Kahvi painonhallinnassa

Musta kahvijuoma-annos (suodatinjauhatus) on kahvinpaahtajan mukaan määrältään 1.25 dl ja sen valmistukseen tulisi käyttää 6.5 g kahvinpurua. Finelin mukaan 100 g kahvijuomasta saa 2.6 kCal. Meillä on aina tehty kahvia jollakin mittalusikalla, ja kahvijuoma juodaan kertakäyttökupista. Mittasin että meillä yksi kahvikupillinen on ollut viime vuosina noin 1.67 dl ja sen valmistamiseen on käytetty noin 16.122 g kahvinpuruja.

Nyt neljättä pävää on juotu saman prosessin mukaan tehtyä kahvia, mutta puruja mitataan 1.67/1.25*6.5g = 8.68 g/kupillinen. Ja se alkaa jo maistumaan hyvältä kahvilta.

Yhden 1.67 dl kupillisen kalorit ovat nyt siis luokkaa 2.6* 1.67 = 4.342 kCal, kun ne ennen olivat 16.122/8.68*4.342 = 8.065 kCal. Merkittävä kalorivähenys paljon kahvia kiskovalle. Minä saan nyt yhdestä (laihasta) kupillisesta energiaa noin 3min 54 sek ajaksi.

Minulle kahvi ehkä lisää ruokahalua, arvelen että sen sijaan olisi järkevämpää juoda kylmää vettä, kovin selvää eroa en hahmota. Mikä lienee todistettu totuus tästä?
2658
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

"Mikä lienee todistettu totuus tästä?"

Ei liene tutkittua totuutta tuosta.

Äänestä

Olet aivan oikeilla jäljillä, jatka samaan tyyliin.

Äänestä

Veikkaan että teillä on MoccaMaster ja käyttöohje on jäänyt lukematta. Se ruskea mitta on näet kahta kuppia varten. Kuinka monta vuotta on mennyt kamalaa kahvia juodessa?

Minä käytän AeroPressiä ja sillä tulee oikein hyvä kahvi. Automaattista kahvinkeitintä ei ole ollut koskaan.

Äänestä
  • Wilfa suosittelee 60 g:aa jauhetta litraa kohden. Samanlaisen suosituksen olen nähnyt muuallakin.

    Äänestä


  • Anonyymi kirjoitti:

    Wilfa suosittelee 60 g:aa jauhetta litraa kohden. Samanlaisen suosituksen olen nähnyt muuallakin.

    Ei ole mitään yleispätevää ohjetta kahvin valmistukseen. Asia riippuu kahvista, jauhatuksesta, kahvinkeittimestä ja veden lämpötilasta. Itse olen tykästynyt Lidlin Espressoon, 1.5 espressokupillista miltei kiehuvaa vettä ja tilkka kahvimaitoa yhteen AeroPress-mittaan kahvia. Ilman maitoa 2 espresso-kupillista miltei kiehuvaa vettä mutta Lidlin espresso ei ole AeroEspressona kauhean hyvää joskin peittoaa markettien espressot. Veikkaisin, että paahto on aavistuksen liian tumma sellaisenaan juotuna ja vierastan mustaa kahvia sokerilla. AeroPress tekee myös selkeämmästi kitkerämpää ja aromikkaampaa kahvia kuin muut menetelmät.

    Voisi kyllä siirtyä kaksien pöönien systeemiin eli aamulla Lidlin espressoa ja ip jotain hiukan vaaleampipaastoista.

    Äänestä


MAISTUVA KAHVI SUODATINMENETELMÄLLÄ
Lähde: paulig.fi

1. Kaada raikas kylmä vesi kahvinvalmistuslaitteen vesisäiliöön puhtaalla, veden annosteluun tarkoitetulla, kannulla.
2. Valitse oikeankokoinen suodatinpaperi ja annostele kahvijauhe suodattimeen. Käytä mittana kukkurallisia ruokalusikoita tai Pauligin kultamittaa (7 g). Annostele 60–70 g kahvia 1 litraa vettä kohden.
3. Tasoita kahvijauheen pinta lusikalla tai kahvimitalla niin, että vesi valuu sen läpi tasaisesti. Älä ravista, etteivät suodatinpaperin huokoset tukkeudu. Kahvikerroksen tulee olla 2 ½–5 cm paksu, jotta vesi läpäisee sen oikealla nopeudella. Paina käynnistysnappia.
4. Sekoita valmis kahvijuoma ennen tarjoilua, ettei vahva kahvi jää pannun pohjalle ja laihempi pinnalle.
5. Kolme askelta täydelliseen suodatinkahviin
6. Valitse sopiva jauhatus
7. Tarjoile kahvi 30 minuutin kuluessa valmistuksesta
8. Sekoita kahvijuoma ennen tarjoilua

