lappeenrantaan ja huomasin, että ainakin Tampereen kauppis on ihan törkeän yliarvostettu pääsyrajojen perusteella.

Tänä keväänä Tampereelle oli Suomen kauppiksista toiseksi vaikein päästä. Ja se johtuu ihan vain Tampereen houkuttelevuudesta tulevana opiskelukaupunkina. Paikkakunnan kauppis sen sijaan ei edes ole kovin hiano ja mahtava. Aika huonot ainevalikoimat mitä nyt katselin ja tiedekunta ei edes ole nimeltään "kauppatieteellinen" vaan "kauppa- ja HALLINTOtieteellinen".

Mielikuvien perusteella mennään monen kohdalla. Se on ikävää.

Mutta sen sanon, että Hanken on ehdottomasti Suomen yliarvostetuin koulu! ; ) Sinnehän pääsee kaikki.

Lue lisää

Onneksi täällä Suomessa on sentään kaikilla samanlaiset edellytykset hakea kouluun ja saada koulutusta. Ja koulut ovat pitkälti samanarvoisia.

Pistää miettimään minkälainen se systeemi on ulkomailla, kuten esim. USA:ssa tai Iso-Britanniassa, joissa koulutuspaikan valinta ja suosio pyörii hyvin pitkälti mielikuvilla, vaikka todennettavaa eroa ei tutkinnon sisällössä ja opiskelijoissa ei olisi. Koulun paremmalla maineella ja kuvalla rahastetaan röyhkeästi opiskelijoita ja valtaosa palkkaavista yrityksistä on ketjussa mukana, mikä tekee opiskelijan kannalta tilanteen hyvin epämiellyttäväksi. Tällaiseen systeemin en kyllä soisi Suomen koskaan menevän, koska se lisää perusteettomasti ihmisten eriarvoisuutta esim. varallisuuden perusteella.

On Suomessakin kyllä nähtävissä sitä, että jotkut kategorisoivat kouluja ja haluavat hyväksyä vain ns. "hyviä" kouluja. Mielestäni tämä kuvastaa vain kapeakatseista ja elitististä, itsekeskeistä ajattelua.

:) kirjoitti:

Onneksi täällä Suomessa on sentään kaikilla samanlaiset edellytykset hakea kouluun ja saada koulutusta. Ja koulut ovat pitkälti samanarvoisia.

Pistää miettimään minkälainen se systeemi on ulkomailla, kuten esim. USA:ssa tai Iso-Britanniassa, joissa koulutuspaikan valinta ja suosio pyörii hyvin pitkälti mielikuvilla, vaikka todennettavaa eroa ei tutkinnon sisällössä ja opiskelijoissa ei olisi. Koulun paremmalla maineella ja kuvalla rahastetaan röyhkeästi opiskelijoita ja valtaosa palkkaavista yrityksistä on ketjussa mukana, mikä tekee opiskelijan kannalta tilanteen hyvin epämiellyttäväksi. Tällaiseen systeemin en kyllä soisi Suomen koskaan menevän, koska se lisää perusteettomasti ihmisten eriarvoisuutta esim. varallisuuden perusteella.

On Suomessakin kyllä nähtävissä sitä, että jotkut kategorisoivat kouluja ja haluavat hyväksyä vain ns. "hyviä" kouluja. Mielestäni tämä kuvastaa vain kapeakatseista ja elitististä, itsekeskeistä ajattelua.

Lue lisää

Valitettavasti meissä ihmisissä on joukko, joiden mielestä vain heidän kaltaisillaan tai samat valinnat tehneillä on jotakin arvoa. Tuolla ajattelulla saadaan kyvyttömyys ajanoloon maksimoitua.

:) kirjoitti:

Onneksi täällä Suomessa on sentään kaikilla samanlaiset edellytykset hakea kouluun ja saada koulutusta. Ja koulut ovat pitkälti samanarvoisia.

Pistää miettimään minkälainen se systeemi on ulkomailla, kuten esim. USA:ssa tai Iso-Britanniassa, joissa koulutuspaikan valinta ja suosio pyörii hyvin pitkälti mielikuvilla, vaikka todennettavaa eroa ei tutkinnon sisällössä ja opiskelijoissa ei olisi. Koulun paremmalla maineella ja kuvalla rahastetaan röyhkeästi opiskelijoita ja valtaosa palkkaavista yrityksistä on ketjussa mukana, mikä tekee opiskelijan kannalta tilanteen hyvin epämiellyttäväksi. Tällaiseen systeemin en kyllä soisi Suomen koskaan menevän, koska se lisää perusteettomasti ihmisten eriarvoisuutta esim. varallisuuden perusteella.

