Ymmärrän sen, ettei ole rahaa tai ettei halua nähdä vaivaa, jonka uuden tekniikan käyttöön otto ja huoltaminen vaatii.
Mutta miksi jotkut vastustavat tekniikkaa periaatteellisesti? Sujuiko paperikartoistakaan luopuminen kivutta?
Tekniikan periaatteellinen vastustus
Anonyymi
140
884
Vastaukset
- Anonyymi
Uusi pelottaa. Joutuu muuttamaan vanhoja käytäntöjä. Joutuu epämukavuusalueelle. Tuntee oman asemansa asiantuntijana uhatuksi.
- Anonyymi
Paperikartoista ei ole plottereista huolimatta luovuttu mihinkään, eikä se liity mihinkään tekniikan vastustamiseen.
Tunnetko jonkun, joka periaatteesta vastustaa tekniikkaa? Mitä tekniikkaa?- Anonyymi
Kyllä ammattimerenkulussa on monessa tapauksessa luovuttu paperikartoista. Käytännössä moni huvivenepuolellakin on luopunut.
- Anonyymi
Taitaapa olla niin, että harva nykyään pyörittää sitloorassa paperikarttoja purjehtiessaan. Karttaplotterit ovat käytännössä korvanneet paperikartat navigointikäytössä. Ne ovat usein vain hätävarana ja käytössä ehkä reitinsuunnittelussa.
Aikoinaan peloteltiin karttaplottereiden ja sateliittipaikannuksen pilaavan veneilijöiden navigointikyvyn ja aiheuttavan onnettomuuksien lisääntymisen. Ei aiheuttanut. Nykyään on vain paljon helpompaa liikkua vesillä turvallisesti. - Anonyymi
Itse vaihdan paperikartat uudempaan vaihtoehtoon heti, kunhan muutama reunaehto täyttyy. 1) Ruudun koon pitää olla verrattavissa perinteiseen paperikarttaan - parituumaisen ruudun tuijottelu ei innosta. 2) akun keston pitää olla 15 tuntia tai akun tulee olla helposti vaihdettavissa (molempi parempi), 3) hinnan tulee olla verrattavissa paperikarttaan ja 4) laitteen tulee kestää keliä ja kolhuja.
En halua kuulostaa puristilta, itselläni on yhteensä lähemmäs 10 GPS palikkaa veneessä, mutta paperikartalla on monta todella hyvää ominaisuutta, mitä nykytekniikalla on vaikea korvata elektronisesti.
Usein käytetään leimakirvestä teknologianvastustaja tms. mikäli ei ole kiinnostusta siirtyä selvästi heikompaan, vaikkakin modernimpaan vaihtoehtoon... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse vaihdan paperikartat uudempaan vaihtoehtoon heti, kunhan muutama reunaehto täyttyy. 1) Ruudun koon pitää olla verrattavissa perinteiseen paperikarttaan - parituumaisen ruudun tuijottelu ei innosta. 2) akun keston pitää olla 15 tuntia tai akun tulee olla helposti vaihdettavissa (molempi parempi), 3) hinnan tulee olla verrattavissa paperikarttaan ja 4) laitteen tulee kestää keliä ja kolhuja.
En halua kuulostaa puristilta, itselläni on yhteensä lähemmäs 10 GPS palikkaa veneessä, mutta paperikartalla on monta todella hyvää ominaisuutta, mitä nykytekniikalla on vaikea korvata elektronisesti.
Usein käytetään leimakirvestä teknologianvastustaja tms. mikäli ei ole kiinnostusta siirtyä selvästi heikompaan, vaikkakin modernimpaan vaihtoehtoon...NOOA luopui papetokarttojen teosta ja muut seurannevat perässä. UK Amiraliteetti viimeisenä?. Sitten keräilijät etsivät niitä divareista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
NOOA luopui papetokarttojen teosta ja muut seurannevat perässä. UK Amiraliteetti viimeisenä?. Sitten keräilijät etsivät niitä divareista
Nooa ei tarvinnut paperikarttoja, koska hän tiesi, ettei missään ole kareja. AIS hänellä varmaan oli, jottei tulisi törmäyksiä muihin arkkeihin. Ei kai Jumala jättänyt kaikkea yhden kortin varaan? NOAA perustettiin vasta myöhemmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse vaihdan paperikartat uudempaan vaihtoehtoon heti, kunhan muutama reunaehto täyttyy. 1) Ruudun koon pitää olla verrattavissa perinteiseen paperikarttaan - parituumaisen ruudun tuijottelu ei innosta. 2) akun keston pitää olla 15 tuntia tai akun tulee olla helposti vaihdettavissa (molempi parempi), 3) hinnan tulee olla verrattavissa paperikarttaan ja 4) laitteen tulee kestää keliä ja kolhuja.
En halua kuulostaa puristilta, itselläni on yhteensä lähemmäs 10 GPS palikkaa veneessä, mutta paperikartalla on monta todella hyvää ominaisuutta, mitä nykytekniikalla on vaikea korvata elektronisesti.
Usein käytetään leimakirvestä teknologianvastustaja tms. mikäli ei ole kiinnostusta siirtyä selvästi heikompaan, vaikkakin modernimpaan vaihtoehtoon...Kohdat 2,3 ja neljä ovat olleet ratkaistuina jo vuosikausia. Ja parituumaisia ruutujakin on vain varalitteina käytettävissä kannettavissa. Kiinteästi asennettavien lähtökoko on jo 7" ja sitä isompia löytyy niin paljon kuin haluaa. Minulle riittää seitsemäntuumainen hyvin. Tosin siitä, kuten ei karttasarjan lehdestäkään näe, mihin mikin väylänhaara johtaa ja siihen tarvitaan paperikarttaa. Reaalinen vaihtoehto paperikarttana olisi iso rannikkokartta, niitäkin setti veneestä löytyy. Eli reitinsuunnittelu pääsääntöisesti 1:250000 yleiskartalla ja liikkeellelähdön jälkeen plotterin kanssa. Enää en aina pidä karttasarjaa ulkona käsillä backuppina, kuten aiemmin oli tapana. Takana on aika vankka kokemus navigattorina perinteisin menetelmin ja tarpeen tullen taito on edelleen hallussa. Modernimpi vaihtoehto kun nyt vain on ylivoimaisesti parempi.