Äänestä
  • Itse käytän talous paperia koska se on halvempaa . Kahvin saa halvemmin Lidelistä ja annostan sitä tee lusikallisen yhteen kuppiin . Sen takia olen jo niin laiha

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse käytän talous paperia koska se on halvempaa . Kahvin saa halvemmin Lidelistä ja annostan sitä tee lusikallisen yhteen kuppiin . Sen takia olen jo niin laiha

    Meillä on pienemmästä ruotsalaisesta sekatavarakaupasta ostettu kestosuodatin, siinä on todella tiheä teräsverkko muovisessa kehyksessä. Toimii paremmin kuin paperinen joka aina toisinaan menee tukkoon. Näin ei tule juoduksi paperin mukana tulevia myrkkyjä kuten valkaisuainejäämiä (kloori) tai jos puhdistamatonta tai kierrätyspaperia niin paljon muutakin. Talouspalereissa on yleensä savea puhdistustehoa parantamssa, sen biosaatavuus lienee vähäinen mutta saattaa tukkia jotain elimistössä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Meillä on pienemmästä ruotsalaisesta sekatavarakaupasta ostettu kestosuodatin, siinä on todella tiheä teräsverkko muovisessa kehyksessä. Toimii paremmin kuin paperinen joka aina toisinaan menee tukkoon. Näin ei tule juoduksi paperin mukana tulevia myrkkyjä kuten valkaisuainejäämiä (kloori) tai jos puhdistamatonta tai kierrätyspaperia niin paljon muutakin. Talouspalereissa on yleensä savea puhdistustehoa parantamssa, sen biosaatavuus lienee vähäinen mutta saattaa tukkia jotain elimistössä.

    Onko tuossa talous paperissa ravinnollisesti hyödyllistä kuituva ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Meillä on pienemmästä ruotsalaisesta sekatavarakaupasta ostettu kestosuodatin, siinä on todella tiheä teräsverkko muovisessa kehyksessä. Toimii paremmin kuin paperinen joka aina toisinaan menee tukkoon. Näin ei tule juoduksi paperin mukana tulevia myrkkyjä kuten valkaisuainejäämiä (kloori) tai jos puhdistamatonta tai kierrätyspaperia niin paljon muutakin. Talouspalereissa on yleensä savea puhdistustehoa parantamssa, sen biosaatavuus lienee vähäinen mutta saattaa tukkia jotain elimistössä.

    Teräasuodatin laskee kahvin liian nopeasti läpi ja kahvirasvaa se ei poista toisin kuin paperisuodatin.

    Talouspaperit ovat kyllä aika puhdasta selluloosaa. Savea käytetään aikakausipapereissa.

    Äänestä

  • hvp27 kirjoitti:

    Teräasuodatin laskee kahvin liian nopeasti läpi ja kahvirasvaa se ei poista toisin kuin paperisuodatin.

    Talouspaperit ovat kyllä aika puhdasta selluloosaa. Savea käytetään aikakausipapereissa.

    Teräsasuodattimen suodatusnopeus riippuu verkon rakenteesta sekä jauheen karkeudesta, meillä on tämmöinen mylly: 'KitchenAid Burr Grinder , 7 oz, Onyx Black; amazon' ja sillä saa suodattimelle todella hyvää karkeutta/hienoutta.

    Savea käytetään sekä optisten- että puhdisstusominaisuuksen parantamiseen. Paremmissa papereissa saadaan heijastuskerrointa lisättyä ynnä säädettyä valkoisuutta kun täytetään paperikuitujen väliin jääviä kolosia savella. Tapoispaperissa savi toimii hankausaineena.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Teräsasuodattimen suodatusnopeus riippuu verkon rakenteesta sekä jauheen karkeudesta, meillä on tämmöinen mylly: 'KitchenAid Burr Grinder , 7 oz, Onyx Black; amazon' ja sillä saa suodattimelle todella hyvää karkeutta/hienoutta.

    Savea käytetään sekä optisten- että puhdisstusominaisuuksen parantamiseen. Paremmissa papereissa saadaan heijastuskerrointa lisättyä ynnä säädettyä valkoisuutta kun täytetään paperikuitujen väliin jääviä kolosia savella. Tapoispaperissa savi toimii hankausaineena.