On Suomessakin kyllä nähtävissä sitä, että jotkut kategorisoivat kouluja ja haluavat hyväksyä vain ns. "hyviä" kouluja. Mielestäni tämä kuvastaa vain kapeakatseista ja elitististä, itsekeskeistä ajattelua.

Lue lisää

Tähän liittyen: tänään on Esko Aho kommentoinut Hesarissa "hyvä veli" -verkostoja.

-----------------------------
Nokian tämän kuun lopussa jättävä Esko Aho pitää suurena vahinkona, jos suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten etäisyys taloudelliseen vallankäyttöön kasvaa.

"Hyvä veli ja hyvä sisko -verkostot ovat hyviä asioita ja pienen maan harvoja valtteja. Meillä on metsästysporukoita, joissa duunarit, maanviljelijät ja yritysjohtajat istuvat saman nuotion ääressä ja pystyvät puhumaan keskenään asioista. Tätä kulttuuria ei saisi päästää häviämään", Aho sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Esko Aho puolustaa hyv%C3%A4 veli -verkostoja/a1305593678005

--------------------------------------

Ei ole pitkäkään aika siitä, kun näitä Suomen "hyvä veli" -verkostoja nimen omaan kritoisoitiin mm. Transparency Internationalin raportin puitteissa. Pahimmillaan ne voivat olla eräänlainen korruption ilmentymä.

Britannian oppilaitoksiin liittyen sellainen sivuhuomio, että äskettäin oli juttu, jonka mukaan brittiyliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet, koska hallitus teki taannoin päätöksen korkeammista lukukausimaksuista. Lisääkö tällainen entisestään elitiin valtaa?


---------------
University applications from UK students for courses starting in the autumn are down 8.9% on last year, according to the latest figures from the admissions service.

This will be first year group to face higher tuition fees of up to £9,000 per year.

The biggest drop was in England, where applications are down 10%.

This means that about 50,000 fewer people are applying to university compared with the previous year.
.
http://www.bbc.co.uk/news/education-18768857
-----------------------------------

austerism kirjoitti:

Tähän liittyen: tänään on Esko Aho kommentoinut Hesarissa "hyvä veli" -verkostoja.

-----------------------------
Nokian tämän kuun lopussa jättävä Esko Aho pitää suurena vahinkona, jos suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten etäisyys taloudelliseen vallankäyttöön kasvaa.

"Hyvä veli ja hyvä sisko -verkostot ovat hyviä asioita ja pienen maan harvoja valtteja. Meillä on metsästysporukoita, joissa duunarit, maanviljelijät ja yritysjohtajat istuvat saman nuotion ääressä ja pystyvät puhumaan keskenään asioista. Tätä kulttuuria ei saisi päästää häviämään", Aho sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Esko Aho puolustaa hyv%C3%A4 veli -verkostoja/a1305593678005

--------------------------------------

Ei ole pitkäkään aika siitä, kun näitä Suomen "hyvä veli" -verkostoja nimen omaan kritoisoitiin mm. Transparency Internationalin raportin puitteissa. Pahimmillaan ne voivat olla eräänlainen korruption ilmentymä.

Britannian oppilaitoksiin liittyen sellainen sivuhuomio, että äskettäin oli juttu, jonka mukaan brittiyliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet, koska hallitus teki taannoin päätöksen korkeammista lukukausimaksuista. Lisääkö tällainen entisestään elitiin valtaa?


---------------
University applications from UK students for courses starting in the autumn are down 8.9% on last year, according to the latest figures from the admissions service.

This will be first year group to face higher tuition fees of up to £9,000 per year.

The biggest drop was in England, where applications are down 10%.

This means that about 50,000 fewer people are applying to university compared with the previous year.
.
http://www.bbc.co.uk/news/education-18768857
-----------------------------------

Lue lisää

"Britannian oppilaitoksiin liittyen sellainen sivuhuomio, että äskettäin oli juttu, jonka mukaan brittiyliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet, koska hallitus teki taannoin päätöksen korkeammista lukukausimaksuista. Lisääkö tällainen entisestään elitiin valtaa?"

Tottakai se lisää eriarvoisuutta. Varallisuutta kulkee paljon suvuissa ja vähämpivaraisen on hyvin vaikea kerätä varallisuutta erilaisiin julkisiin kustannuksiin, kuten esim. lastensa kouluttamiseen, eikä hommaa helpota se, että vaikeutetaan kouluttautumista tai laitetaan "huonompaan" kouluun, vaikka lapsi/nuori olisi ahkera ja lahjakas.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ja korkeatuloisten verotus ovat jo lähtökohtaisesti ensiarvoisen tärkeitä tasa-arvon kannalta. Uskon vilpittömästi ajatukseen, että ihmiset ovat onnellisimpia ja tekevät parhaansa yhteiskunnan eteen, kun heille kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet tehdä elämässään sitä, mitä he haluavat. Sen sijaan, että paasattaisiin vain eliittiä ja unohdettaisiin _näennäisesti_ heikommat.