Pääkompassin olen vaihtanut paljon pienempään, jotta isompi mittarikonsoli plottereineen mahtuisi... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohdat 2,3 ja neljä ovat olleet ratkaistuina jo vuosikausia. Ja parituumaisia ruutujakin on vain varalitteina käytettävissä kannettavissa. Kiinteästi asennettavien lähtökoko on jo 7" ja sitä isompia löytyy niin paljon kuin haluaa. Minulle riittää seitsemäntuumainen hyvin. Tosin siitä, kuten ei karttasarjan lehdestäkään näe, mihin mikin väylänhaara johtaa ja siihen tarvitaan paperikarttaa. Reaalinen vaihtoehto paperikarttana olisi iso rannikkokartta, niitäkin setti veneestä löytyy. Eli reitinsuunnittelu pääsääntöisesti 1:250000 yleiskartalla ja liikkeellelähdön jälkeen plotterin kanssa. Enää en aina pidä karttasarjaa ulkona käsillä backuppina, kuten aiemmin oli tapana. Takana on aika vankka kokemus navigattorina perinteisin menetelmin ja tarpeen tullen taito on edelleen hallussa. Modernimpi vaihtoehto kun nyt vain on ylivoimaisesti parempi.
Pääkompassin olen vaihtanut paljon pienempään, jotta isompi mittarikonsoli plottereineen mahtuisi...Tiedän, että kohdat 2-4 on täytetty, mutta kun se tärkein puuttuu: isokokoinen ja kevyt laite.
Itsellä on käsi-GPS kartoilla, iPad Navionicsin kartoilla ja raspberry PI AIS-palikalla (ja kartoilla) 20 tuumaisella tv-ruudulla, kaikki samaan aikaan hurisemassa. Silti koen, että tärkein navigointimenetelmä on paperikartta muiden tukiessa sitä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohdat 2,3 ja neljä ovat olleet ratkaistuina jo vuosikausia. Ja parituumaisia ruutujakin on vain varalitteina käytettävissä kannettavissa. Kiinteästi asennettavien lähtökoko on jo 7" ja sitä isompia löytyy niin paljon kuin haluaa. Minulle riittää seitsemäntuumainen hyvin. Tosin siitä, kuten ei karttasarjan lehdestäkään näe, mihin mikin väylänhaara johtaa ja siihen tarvitaan paperikarttaa. Reaalinen vaihtoehto paperikarttana olisi iso rannikkokartta, niitäkin setti veneestä löytyy. Eli reitinsuunnittelu pääsääntöisesti 1:250000 yleiskartalla ja liikkeellelähdön jälkeen plotterin kanssa. Enää en aina pidä karttasarjaa ulkona käsillä backuppina, kuten aiemmin oli tapana. Takana on aika vankka kokemus navigattorina perinteisin menetelmin ja tarpeen tullen taito on edelleen hallussa. Modernimpi vaihtoehto kun nyt vain on ylivoimaisesti parempi.
Pääkompassin olen vaihtanut paljon pienempään, jotta isompi mittarikonsoli plottereineen mahtuisi...Seuraava sukupolvi ei niitä perinteisiä menetelmiä hallitse ja on hukassa kun tekniikka oireilee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraava sukupolvi ei niitä perinteisiä menetelmiä hallitse ja on hukassa kun tekniikka oireilee.
Seuraavalla sukupolvella on tämän sukupolven vanha tekniikka backuppina. Ei tule tarvetta peruuttaa vielä sitäkin vanhempaan. Ei olla siirrytty sulkakyniinkään kuulakärkikynän temppuillessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraava sukupolvi ei niitä perinteisiä menetelmiä hallitse ja on hukassa kun tekniikka oireilee.
Tätä samaa tuomiopäivän ennustetta edelleen... Suomessa veneilyn turvallisuus ei ole vaarantunut navigointikyvyn puutteiden vuoksi. Tilastoitujen onnettomuustietojen perustella lähes kaikki kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet ovat seurausta alkoholista ja asennevammasta. Airiston veneturman kaltaiset tapahtumat ovat lehtien otsikoissa, mutta ylivoimaisesti yleisin veneilyturma liittyy alkoholiin ja pelastusliiveihin. Veneilykuolemat lähes loppuisivat, jos alkoholia käytettäisiin maissa ja pelastusliivejä veneissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraavalla sukupolvella on tämän sukupolven vanha tekniikka backuppina. Ei tule tarvetta peruuttaa vielä sitäkin vanhempaan. Ei olla siirrytty sulkakyniinkään kuulakärkikynän temppuillessa.
Seuraava sukupolvi veneilee jo. Ei ole näköpiirissä sellaista tekniikkaa jolla ei olisi nykyisen tekniikan puutteita vikaantumistilanteissa. Ei olla siirrytty sulkakyniin mutta periaatteessa hiilenpalasilla (eli lyijykynillä eli grafiitilla eli hiilellä) piirrellään edelleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätä samaa tuomiopäivän ennustetta edelleen... Suomessa veneilyn turvallisuus ei ole vaarantunut navigointikyvyn puutteiden vuoksi. Tilastoitujen onnettomuustietojen perustella lähes kaikki kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet ovat seurausta alkoholista ja asennevammasta. Airiston veneturman kaltaiset tapahtumat ovat lehtien otsikoissa, mutta ylivoimaisesti yleisin veneilyturma liittyy alkoholiin ja pelastusliiveihin. Veneilykuolemat lähes loppuisivat, jos alkoholia käytettäisiin maissa ja pelastusliivejä veneissä.
Ei se ole tuomionpäivän ennustetta. Veneilyn turvallisuus on vaarantunut navigointitaitojen puutteesta oli käytetty tekniikka mikä tahansa. Tilastosi voi pitä paikkansa jos navigointitaitojen puute luokitellaan asennevammaksi. Silloin myös ainoastaan elektronisten apuvälineiden varassa navigoiminen on luokiteltava sellaiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätä samaa tuomiopäivän ennustetta edelleen... Suomessa veneilyn turvallisuus ei ole vaarantunut navigointikyvyn puutteiden vuoksi. Tilastoitujen onnettomuustietojen perustella lähes kaikki kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet ovat seurausta alkoholista ja asennevammasta. Airiston veneturman kaltaiset tapahtumat ovat lehtien otsikoissa, mutta ylivoimaisesti yleisin veneilyturma liittyy alkoholiin ja pelastusliiveihin. Veneilykuolemat lähes loppuisivat, jos alkoholia käytettäisiin maissa ja pelastusliivejä veneissä.
Vaarantuu se turvallisuus ilman kuolemaakin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse vaihdan paperikartat uudempaan vaihtoehtoon heti, kunhan muutama reunaehto täyttyy. 1) Ruudun koon pitää olla verrattavissa perinteiseen paperikarttaan - parituumaisen ruudun tuijottelu ei innosta. 2) akun keston pitää olla 15 tuntia tai akun tulee olla helposti vaihdettavissa (molempi parempi), 3) hinnan tulee olla verrattavissa paperikarttaan ja 4) laitteen tulee kestää keliä ja kolhuja.
En halua kuulostaa puristilta, itselläni on yhteensä lähemmäs 10 GPS palikkaa veneessä, mutta paperikartalla on monta todella hyvää ominaisuutta, mitä nykytekniikalla on vaikea korvata elektronisesti.