    Kerro lisää tuosta. Vai toimii savi paperissa hankausaineena, tuo olikin mukavaa tietää.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Meillä on pienemmästä ruotsalaisesta sekatavarakaupasta ostettu kestosuodatin, siinä on todella tiheä teräsverkko muovisessa kehyksessä. Toimii paremmin kuin paperinen joka aina toisinaan menee tukkoon. Näin ei tule juoduksi paperin mukana tulevia myrkkyjä kuten valkaisuainejäämiä (kloori) tai jos puhdistamatonta tai kierrätyspaperia niin paljon muutakin. Talouspalereissa on yleensä savea puhdistustehoa parantamssa, sen biosaatavuus lienee vähäinen mutta saattaa tukkia jotain elimistössä.

    Ensimmäinen asiaviestisi viikkokausiin. Täytyy oikein pysähtyä ja huokaista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerro lisää tuosta. Vai toimii savi paperissa hankausaineena, tuo olikin mukavaa tietää.

    Se oli vitsi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Teräsasuodattimen suodatusnopeus riippuu verkon rakenteesta sekä jauheen karkeudesta, meillä on tämmöinen mylly: 'KitchenAid Burr Grinder , 7 oz, Onyx Black; amazon' ja sillä saa suodattimelle todella hyvää karkeutta/hienoutta.

    Savea käytetään sekä optisten- että puhdisstusominaisuuksen parantamiseen. Paremmissa papereissa saadaan heijastuskerrointa lisättyä ynnä säädettyä valkoisuutta kun täytetään paperikuitujen väliin jääviä kolosia savella. Tapoispaperissa savi toimii hankausaineena.

    Lähimarketin yhdessäkään talouspaperi ssa ei ollut valmistusaineena savi. Talouspaperia käytetään lähinnä elintarvikkeiden kanssa eikä siivoukseen. Imukyky ja märkärepeämälujuus ovat pääasialliset ominaisuudet joita tavoitellaan.

    Äänestä

  • hvp27 kirjoitti:

    Lähimarketin yhdessäkään talouspaperi ssa ei ollut valmistusaineena savi. Talouspaperia käytetään lähinnä elintarvikkeiden kanssa eikä siivoukseen. Imukyky ja märkärepeämälujuus ovat pääasialliset ominaisuudet joita tavoitellaan.

    Paperinvalmistajat kutsuvat kaikkia lisäaineita käsiteellä 'conditioners' (siis tissue conditioners tai towel conditioners) , niitä ei tarvitse EU:ssa ilmoittaa (jostain syystä jota en tiedä).

    Niin kutsuttu talouspaperi ei ole ruuanvalmistusapuneuvo milloinkaan, ei missään tapauksessa. Etenkään ei silloin kun satsia kuumennetaan tavalla tai toisella, eikä silloin kun satsi on suolaista, hapanta tai emästä. Paperin sisältämät kemikaalit reagoivat helposti kaikkeen epäneutraaliin ja liukenevat jopa puhtaaseen veteen.

    Saven osalta, kannattaa kysyä optikolta, kameran opptiikan myyjältä, mikroskooppien myyjältä, kannattaako e.m. välineiden lasipintoja puhdistaa talouspaperilla. Ja huussipaperi on vähintään yhtä huono kuin talouspaperi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Paperinvalmistajat kutsuvat kaikkia lisäaineita käsiteellä 'conditioners' (siis tissue conditioners tai towel conditioners) , niitä ei tarvitse EU:ssa ilmoittaa (jostain syystä jota en tiedä).

    Niin kutsuttu talouspaperi ei ole ruuanvalmistusapuneuvo milloinkaan, ei missään tapauksessa. Etenkään ei silloin kun satsia kuumennetaan tavalla tai toisella, eikä silloin kun satsi on suolaista, hapanta tai emästä. Paperin sisältämät kemikaalit reagoivat helposti kaikkeen epäneutraaliin ja liukenevat jopa puhtaaseen veteen.

    Saven osalta, kannattaa kysyä optikolta, kameran opptiikan myyjältä, mikroskooppien myyjältä, kannattaako e.m. välineiden lasipintoja puhdistaa talouspaperilla. Ja huussipaperi on vähintään yhtä huono kuin talouspaperi.

    Talouspaperit eivät sisällä savea, vaan karkeaa kuitua sekä liima-aineita. Conditioner ei liity asiaan millään tavoin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Paperinvalmistajat kutsuvat kaikkia lisäaineita käsiteellä 'conditioners' (siis tissue conditioners tai towel conditioners) , niitä ei tarvitse EU:ssa ilmoittaa (jostain syystä jota en tiedä).

    Niin kutsuttu talouspaperi ei ole ruuanvalmistusapuneuvo milloinkaan, ei missään tapauksessa. Etenkään ei silloin kun satsia kuumennetaan tavalla tai toisella, eikä silloin kun satsi on suolaista, hapanta tai emästä. Paperin sisältämät kemikaalit reagoivat helposti kaikkeen epäneutraaliin ja liukenevat jopa puhtaaseen veteen.