En usko, että Suomessa tarvitsee olla kauhean huolissaan noista ongelmista, kun pohja tasa-arvoon on kuitenkin rakennettu hyvin. Pakka voi kuitenkin hajota, jos päätäntävaltaa jaetaan väärille henkilöille, tiivistetään yritysten ja oppilaitosten välejä liikaa (jolloin kouluista tulee yritysten pelinappuloita ja varallisuuselitismin ja eriarvoisuuden tyyssijoja) tai tuetaan kuvaa ja toitotetaan spekuloituja väitteitä koulujen eriarvoisuudesta, jolloin käy niin että eliitti ja ei-eliitti alkavat käydä eri kouluja ja syntyy eriarvoisuutta.

Kansainvalisissa rankkauksissa Helsinki on #72 ja kaikki muut Suomen yliopistot tulevat kaukana jaljessa. Ei hyva.

Ei ollut kyse yliopiston budjetin suuruudesta, vaan tieteellisestä tasosta. Teillä kyltereillä on vain niin kumma tapa arvottaa asioita.

normaali asuu varmaan yhdessä tai kahdessa opiskelukaupungissa. yhdessä jos pääsee heti sisään omaan kouluun. ja ikääkin kirjoittajilla lienee korkeintaan 22 joten joopa joo, ala siinä laittamaan listoja.

sinällään kyl tärkeä olis et millä perusteella. mun mielestä tärkeintä on että saa asunnon, töitä ja kavereita. jos on noita kaikkia opiskelun alkuvaiheesta lähtien niin saa hyvät eväät elämäänsä.

yliopistoja pitäis muutenkin verrata samankokoisten kaupunkien kouluihin kun menee muuten sekaisin "helsinki tietysti, kuka nyt lapissa haluaa asua". eli tampere vs turku, oulu vs jyväskylä...

"mutta maailman laajusesti katsoen kaikkien taso on kuitenkin aika lailla täyttä ******. "

Jaa. Ihan vahingossako Helsingin Yliopisto rankataan vuodesta toiseen kuuluvaksi maailman parhaan sadan yliopiston eliittijoukkoon?

"tutkimuspuoli sitten, niin tämä on vielä alle edellisen"

Tottakain. Helsingin Yliopisto otettiin täysin perusteetta mukaan jäsenistöltään hyvin tarkasti valikoituun Euroopan Tutkimusyliopistojen Liigaan.

Käytin esimerkkinä Helsinkiä, koska se paras, mutta muutkin Suomen ylipoistot ovat erittäin hyvin menestyneitä.

Michelarkangelo kirjoitti:

"mutta maailman laajusesti katsoen kaikkien taso on kuitenkin aika lailla täyttä ******. "

Jaa. Ihan vahingossako Helsingin Yliopisto rankataan vuodesta toiseen kuuluvaksi maailman parhaan sadan yliopiston eliittijoukkoon?

"tutkimuspuoli sitten, niin tämä on vielä alle edellisen"

Tottakain. Helsingin Yliopisto otettiin täysin perusteetta mukaan jäsenistöltään hyvin tarkasti valikoituun Euroopan Tutkimusyliopistojen Liigaan.

Käytin esimerkkinä Helsinkiä, koska se paras, mutta muutkin Suomen ylipoistot ovat erittäin hyvin menestyneitä.

Lue lisää

"Jaa. Ihan vahingossako Helsingin Yliopisto rankataan vuodesta toiseen kuuluvaksi maailman parhaan sadan yliopiston eliittijoukkoon?"

Ei se sattumaa ole vaan paskat arviointiperusteet. Kuka tahansa voi tehdä tollasia listoja millä tahansa perusteilla. Ei se silti todeksi muutu. Samanlaiset pellelistat rankkaa Suomen vuodesta toiseen maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi vaikka samaan aikaan yritykset siirtää joukolla tuotantoaan ulkomaille. Mitä se kertookaan mittareista?

Jos suomalaisyliopistot olisivat niin hyviä kuin mainostetaan, niin ulkomaiset alojen huiput jonottaisivat päästä niihin, mutta näinkään ei todellisuudessa ole. Ja niin kun jo aikasemmin sanoin, niin jos suomalaiset olisivat niin huippuja kuin väitetään, niin niille olisi valtava kysyntä isojen ulkomaisten yliopistojen taholta. Mutta ainoat paikat mitä suomalaiset ulkomailta saavat ovat palkattomia pellevirkoja.

Tästä voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, mutta eipä se kuva siitä miksikään muuttuisi.