Usein käytetään leimakirvestä teknologianvastustaja tms. mikäli ei ole kiinnostusta siirtyä selvästi heikompaan, vaikkakin modernimpaan vaihtoehtoon...Tuohon ykköseen se aina kaatuu. Ruudun pitäisi olla luokkaa 21 tuumaa, siirrettävä ja sen pitäisi kestää samaa käsittelyä kuin merikorttisarja, olla käyttökelpoinen rikkinäisenäkin ja edullisesti korvattavissa uudella.
Itsekin käytän molempia, paperikarttaa ja plotteria. Yleensä enemmän paperikarttaa, vaikeissa paikoissa ja väylien ulkopuolella plotteria. Molemmissa on puolensa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuohon ykköseen se aina kaatuu. Ruudun pitäisi olla luokkaa 21 tuumaa, siirrettävä ja sen pitäisi kestää samaa käsittelyä kuin merikorttisarja, olla käyttökelpoinen rikkinäisenäkin ja edullisesti korvattavissa uudella.
Hyvin usein karttasarjan lehti on liian pieni ja kohde, joka pitäisi nähdä, on toisella lehdellä. Tai mennään vain jonkun lehden nurkasta läpi. Eli heti kun paperikartasta tehdään panoroitava, siirryn siihen takaisin. Silloin riittää pienempikin karttalehden koko. Ehkä jokin katselulaite siihen tarvitaan. Rannikkokartan koko olisi nykytekniikalla useimmiten riittävä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nooa ei tarvinnut paperikarttoja, koska hän tiesi, ettei missään ole kareja. AIS hänellä varmaan oli, jottei tulisi törmäyksiä muihin arkkeihin. Ei kai Jumala jättänyt kaikkea yhden kortin varaan? NOAA perustettiin vasta myöhemmin.
Nooa käytti papyruskarttoja. Hän halveksi kivitaulujen käyttäjiä vanhoina pelleinä, muttei toisaalta luottanut paperiin, koska sitä ei saanut rullalle, mikä epäilytti suuresti Nooaa. Hän halusi kaiken olevan kunnossa, kun hän lähtisi hakemaan blue water-kokemusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraava sukupolvi veneilee jo. Ei ole näköpiirissä sellaista tekniikkaa jolla ei olisi nykyisen tekniikan puutteita vikaantumistilanteissa. Ei olla siirrytty sulkakyniin mutta periaatteessa hiilenpalasilla (eli lyijykynillä eli grafiitilla eli hiilellä) piirrellään edelleen.
Taiteilu erikseen, sehän on lähes vastakohta tekniikalle. Tekniikka tulee aina silloin tällöin vikaantumaan. Siksi se kahdennetaan ja osittain kolmennetaan toisella, ensimmäisestä riippumattomalla tekniikalla. Edelleen jää virhemahdollisuuksia, mutta vain häviävän pieni murto-osa ihmisen tekemiin virheisiin verrattuna.
Kun gps-tekniikka oli uutta, en koskaan mennyt paikkaan, josta en olisi päässyt pois ilman sitä. Mutta se aika oli vuosikymmeniä sitten. Nyt on käytössä jo kolminkertainen satelliittiverkosto ja joka veneessä on laitteita useampia. Siinä on redundanssia jo kerrakseen. Vain pieneen viiveeseen pitää edelleen varautua siirryttäessä varajärjestelmään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraava sukupolvi ei niitä perinteisiä menetelmiä hallitse ja on hukassa kun tekniikka oireilee.
Entäs kun paperikartta oireilee? Minulta on karttasarja lentänyt mereen, kun aika kovatuulisessa jiipissä vene heilahti sen verran, että tuuli osui kartan nurkan alle. Menossa oli siirtopurjehdus veneen uuteen kotisatamaan, eli ei niitä tutuimpia kotivesiä. Tilanteeseen ei juuri veneistä varajärjestelmiä siihen aikaan löytynyt. Oli yksi mun navigointihistorian vaativimpia paikkoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs kun paperikartta oireilee? Minulta on karttasarja lentänyt mereen, kun aika kovatuulisessa jiipissä vene heilahti sen verran, että tuuli osui kartan nurkan alle. Menossa oli siirtopurjehdus veneen uuteen kotisatamaan, eli ei niitä tutuimpia kotivesiä. Tilanteeseen ei juuri veneistä varajärjestelmiä siihen aikaan löytynyt. Oli yksi mun navigointihistorian vaativimpia paikkoja.
Paperikartta oireilee käyttövirheestä. Siihen voi varautua varajärjestelmällä. GPS vastaanottimen paras varajärjestelmä ei ole toinen GPS vastaanotin koska molemmat vastaanottimet käyttävät samoja resursseja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paperikartta oireilee käyttövirheestä. Siihen voi varautua varajärjestelmällä. GPS vastaanottimen paras varajärjestelmä ei ole toinen GPS vastaanotin koska molemmat vastaanottimet käyttävät samoja resursseja.
Siksi täytyykin vehkeessä olla Glonass ja Galilei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi täytyykin vehkeessä olla Glonass ja Galilei.
Same shit, different day.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Same shit, different day.
Sama periaate, eri järjestelmä. Täysin toisistaan riippumattomia, eikä yhteisen ongelman mahdollisuuksia juuri ole. Mikä riittää lentoliikenteelle ja kauppamerenkululle, riittää myös huviveneilyyn.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Itsekin käytän molempia, paperikarttaa ja plotteria. Yleensä enemmän paperikarttaa, vaikeissa paikoissa ja väylien ulkopuolella plotteria. Molemmissa on puolensa.
Molemmilla on puolensa. Juuri näin. Kivet ja karit ajetaan plotterilla paljon nykyisin paljon lähempää kuin ennen. Liekö turvallisuus tuosta lisääntynyt.
Yksi asia on kuitenkin muuttunut. Plotteri on tuonut helppoudellaan harrastukseen tylsyyden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraavalla sukupolvella on tämän sukupolven vanha tekniikka backuppina. Ei tule tarvetta peruuttaa vielä sitäkin vanhempaan. Ei olla siirrytty sulkakyniinkään kuulakärkikynän temppuillessa.
Huono vertaus. Kriittisimmissä tehtävissä ei käytetä kuulakärkikynää vaan lyijykynää. Miksi pitäisi mennä sulkakynään?
Astronautit ja armeijat käyttävät lyijykynää. Ja vielä sitä perinteistä puulyijykynää, se on kaikista varmin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama periaate, eri järjestelmä. Täysin toisistaan riippumattomia, eikä yhteisen ongelman mahdollisuuksia juuri ole. Mikä riittää lentoliikenteelle ja kauppamerenkululle, riittää myös huviveneilyyn.
Lentoliikenne ei ole riippuvainen GPS:stä, tai siis GNSS:stä yleisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huono vertaus. Kriittisimmissä tehtävissä ei käytetä kuulakärkikynää vaan lyijykynää. Miksi pitäisi mennä sulkakynään?
Astronautit ja armeijat käyttävät lyijykynää. Ja vielä sitä perinteistä puulyijykynää, se on kaikista varmin.Kuussa käynyt astronautti kyllä esitteli avaruudessa toimivaa kuulakärkikynää täällä 60-luvulla vieraillessaan. Todisti, miten kynä kirjoittaa kärki ylöspäin piirrellessään tervehdystä Nummelan ruokalan ovea vasten. Tavallinen kuulakärkikynä kun vaatii painovoimaa toimiakseen. Niitä avaruuskyniä oli sittemmin myynnissä täällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentoliikenne ei ole riippuvainen GPS:stä, tai siis GNSS:stä yleisesti.
Ei riippuvainen, mutta GNSS on pääasiallinen navigointiväline. DC-6:ssa oli vielä katossa kupu, jota navigaattori käytti sekstanttimittauksiin. Eipä ole sen jälkeen sitäkään lisää lentokoneissa ollut.
Anonyymi kirjoitti:
Molemmilla on puolensa. Juuri näin. Kivet ja karit ajetaan plotterilla paljon nykyisin paljon lähempää kuin ennen. Liekö turvallisuus tuosta lisääntynyt.
Yksi asia on kuitenkin muuttunut. Plotteri on tuonut helppoudellaan harrastukseen tylsyyden.Se on totta. Mutta plotterin kanssa olen käynyt joissain paikoissa, joissa ei olisi ennen plottereita käyty. Mutta olihan siinä ennen vanhaan tunnelmaa tulla satamaan pilkkopimeässä valaistujen injataulujen, kartasta mitattujen etäisyyksien, lokin, kompassin jne. avulla. Vieläkin käytän pimeällä yleensä melkein pelkästään paperikarttaa, koska jos plotteri pimeällä pimenee, on vaikea päästä enää siinä vaiheessa "kartalle". Viime syksynä näin kävi, kun huonoksi menneen akun takia plotteri sammui pimeällä.
- Anonyymi
AIS-signaali aiheuttaa koronavirusta. Kyseessä on George Soroksen juoni. Kävin varmuuden vuoksi repimässä AIS-vehkeet irti meidän seuran veneistä.
- Anonyymi
Väyläkaapelin ja wifin kautta voi käydä samoin. Kytke nekin kiireesti PC:stäsi irti.
- Anonyymi
Käytän omalta osalta veneessä pääasiassa tablettia ja netin kautta merellä-sovellusta ja 10 " on koko, riittää nippa nappa. Mutta en irvistä paperikartallekaan.
Paperikartan ja navigointiohjelman olennaisin ero ajossa on siinä, että siinä missä kuljettaja tottuu luottamaan että signaali ei katoa, akku ei pimene jne. yllättävää tapahdu laitteelle, ja vain tarkistaa sijainnin kuvaruudussa että joo hyvä suunta ja sijainti.
Paperikartalla täysin kulkiessa taas koko navigointi on jatkuvaa tarkistamista omasta sijainnista suhteessa ympäröiviin saariin, kaikuluotaimen lukemien tarkistamista suhteessa paperikartan lukemiin, kompassisuunnan tarkistusta ja suhteuttamista ympäristöön ja karttaan.
Vierailla vesillä se on myönnettäköön, melko uuvuttavaa ainakin jos matka on pitkä. Tutuilla vesillä ihminen luottaa jo muistiin ja mm. itse en tarvitse mitään karttoja määrätyillä merialueilla juuri tottumuksesta.
Itse olen tällainen vanhojen jäärien ja Playstation - sormet peffassa-sukupolven väliinputoaja, ymmärrän molempia miksi ajattelevat niin kuin ajattelevat, mutta nuoren polven oman veneilyturvallisuuden kannalta koen sääliä että paperikarttoihin suhtaudutaan kuin helmitauluun. En itse luottaisi käytännössä lainkaan veneilijään tai sanotaan en menisi kyytiin enkä päästäisi minulle tärkeitä ihmisiä tämän kyytiin, joka liikkuu esim yöllä gps llä eikä ole koskaan opetellut navigoimaan paperikartalla. Olen ollut myös sellaisen koheltajan kyydissä joka katsoi karttaa niin intensiivisesti että piti itse valmistautua hyppäämään ulos 20 solmun vauhdissa veneestä ja huutaa että purjevene on 50 metrin päässä suoraan.- Anonyymi
Oma toimintamalli on käyttää paperikarttaa ykkösenä ja plotteria koko ajan päällä tukemassa navigointia. Itse olen mieltynyt paperikarttoihin, enkä oikein ymmärrä periaatteellista vastustamista
- Anonyymi
Ihmisellä pitää olla periaatteita, joista hän pitää kiinni. Se on turvaa ja ennustettavuutta luovaa. Perinteisten navigointitaitojen käyttäminen on hyvä periaate. Uusia voi toki ottaa rinnalle hupimielessä.
- Anonyymi
Asia on kyllä päinvastoin. Hupimielessä ja taidon ylläpitämiseksi on hyvä katsella paperikarttoja ja kompassisuuntia, mutta varsinainen navigointi on paljon turvallisempaa täsmällisen paikkatiedon varassa silmämittaiseen ja inhimillisille virheille alttiiseen verrattuna.
- Anonyymi
Periaate on oikopolku järjen käytölle.
Se on ratkaisutapa, jossa ei pohdita asiaa asiaa perinpohjin vaan luotetaan malliin, joka on joko kopioitu muilta tai johon on päädytty joskus itse. Se nopeuttaa päätöksentekoa, mutta samalla altistaa väärille päätöksille.
Joku voi olla periaatteesta antamatta rahaa kerjäläiselle. Silloin ei tarvitse miettiä jokaista tilannetta ja tarvetta erikseen vaan voi ottaa ajatusten oikopolun käyttöön. Jokseenkin varmasti joku kerjääsitä on sellsiessa tilanteessa, että olisi perustellumpaa antaa rahaa kuin olla antamatta.
Opmia periaatteita kannattaa välillä pohtia ja miettiä onko ne enää järkeviä. Tilanne, jossa periaate on syntynyt, voi olla muuttunut radikaalisti ja niillä samoilla perusteilla, joilla on aikoinaan päättänyt tehdä yhdellä tavalla, onkin nyt järkevä tehdä toisin.
Esimerkiksi jos on aikoinaan päätynyt paperikartan käyttöön koska valitsee luotettavimman tekniikan, niin tänään luotettavin tekniikka voi olla elektroninen kartta koska itse on ikääntynyt ja elektroniikka parantunut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asia on kyllä päinvastoin. Hupimielessä ja taidon ylläpitämiseksi on hyvä katsella paperikarttoja ja kompassisuuntia, mutta varsinainen navigointi on paljon turvallisempaa täsmällisen paikkatiedon varassa silmämittaiseen ja inhimillisille virheille alttiiseen verrattuna.