    Saven osalta, kannattaa kysyä optikolta, kameran opptiikan myyjältä, mikroskooppien myyjältä, kannattaako e.m. välineiden lasipintoja puhdistaa talouspaperilla. Ja huussipaperi on vähintään yhtä huono kuin talouspaperi.

    Yhdessäkään talouspaperissa ei ollut muuta kuin kuituraaka-ainetta tai uusiokuituraaka-ainetta. Talouspaperia käytetään esimerkiksi paistettavien elintarvikkeiden kuivaamiseen ihan yleisesti.

    Voitko tasmemtää mihin perustuu väitteesi siitä että talouspaperiin käytettäisiin savea eikä sitä tarvitsisi ilmoittaa tuoteselosteessa?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Talouspaperit eivät sisällä savea, vaan karkeaa kuitua sekä liima-aineita. Conditioner ei liity asiaan millään tavoin.

    Ei ole edes liimaa vaan kyseessä on aika puhdas sellu.

    Äänestä

  • hvp27 kirjoitti:

    Ei ole edes liimaa vaan kyseessä on aika puhdas sellu.

    Suora lainaus: Valmiin paperin ominaisuuksia säädellään kuitulaadun lisäksi myös massaan lisättävillä muilla aineilla. Esimerkiksi talouspaperin pitää pysyä ehjänä myös kosteana, ja tämän märkälujuuden saavuttamiseksi massaan lisätään liima-aineita. (Serla)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suora lainaus: Valmiin paperin ominaisuuksia säädellään kuitulaadun lisäksi myös massaan lisättävillä muilla aineilla. Esimerkiksi talouspaperin pitää pysyä ehjänä myös kosteana, ja tämän märkälujuuden saavuttamiseksi massaan lisätään liima-aineita. (Serla)

    Ei ollut yhdenkään talouspaperin raaka-aineena liimaakaan. Täytyy käydä prismassa tms. tarkistamassa isompi valikoima mutta talouspaperia käytetään mm. elintarvikkeiden käsittelyyn niin ainakaan käytetty liima ei ole mitään epäterveellistä.

    Äänestä

Suomalaisista 2/3 on ylipainoisia tai vakavasti ylipainoisia.

Suomalaiset kuluttavat kahvia eniten maailmassa eli raakakahvina noin 12 kg/hlö/a.

Nuo kaksi faktaa yhdessä kertovat kaiken tarvittavan avauksen todenperäisyydestä. On toki mahdollista, että ilman kahvia olisimme vieläkin lihavampia. Se olisi kauhuskenaario.

Äänestä
  • No karppaajien logiikalla tuohan tarkoittaa että kahvin juonti lihottaa. Aasiassa ihmiset ovat laihoja eikä kahvia juoda. Hiilihydraattia sen sijaan menee paljon.

    Äänestä

  • hvp27 kirjoitti:

    No karppaajien logiikalla tuohan tarkoittaa että kahvin juonti lihottaa. Aasiassa ihmiset ovat laihoja eikä kahvia juoda. Hiilihydraattia sen sijaan menee paljon.

    Kaikkialla misssä elintaso on heikko ihmiset ovat hoikanpuoleisia.

    'Obesity Rates by Country 2020; World Population Review'

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Musta kahvijuoma-annos (suodatinjauhatus) on kahvinpaahtajan mukaan määrältään 1.25 dl ja sen valmistukseen tulisi käyttää 6.5 g kahvinpurua. Finelin mukaan 100 g kahvijuomasta saa 2.6 kCal. Meillä on aina tehty kahvia jollakin mittalusikalla, ja kahvijuoma juodaan kertakäyttökupista. Mittasin että meillä yksi kahvikupillinen on ollut viime vuosina noin 1.67 dl ja sen valmistamiseen on käytetty noin 16.122 g kahvinpuruja.

Nyt neljättä pävää on juotu saman prosessin mukaan tehtyä kahvia, mutta puruja mitataan 1.67/1.25*6.5g = 8.68 g/kupillinen. Ja se alkaa jo maistumaan hyvältä kahvilta.

Yhden 1.67 dl kupillisen kalorit ovat nyt siis luokkaa 2.6* 1.67 = 4.342 kCal, kun ne ennen olivat 16.122/8.68*4.342 = 8.065 kCal. Merkittävä kalorivähenys paljon kahvia kiskovalle. Minä saan nyt yhdestä (laihasta) kupillisesta energiaa noin 3min 54 sek ajaksi.

Minulle kahvi ehkä lisää ruokahalua, arvelen että sen sijaan olisi järkevämpää juoda kylmää vettä, kovin selvää eroa en hahmota. Mikä lienee todistettu totuus tästä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu