Sellaiset ihmiset ärsyttää jotka ei ole hiljaa.
Töissä on kamalinta kun kukaan ei osaa pitää naamansaa kiinni. "jaa sää tuli oikee moottoripyörällä".
"Jaa nyt tulitkin autolla"
Ei helvetti kai nyt tiedän millä tulin. Aivan tyhjänpäiväistä jutustelua heti aamulla. Se ottaa päähän eniten. Tai sitten kun ostaa uuden auton. Sen joku huomaa aina. Miten jotain voi kiinnostaa toisen auto? Siitäkin saa sellaisen vartin turhan juttutuokion aikaan.
kahvitauolle ei voi mennä samaan aikaan kenenkään kanssa. Tarinaa tulee samaan aikaan parin ihmisen suusta. Päässä sykkii silloin niin että verisuoni on katketa.
Työn ohessa kun toinen kertoo jotain tarinaa joka kestää ja kestää ja kun se lopettaa sen juttunsa lopulta niin toinen on heti siinä kertomassa omaa tarinaansa. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Silloin vituttaa todella paljon.
Lenkillä kun tulee joku vastaan niin vaihdan välittömästi suuntaa. Se on joku pölöttäjä kuitenkin.
Kuntosalille ei voi mennä. Miksi sielläkin ihmisten pitää vain jutella? Kävin kerran salilla ja siellä oli mies joka koko puhui koko sen tunnin kun siellä olin.
Enkä ollut koskaan edes nähnyt häntä. Se oli toistaiseksi ainoa kerta oikealla kuntosalilla ja toista kertaa tuskin tulee.
Puhelinnumeroni jouduin vaihtamaan kun jotkut ihmiset soittivat ihan huvin vuoksi ja pälättivät täysin turhia asioita. Nyt on uusi numero jota en ole antanut kenellekään muille kuin lähisuvulle ja he tietävät että minulle ei kannata soittaa turhaan.
Itse olen hiljainen enkä näissä juttutuokioissa juuri koskaan itse puhu mitään.
Päivän päätteeksi naamaan sattuu kun olen vääntänyt naamani sellaiseen irvistykseen ja olen tekonauranut koko päivän. Loppuilta meneekin oikein mukavissa tunnelmissa kissojeni kanssa ja saan katsela telkkaria koko illan.
Onkohan tällaiselle ihmisten jutteluihin kovasti ärsyyntymiselle jotain tehtävissä? Olen pyrkinyt pääsemään siitä eroon mutta olen todennut sen olevan luonteeni jota ei voi muuttaa vaikka haluaisi. Minulla ei ole ainuttakaan ystävää tämän takia. Varmasti olisi jos sietäisin juttelua.
Töissä on kamalinta kun kukaan ei osaa pitää naamansaa kiinni. "jaa sää tuli oikee moottoripyörällä".
"Jaa nyt tulitkin autolla"
Ei helvetti kai nyt tiedän millä tulin. Aivan tyhjänpäiväistä jutustelua heti aamulla. Se ottaa päähän eniten. Tai sitten kun ostaa uuden auton. Sen joku huomaa aina. Miten jotain voi kiinnostaa toisen auto? Siitäkin saa sellaisen vartin turhan juttutuokion aikaan.
kahvitauolle ei voi mennä samaan aikaan kenenkään kanssa. Tarinaa tulee samaan aikaan parin ihmisen suusta. Päässä sykkii silloin niin että verisuoni on katketa.
Työn ohessa kun toinen kertoo jotain tarinaa joka kestää ja kestää ja kun se lopettaa sen juttunsa lopulta niin toinen on heti siinä kertomassa omaa tarinaansa. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Silloin vituttaa todella paljon.
Lenkillä kun tulee joku vastaan niin vaihdan välittömästi suuntaa. Se on joku pölöttäjä kuitenkin.
Kuntosalille ei voi mennä. Miksi sielläkin ihmisten pitää vain jutella? Kävin kerran salilla ja siellä oli mies joka koko puhui koko sen tunnin kun siellä olin.
Enkä ollut koskaan edes nähnyt häntä. Se oli toistaiseksi ainoa kerta oikealla kuntosalilla ja toista kertaa tuskin tulee.
Puhelinnumeroni jouduin vaihtamaan kun jotkut ihmiset soittivat ihan huvin vuoksi ja pälättivät täysin turhia asioita. Nyt on uusi numero jota en ole antanut kenellekään muille kuin lähisuvulle ja he tietävät että minulle ei kannata soittaa turhaan.
Itse olen hiljainen enkä näissä juttutuokioissa juuri koskaan itse puhu mitään.
Päivän päätteeksi naamaan sattuu kun olen vääntänyt naamani sellaiseen irvistykseen ja olen tekonauranut koko päivän. Loppuilta meneekin oikein mukavissa tunnelmissa kissojeni kanssa ja saan katsela telkkaria koko illan.
Onkohan tällaiselle ihmisten jutteluihin kovasti ärsyyntymiselle jotain tehtävissä? Olen pyrkinyt pääsemään siitä eroon mutta olen todennut sen olevan luonteeni jota ei voi muuttaa vaikka haluaisi. Minulla ei ole ainuttakaan ystävää tämän takia. Varmasti olisi jos sietäisin juttelua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kohtuus kaikessa. Onhan se suorastaan raivostuttavaa, jos joku puhua pukeltaa jatkuvalla syötöllä antamatta muille puheenvuoroa tai työrauhaa. Toisaalta puhuminen on suurimmalle osalle ihmisistä tärkein tapa kommunikoida ja pitää siten ihmissuhteita yllä. Ehkäpä sinun pitäisi löytää kaltaisesi vähäpuheisuutta arvostava ihminen rinnallesi. Ei kai sitä ihminen luonteenpiirteilleen juuri mitään voi.
Kannattaa vaan sulkea korvat ja ajatella jotain muuta. Näin minä teen, kun joku alkaa sepittää jotain turhanpäivästä paskaa.
Kuulostat yksinäiseltä :(
Hanki kuulokkeet ja laita se piuhalla kiinni puhelimeesi. Kaikki luulevat että kuuntelet musiikkia eivätkä viitsi häiritä. Eihän sieltä tarvitse mitään kuunnella, jos joku kysyy että mitä kuuntelet ole kuin et kuulisi kysymystä.
Ymmärrän kyllä sinua, kaikki eivät vaan halua kuunnella tyhjänpäiväistä höpinää. Minäkin lähden pois siinä vaiheessa kun alkaa jutut tympimään.