MAL-sopimus 2016-2019
Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2016-2019 allekirjoitettiin 9.6.2016.
Sopimus on vahva kannanotto osapuolten halusta toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen hankkeita. Valtion merkittävä panos mm. raitiotien rahoitukseen tukee monipuolista asuntotuotantoa ja palvelujen saavutettavuutta. Elinvoimaa vahvistetaan parantamalla ulkoisia yhteyksiä ja tukemalla elinkeinojen sijoittumista ja digitalisaatiota.
Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2016-2019 allekirjoitettiin 9.6.2016.
Sopimus on vahva kannanotto osapuolten halusta toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen hankkeita. Valtion merkittävä panos mm. raitiotien rahoitukseen tukee monipuolista asuntotuotantoa ja palvelujen saavutettavuutta. Elinvoimaa vahvistetaan parantamalla ulkoisia yhteyksiä ja tukemalla elinkeinojen sijoittumista ja digitalisaatiota.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus. Eihän tässä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Nyt laaditaan jo MAL-sopimusta 2020-2023.
Kyse onkin ,että ratikka on jokaisen lähikunnan suunnitelmissa jo vuosia. Keskustojen tiivistäminen,kaavapäätökset tulevan reitin varrelle ovat jo pitkällä,ennen kuin tunteet kuumenevat kunnanhallituksessa. Taitaa vaan olla myöhäistä.
Sitä suunnitellaan yhtä kauan kuin Tampereellakin, n. 100v.
Ai myöhäistä pysäyttää kehitys? Siirtyminen taantumiseen on parempi vaihtoehto?
Suomessa on sellaisiakin paikkakuntia, missä taloja ei rakenneta, vaan puretaan.
Se on lyhyt aika,kuten huomattiin. Änkyrät nousi barrikadeille kun nuija kopahti pöytään. Jatkavat vieläkin mussutusta. Siksipä on hyvä herätellä naapurikuntia.
Koskapa ne muuttaa kasvukeskuksiin. Taantuma on suhteellista.
Takapajuiset yksilöt ovat sidottuja pintaratkaisuihin, kolmiulotteinen ajattelu on vierasta ja pelottavaa. Riippuva yksikiskokuljetin on tulevaisuutta. Sen varaan kannattaa tehdä suunnitelmat asutuksesta ja maankäytöstä
Ei ole myöhäistä pysäyttää taantuminen. Siirtymien kehitykseen olisi parempi vaihtoehto.
Änkyrät höpöttää kahdesta kiskosta, kun yksi kisko ilmassa on tulevaisuutta
Kaks maassa on parempi. Roikkuuko se kiskossa vai tasapainoilee se ylhäällä. Alle vois kylläkin rakentaa taloja,saatais tiiviimpi rakennuskanta. Kunta sais rahaa velkoihin.
Ei se yksi kisko pysy siellä ilmassa roikkumassa ilman kannatinpilareita. Niitä tarvittaisiin 25 metrin välein.
Tietysti kisko ilmassa vaatii kannatintolpat. Ongelma on ratkaistavissa tekemällä ne. Eipä tule juurikaan törmäyksiä ja alla voidaan toistaiseksi vaikka laiduntaa lampaita tms pässejä. Jäävät tietysti alle, mutta tilaa on, eikä kukaan kärsi
Vanhas tekniikkaa. On olemassa laivarautaa joka kelluu. Vastaanväittäjät voi käydä katsomassa Turussa.Tästä on kehitetty ilmaratarauta.
Viime viikon ehdessä ammattimainen asuntosijoittaja laskesskeli, että ns. köyhälistökorttelesta sijoittaja saa parhaimmat tuoot sijoituksilleen.
Yrittää eroon sijoituksista. Näitä tulee laman kynnyksellä yhä enemmän. Aina joku ostaa.
Niin siis nimenomaan ei yritä niistä eroon, koska ne tuottaa parhaiten verrattuna sijoitettuun pääomaan. Hankintahinta ei ole korkea, yhteiskunta maksaa jonkun persun vuokran, ja arvo ei laske vaan nousee tasaisesti.
Käänteispsykologiaa, enmyyenmyyenmyy,kunnes joku tollo ostaa ylihinnalla.
Se on ostellut Lentävänniemestä, ratikkareitin varrelta kämppiä velaksi
Se lehden palsoilla ollut asuntosijoittaja kertoi, että Lentävänniemestä oli juuri myynyt kämpät.
Näotä eriarvoisia lähiöitä synnytetään lisää sijoittajien herkkupaloiksi liikenneväylien varsille.
Keskusta-alueen kalliimmissa asunnoissa tuottoaste yksityisille sijoittajille huonompi. Ne menevätkin rahastoille ja suurten pääomien sijoittajille.
Hopsheijaa,tuota ostasko joku,halvalla sais.
Onks ratikkapysäkin lähellä?
Kivenheiton päässä.