Hei! Olen pitkäaikainen ykköstyypin diabeetikko, ja minulla on ollut alusta lähtien monipistoshoito (Novorapid, Levemir).
Olen yleensä hyvin tarkka laittamistani insuliiniannoksista sekä siitä, mitä insuliinia laitan milloinkin. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt ja pelännyt, että esim. Levemir-kynässä saattaa olla vääränlaista insuliinia, joka voisi viedä henkeni.
Voiko tällaista sattua insuliinitehtaassa, että väärään kynään päätyy väärää insuliinia? Ja jos sellaista on sattunut, onko siitä koskaan uutisoitu? Pelkäänkö täysin turhaan?
Olen yleensä hyvin tarkka laittamistani insuliiniannoksista sekä siitä, mitä insuliinia laitan milloinkin. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt ja pelännyt, että esim. Levemir-kynässä saattaa olla vääränlaista insuliinia, joka voisi viedä henkeni.
Voiko tällaista sattua insuliinitehtaassa, että väärään kynään päätyy väärää insuliinia? Ja jos sellaista on sattunut, onko siitä koskaan uutisoitu? Pelkäänkö täysin turhaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sanoisin, että pelko on aika turha. Lääketehtaissa on moninkertaiset varmistukset asiasta.
En haluaisi uskoa, että pitkävaikutteinen voisikin olla lyhytvaikutteista. Se minkä olen pitkän 1-tyypin 'urani' aikana havainnut, on ollut että joskus jokin erä insuliinia on ollut mielestäni tehottomampaa. Epäilen tässä toki myös säilytystä ja kylmäketjun katkeamista tehtaalta apteekkiin. Onko muilla tällaisia kokemuksia?
Usein todennäköisempää on kylmäketjun katkeaminen apteekista kotiin jääkaappiin. Kaikki asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä että kun on ostanut kynäpakkauksen apteekista (siellä jääkaapissa), se on kuljetettava myös kotiin yhtä kylmänä. Joko nopeasti että kynien pahvipakkaus riittää pitämään kylmyyden, tai sitten pakata ne apteekissa lämpöeristettyyn kuljetuspussiin. Olen joskus saanut lääketehtaan mainosrepun ja siinä on sisällä lämpöeristetty ja foliolla sisältä päälystetty iso tasku jossa insuliinit pystyy kuljettamaan kylmänä kotiin.
Olen ollut tarkkana hakiessani insuliinikynät apteekista kotiin. Kesällä käytän pientä kylmälaukkua, ja nopeasti kotona jääkaappiin. Vaarallisinta muuten on talvella insuliinin jäätyminen. Silloin ei toimi ollenkaan.
Palatakseni aloittajan kysymykseen, olen minäkin joskus miettinyt, voiko pitkävaikutteisen insuliinin, joka vapautuu hitaasti esim. vuorokauden (lantus), rakenteessa tai säilytyksessä sattua jokin virhe, ettei pitkävaikutteinen imeydykään vaikutus profiilin mukaisesti?