Miksi sitä taitoa pitäisi ylläpitää jos elektroniikan varassa navigointi on turvallisempaa? Ne menetelmät täydentävät toinen toistaan ja turvallisinta on käyttää molempia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Periaate on oikopolku järjen käytölle.
Se on ratkaisutapa, jossa ei pohdita asiaa asiaa perinpohjin vaan luotetaan malliin, joka on joko kopioitu muilta tai johon on päädytty joskus itse. Se nopeuttaa päätöksentekoa, mutta samalla altistaa väärille päätöksille.
Joku voi olla periaatteesta antamatta rahaa kerjäläiselle. Silloin ei tarvitse miettiä jokaista tilannetta ja tarvetta erikseen vaan voi ottaa ajatusten oikopolun käyttöön. Jokseenkin varmasti joku kerjääsitä on sellsiessa tilanteessa, että olisi perustellumpaa antaa rahaa kuin olla antamatta.
Opmia periaatteita kannattaa välillä pohtia ja miettiä onko ne enää järkeviä. Tilanne, jossa periaate on syntynyt, voi olla muuttunut radikaalisti ja niillä samoilla perusteilla, joilla on aikoinaan päättänyt tehdä yhdellä tavalla, onkin nyt järkevä tehdä toisin.
Esimerkiksi jos on aikoinaan päätynyt paperikartan käyttöön koska valitsee luotettavimman tekniikan, niin tänään luotettavin tekniikka voi olla elektroninen kartta koska itse on ikääntynyt ja elektroniikka parantunut.Elektroniikalla on edelleen samat puutteet kuin ennenkin, mutta sitä massatuotetaan entistä halvemmalla josta seuraa omat ongelmansa. Perinteisiä taitoja täytyy siksi ylläpitää niin että ne tilanteen vaatiessa tulevat selkärangasta.
Hissuksiin kun vesillä liikkuu, esim. purjehtien, voi hyvinkin tulla tarve yllättäville ja nopeille reittimuutoksille. Vaikka tarkka sijainti nähdään plotterista on uuden reittivalinnan teko ja seuraaminen paljon helpompaa ja nopeampaa tehdä paperikartalla.
Periaatteita pohdittu, ei syytä muuttaa käytäntöä.
- Anonyymi
Taitaa ennemminkin olla niin, että elektroniikkaintoilijat jotka määrittelevät perinteisiin menetelmiin luottavat tekniikan periaatteellisiksi vastustajiksi ovat kuin kiihkouskovaiset jotka eivät näe metsää puilta. Minä käytän paperikarttoja ja plotteria, ja uusi tekniikka kiinnostaa, mutta silti jotkut luokittelevat minut tekniikan vastustajiin koska en ole täysin luopunut vanhasta hyvästä menetelmästä.
- Anonyymi
Amissit sanovat samaa autoilevasta kansasta.
Vaatii kuitenkin aika paljon perusteluja, jos kutsuu enemmistöä kiihkouskovaisiksi. Enemmistö on harvoin kiihko-mitään. Sinä voit olla tekniikan vastustaja tai olla olematta, sillä ei ole minulle mitään merkitystä.
Paperikartat ovat kivoja, mutta kun joutuu kunnon sumuun, niin niillä ei ole paljoa käyttöä. En tunne ketään, joka ei käyttäisi huonoa surkeammassa näkyvyydessa plotteria, jos se on käytettävissä. Jotkut turvautuvat hädän hetkellä jumalaan, mutta useimmat tekniikkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Amissit sanovat samaa autoilevasta kansasta.
Vaatii kuitenkin aika paljon perusteluja, jos kutsuu enemmistöä kiihkouskovaisiksi. Enemmistö on harvoin kiihko-mitään. Sinä voit olla tekniikan vastustaja tai olla olematta, sillä ei ole minulle mitään merkitystä.
Paperikartat ovat kivoja, mutta kun joutuu kunnon sumuun, niin niillä ei ole paljoa käyttöä. En tunne ketään, joka ei käyttäisi huonoa surkeammassa näkyvyydessa plotteria, jos se on käytettävissä. Jotkut turvautuvat hädän hetkellä jumalaan, mutta useimmat tekniikkaan.En tiennyt Amishien käyttävän autoa hevoskärryjen lisäksi, aina oppii uutta... Edellinen kirjoittaja kun sanoi käyttävänsä paperikarttaa JA plotteria.
Luetun ymmärtäminen - vaikea uskoa, että suomalaiset pärjäävät niinkin hyvin kansainvälisissä lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiennyt Amishien käyttävän autoa hevoskärryjen lisäksi, aina oppii uutta... Edellinen kirjoittaja kun sanoi käyttävänsä paperikarttaa JA plotteria.
Luetun ymmärtäminen - vaikea uskoa, että suomalaiset pärjäävät niinkin hyvin kansainvälisissä lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa...Juu, palataan tuohon luetun ymmärtämiseen:
"Amissit sanovat samaa autoilevasta kansasta."
Se tarkoittaa, että on olemassa autoileva kansanosa, josta Amissit puhuvat. Se EI tarkoita, että he itse olisivat sitä kansaa, vaikka amisseilla on autoja ja niitä käytetään, muttei se ole atteen mukaista.
Eli opit kaksi asiaa:
- Amissit voivat puhua ryhmästä, johon itse eivät kuulu
- On amisseja, jotka ajavat autolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Amissit sanovat samaa autoilevasta kansasta.
Vaatii kuitenkin aika paljon perusteluja, jos kutsuu enemmistöä kiihkouskovaisiksi. Enemmistö on harvoin kiihko-mitään. Sinä voit olla tekniikan vastustaja tai olla olematta, sillä ei ole minulle mitään merkitystä.
Paperikartat ovat kivoja, mutta kun joutuu kunnon sumuun, niin niillä ei ole paljoa käyttöä. En tunne ketään, joka ei käyttäisi huonoa surkeammassa näkyvyydessa plotteria, jos se on käytettävissä. Jotkut turvautuvat hädän hetkellä jumalaan, mutta useimmat tekniikkaan.Amishit eivät ota kantaa siihen pitäisikö muiden käyttää autoja vai hevosia tai molempia. Muille on aivan sama vaikka Amishit käyttävät hevosia tai autoja, vain typerykset luokittelevat kaikki hevosta käyttävät autoilun kieltäviksi Amisheiksi.
- Anonyymi
Plotteritekniikka on etenkin Suomen vesillä kulkevalle paras kehitysaskel mitä navigoinnissa on miesmuistiin ollut. Paperikartalla kulkeva on paikasta riippuen tietoinen sijainnistaan hyvin vaihtelevalla tasolla. Tiukassa saaristossa ja hyvässä näkyvyydessä tarkkuus on hetkittäin plotterin luokkaa. Yksityiskohtien etäisyyden kasvaessa, sumun yllättäessä tai hetken herpaantumisen johdosta heittoa voi tulla ties kuinka paljon.
Plotterien ansiosta karilleajot ovat likimain loppuneet. Saa olla aika tohelo että plotterilla ajaa kivelle ja jos niin käy, kävisi se paperikartallakin ajamalla.
Muun navigointitekniikan osalta vastaan tulee inhimillinen tiedonomaksuntakapasiteetti kuormitustilanteessa, mikäli plotteri, tutka ja AIS ovat erillisiä laitteita omine näyttöineen. Toimintavarmuuden takia niin kuitenkin olisi parasta olla. Verkottaminen on kokemuksieni mukaan suurin vene-elektroniikan riski. Verkko saa toki olla olemassa. Sen toimimattomuuteen kuitenkin on syytä varautua esim. erillisellä pikkuplotterilla jossa on sisäinen antenni.
GPS -antenni ei muutenkaan koskaan saisi olla verkkolaite, vaan plotteriin integroitu tai erikseen suoraan sille kaapeloitu. Tämä kannattaa uskoa. Maanantaina eräs tuttu ruotsalainen venekunta joutui tämän toteamaan Tarifan länsipuolella keskellä yötä kovassa vastatuulessa. Ensin hävisi positio, heti perään autopilotti lakkasi toimimasta ja kaikki muukin verkkointegroitu navigointitekniikka. Takaisinpäin La Lineaan tuo hieno ja uudehko vene meni IPadin avulla ja vika löytyi Seatalk -MUX:n hajoamisesta.
Ariel 336- Anonyymi
Varajärjestelmiä on hyvä olla olemassa ja ainakin yhdessä plottereista on hyvä olla itsenäinen antenni oli se sitten integroitu tai ei.
Tästä päästään aasisillalla tällaisen lauseen tulkintaan:
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.
"Kaikin.. käytettävissä olevin keinoin tilanteen... perinpohjaiseen arviointiin."
Kaikki käytettävissä olevat keinot ovat tavallisessa merellä kulkevassa veneessäkin aika runsaat tähystyksen ja kuulostelun lisäksi:
- kartta ja plotteri
- kompassi magneettinen ja sähköinen
- GPS
- tutka
- kaiku
...jne
Jos tuota lukee niin kuin se on kirjoitettu, niin plotterin on pakko olla käytössä, jos sellainen on ja sama pätee tutkaan. AISin pitää olla myös köytössä ja ehkä VHF:n koska vastaantulija voi huudella sen kautta jotain tärkeää.
Kaiusta en ole ihan varma koska jos paikka on oikea, niin merikartassa on syvyydet ainakin väylien lähellä.
En ole ihan varma pitäisikö paperikartan olla käytössä arviointia varten. En ihan heti keksi mitä se toisi lisää arviointia varten. Magneettikompassi on sama juttu. Varalla ne on toki hyvä olla. - Anonyymi
Hyvää tarinaa Ariell 336. Tuossa toteutuu se vanha sanonta, jonka mukaan munia ei tule koskaan laittaa samaan koriin.
Kun suomalaiset alkoivat lentää rapakon yli DC8 : lla, niin niissä oli kolme inertialaitetta, jotka tarkkailivat toisiaan. Jos joku alkoi lipsua joukosta, niin se suljettiin siitä ulos.
Tuota tekniikka hakuisuutta havaitsin jo 80-luvulla kun koulutin muutaman nuoren kaverin vesikoneeseen.
Toimintahan tapahtuu VFR ::ssä, eli näkölentosäännöillä. Kun tuo nuori sälli istahti kukille, niin alkoi kova veivaaminen VORin ja ADFn kanssa.(mittarilentolaitteita)
Eihän siinä mitään pahaa tietenkään ollut, mutta kun vesilentokurssi on kuitenkin melko lyhyt, niin olisin mielelläni nähnyt, että kaikki mielenkiinto olisi ollut suunnattu sille suunnalle.
Ymmärsin kyllä että näillä hepuilla oli tähtäin jo asetettu liikennekoneeseen ja siksi tuo instrumenttihakuisuus.
Omalta kohdaltani voin todeta, että olen suhtautunut tekniikkaan melko kiihkottomasti. Käytän tarpeen tulleen molempia, oli sitten kyseessä vene tai lentsikka.
IFR ssä (mittarilentosäännöt) mennään laitteiden kanssa, mutta vesikoneella jossain korvessa en välttämättä avaa kuin yhden radion.
Olen mm. saattanut erään purjeveneen Espoosta Savonlinnaan paperikartan avulla, koska tuossa veneessä ei ollut mitään navigointilaitteita.
Itselläni oli mukana käsiGPS, joka oli kiinni. Eikä siinä ei ollut edes karttaa Venäjän puolelta.
Yhden kerran Suur-Saimaan keskikohdalla avasin se kun vessareissunni aikana gastit olivat hukanneet sijainnin.
Varmistin Garminista paikan, koska olimme oikoreitillä, enkä halunnut vaarantaa tilannettamme.
Drag - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varajärjestelmiä on hyvä olla olemassa ja ainakin yhdessä plottereista on hyvä olla itsenäinen antenni oli se sitten integroitu tai ei.
Tästä päästään aasisillalla tällaisen lauseen tulkintaan:
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.
"Kaikin.. käytettävissä olevin keinoin tilanteen... perinpohjaiseen arviointiin."
Kaikki käytettävissä olevat keinot ovat tavallisessa merellä kulkevassa veneessäkin aika runsaat tähystyksen ja kuulostelun lisäksi:
- kartta ja plotteri
- kompassi magneettinen ja sähköinen
- GPS
- tutka
- kaiku
...jne
Jos tuota lukee niin kuin se on kirjoitettu, niin plotterin on pakko olla käytössä, jos sellainen on ja sama pätee tutkaan. AISin pitää olla myös köytössä ja ehkä VHF:n koska vastaantulija voi huudella sen kautta jotain tärkeää.
Kaiusta en ole ihan varma koska jos paikka on oikea, niin merikartassa on syvyydet ainakin väylien lähellä.
En ole ihan varma pitäisikö paperikartan olla käytössä arviointia varten. En ihan heti keksi mitä se toisi lisää arviointia varten. Magneettikompassi on sama juttu. Varalla ne on toki hyvä olla.Pitääkin asentaa tutka ja AIS tuohon nelimetriseen pulpettiveneeseen. Karttaplotteri ja kaiku siinä jo on. Kaikua tietysti tarvitaan todentamaan että gps on antanut väärän sijainnin. Tutkakin kertoo gps:n näyttävän väärin. Tarvitaan kuitenkin kolme toisistaan riippumatonta järjestelmää jotta saadaan selvillemikä järjestelmistä näyttää väärin. Jotta kaikki elektroniset laitteet yhdessä täysin korvaisivat kartan myös varajärjestelmänä pitäisi niiden olla itsenäisissä omissa virtapiireissä omalla varavoimalla. Mitä yksinkertaisempi järjestelmä, sitä varmatoimisempi se on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varajärjestelmiä on hyvä olla olemassa ja ainakin yhdessä plottereista on hyvä olla itsenäinen antenni oli se sitten integroitu tai ei.
Tästä päästään aasisillalla tällaisen lauseen tulkintaan:
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.
"Kaikin.. käytettävissä olevin keinoin tilanteen... perinpohjaiseen arviointiin."
Kaikki käytettävissä olevat keinot ovat tavallisessa merellä kulkevassa veneessäkin aika runsaat tähystyksen ja kuulostelun lisäksi:
- kartta ja plotteri
- kompassi magneettinen ja sähköinen
- GPS
- tutka
- kaiku
...jne
Jos tuota lukee niin kuin se on kirjoitettu, niin plotterin on pakko olla käytössä, jos sellainen on ja sama pätee tutkaan. AISin pitää olla myös köytössä ja ehkä VHF:n koska vastaantulija voi huudella sen kautta jotain tärkeää.
Kaiusta en ole ihan varma koska jos paikka on oikea, niin merikartassa on syvyydet ainakin väylien lähellä.
En ole ihan varma pitäisikö paperikartan olla käytössä arviointia varten. En ihan heti keksi mitä se toisi lisää arviointia varten. Magneettikompassi on sama juttu. Varalla ne on toki hyvä olla.Saanko kysyä, paljonko sinulla on veneilykokemusta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saanko kysyä, paljonko sinulla on veneilykokemusta?
Minua taas kiinnostaa, mikä on maailman nopein eläin.
Palataanko kuitenkin aiheeseen, onko sinulla siihen mitää sanottavaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkin asentaa tutka ja AIS tuohon nelimetriseen pulpettiveneeseen. Karttaplotteri ja kaiku siinä jo on. Kaikua tietysti tarvitaan todentamaan että gps on antanut väärän sijainnin. Tutkakin kertoo gps:n näyttävän väärin. Tarvitaan kuitenkin kolme toisistaan riippumatonta järjestelmää jotta saadaan selvillemikä järjestelmistä näyttää väärin. Jotta kaikki elektroniset laitteet yhdessä täysin korvaisivat kartan myös varajärjestelmänä pitäisi niiden olla itsenäisissä omissa virtapiireissä omalla varavoimalla. Mitä yksinkertaisempi järjestelmä, sitä varmatoimisempi se on.
Ja jos ei ole mitään järjestelmää, ollaan kuin herran kukkarossa.
Kannattaa muistaa, että jos asennat nuo järjestelmät, niin lain mukaan sinun täytyy niitä käyttää. Muussa tapauksessa et tee arviota KAIKIN käytettävissä olevin keinoin.
Pitää siis miettiä, mitä asentaa koska sitä voi joutua käyttämään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja jos ei ole mitään järjestelmää, ollaan kuin herran kukkarossa.
Kannattaa muistaa, että jos asennat nuo järjestelmät, niin lain mukaan sinun täytyy niitä käyttää. Muussa tapauksessa et tee arviota KAIKIN käytettävissä olevin keinoin.
Pitää siis miettiä, mitä asentaa koska sitä voi joutua käyttämään.Jos sellainen keino on käytettävissä että lisää navigointielektroniikkaa voi ostaa niin näin on toimittava. Jos on rahapuoli kunnossa niin vähintään kaksi saattovenettä miehistöineen pitää myös olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sellainen keino on käytettävissä että lisää navigointielektroniikkaa voi ostaa niin näin on toimittava. Jos on rahapuoli kunnossa niin vähintään kaksi saattovenettä miehistöineen pitää myös olla.
Meren voi aina kuivata ja ajella autolla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minua taas kiinnostaa, mikä on maailman nopein eläin.
Palataanko kuitenkin aiheeseen, onko sinulla siihen mitää sanottavaa?Olen sanonut jo ja mm. kysynyt aloittajalta:"Tunnetko jonkun, joka periaatteesta vastustaa tekniikkaa? Mitä tekniikkaa?"
Vielä ei vastausta ole kuulunut.
Tekstisi kun on yhtä huteraa kuin aloitus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja jos ei ole mitään järjestelmää, ollaan kuin herran kukkarossa.
Kannattaa muistaa, että jos asennat nuo järjestelmät, niin lain mukaan sinun täytyy niitä käyttää. Muussa tapauksessa et tee arviota KAIKIN käytettävissä olevin keinoin.
Pitää siis miettiä, mitä asentaa koska sitä voi joutua käyttämään.Näkisin asiat niin että eri veneluokissa tarvitaan erilaiset asiat.
1. Päiväpursi. Ei yli yön kestäviä legejä, pelkkää saaristia ja rannikkoa. Navigointiin riittää joko kartta tai plotteri sekä kaikuluotain. Aloittelijalle mieluummin plotteri, osumaa tulee vähemmän.
2. Retkivene. Yleensä lyhyitä päivälegejä, satunnaisesti yöpurjehduksia. Kartta ja plotteri, kaiku, käsi-VHF, saaristolaivurin tutkinto.
3. Matkavene. Itämeren altaan reissuja, Atlantin laitaa, Väkimerta ym. yleensä max. 2 vrk legejä. Varustus kuten edellä mutta lisänä kiinteä VHF, AIS, tutka, navtex. Rannikkolaivuritutkinto.
4. Valtamerivene. Kuten edellä, mutta soveltuvin osin tuplattuina. Radiokalustoa lisää ja joku satelliittiteksturi tms. Tähtitieteellisen paikannuksen välineistö ja käytön osaaminen, avomerilaivurin tutkinto.
Itse olen noin toiminut ja nyt menossa on vaihe 3.
Työura kriittisten, elämää ylläpitävien laitteiden parissa on saanut pitämään tekniikan veneessä aina liki minimissään.
Viime vuosikymmenellä tapahtunut elektroniikan komponenttien valtava laadun putoaminen on lisäksi vienyt innon päivittää vene-elektroniikkaa. Mikäli joku nyt 20-30 -vuotias koje ajaa asiansa ja toimii, toimii se todennäköisesti vielä sittenkin kun tänään uutena ostettu laite jo hajoaa.
Ariel 336. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näkisin asiat niin että eri veneluokissa tarvitaan erilaiset asiat.
1. Päiväpursi. Ei yli yön kestäviä legejä, pelkkää saaristia ja rannikkoa. Navigointiin riittää joko kartta tai plotteri sekä kaikuluotain. Aloittelijalle mieluummin plotteri, osumaa tulee vähemmän.
2. Retkivene. Yleensä lyhyitä päivälegejä, satunnaisesti yöpurjehduksia. Kartta ja plotteri, kaiku, käsi-VHF, saaristolaivurin tutkinto.
3. Matkavene. Itämeren altaan reissuja, Atlantin laitaa, Väkimerta ym. yleensä max. 2 vrk legejä. Varustus kuten edellä mutta lisänä kiinteä VHF, AIS, tutka, navtex. Rannikkolaivuritutkinto.
4. Valtamerivene. Kuten edellä, mutta soveltuvin osin tuplattuina. Radiokalustoa lisää ja joku satelliittiteksturi tms. Tähtitieteellisen paikannuksen välineistö ja käytön osaaminen, avomerilaivurin tutkinto.
Itse olen noin toiminut ja nyt menossa on vaihe 3.
Työura kriittisten, elämää ylläpitävien laitteiden parissa on saanut pitämään tekniikan veneessä aina liki minimissään.
Viime vuosikymmenellä tapahtunut elektroniikan komponenttien valtava laadun putoaminen on lisäksi vienyt innon päivittää vene-elektroniikkaa. Mikäli joku nyt 20-30 -vuotias koje ajaa asiansa ja toimii, toimii se todennäköisesti vielä sittenkin kun tänään uutena ostettu laite jo hajoaa.
Ariel 336.Kaikuluotain on navigointiapuvälineistä aikalailla listan loppupäässä. Tutkinnoilla ei purjehdita vaan osaaminen ratkaisee. VHF tuli joskus 90-luvun alkupuolella purjehdusnoobina hankittua "gurujen" suosituksesta, koskaan en ole sitä Suomen rajojen sisällä tarvinnut ja rajamuodollisuudetkin saa hoidettua puhelimella kun tekee matkapurjehduksia Itämerellä. Ei siitä VHF:stä turvavarusteena tietenkään haittaakaan ole, mutta luvat pitää sille hankkia. Valtameriä en ole ylittänyt. Kartta ja plotteri riittää pitkälle mutta kompassista en luovu, se menee kaikkien luettelemiesi laitteiden edelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sanonut jo ja mm. kysynyt aloittajalta:"Tunnetko jonkun, joka periaatteesta vastustaa tekniikkaa? Mitä tekniikkaa?"
Vielä ei vastausta ole kuulunut.
Tekstisi kun on yhtä huteraa kuin aloitus.Alat sekoilla. Kirjoitat useammalle henkilölle samalla kertaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alat sekoilla. Kirjoitat useammalle henkilölle samalla kertaa.
Vastasin sinulle ja kirjoitin siis vain sinulle.
Luetun tekstin ymmärryksesi ei ole yhtään korkeammalla tasolla kuin navigoinnista kirjoittamisesi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikuluotain on navigointiapuvälineistä aikalailla listan loppupäässä. Tutkinnoilla ei purjehdita vaan osaaminen ratkaisee. VHF tuli joskus 90-luvun alkupuolella purjehdusnoobina hankittua "gurujen" suosituksesta, koskaan en ole sitä Suomen rajojen sisällä tarvinnut ja rajamuodollisuudetkin saa hoidettua puhelimella kun tekee matkapurjehduksia Itämerellä. Ei siitä VHF:stä turvavarusteena tietenkään haittaakaan ole, mutta luvat pitää sille hankkia. Valtameriä en ole ylittänyt. Kartta ja plotteri riittää pitkälle mutta kompassista en luovu, se menee kaikkien luettelemiesi laitteiden edelle.
Kompassia tarvitaan ainoastaan black-out -tilanteen varalle sellaisilla avomeriosuuksilla joilla ei ole kiintopisteitä. Ylitykselle lähtiessä plotterin suuntavektori ajetaan kohti vastarannan kohdetta ja kompassilukema otetaan varoiksi ylös.
Plotteriaikana kompassista ohjaaminen on likimain loppunut. Ohjaaminen avomerellä menee pysyttelemällä plotterin reittiviivan lähistöllä ja sen mukaan kurssia säätelemällä.
Kaikuluotain on plotterin jälkeen kakkosena välteltäessä pohjakosketuksia. Erinomainen varmistusväline etenkin paperikarttanavigoijalle.
Tutkinnot ovat veneen katsastuksiin verrattavaa asiaa. Osaaville turhia, suurimmalle osalle satunnaispurjehtijoista hyödyllisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvää tarinaa Ariell 336. Tuossa toteutuu se vanha sanonta, jonka mukaan munia ei tule koskaan laittaa samaan koriin.
Kun suomalaiset alkoivat lentää rapakon yli DC8 : lla, niin niissä oli kolme inertialaitetta, jotka tarkkailivat toisiaan. Jos joku alkoi lipsua joukosta, niin se suljettiin siitä ulos.
Tuota tekniikka hakuisuutta havaitsin jo 80-luvulla kun koulutin muutaman nuoren kaverin vesikoneeseen.
Toimintahan tapahtuu VFR ::ssä, eli näkölentosäännöillä. Kun tuo nuori sälli istahti kukille, niin alkoi kova veivaaminen VORin ja ADFn kanssa.(mittarilentolaitteita)
Eihän siinä mitään pahaa tietenkään ollut, mutta kun vesilentokurssi on kuitenkin melko lyhyt, niin olisin mielelläni nähnyt, että kaikki mielenkiinto olisi ollut suunnattu sille suunnalle.
Ymmärsin kyllä että näillä hepuilla oli tähtäin jo asetettu liikennekoneeseen ja siksi tuo instrumenttihakuisuus.
Omalta kohdaltani voin todeta, että olen suhtautunut tekniikkaan melko kiihkottomasti. Käytän tarpeen tulleen molempia, oli sitten kyseessä vene tai lentsikka.
IFR ssä (mittarilentosäännöt) mennään laitteiden kanssa, mutta vesikoneella jossain korvessa en välttämättä avaa kuin yhden radion.
Olen mm. saattanut erään purjeveneen Espoosta Savonlinnaan paperikartan avulla, koska tuossa veneessä ei ollut mitään navigointilaitteita.
Itselläni oli mukana käsiGPS, joka oli kiinni. Eikä siinä ei ollut edes karttaa Venäjän puolelta.
Yhden kerran Suur-Saimaan keskikohdalla avasin se kun vessareissunni aikana gastit olivat hukanneet sijainnin.
Varmistin Garminista paikan, koska olimme oikoreitillä, enkä halunnut vaarantaa tilannettamme.
DragHyviä pointteja. Olen liikkunut Suomenlahdella/Saaristomerellä/Perämerellä vuodesta -78. Alkuun ei ollut kuin Suunnon kompassi ja se ns. käsibussoli, jolla yritettiin löytää tiirailemalla kiintopisteet. Sitten tuli numeeriset gps:t, joista jo näki paikan aika tarkasti. Nyt on veneessä aina kiinteä plotteri, Panasonicin toughpad Loistolla, iPadja iPhone Loistolla ja Navionicsilla, mutta big picturen katson aina paperikartasta, joka on myös sitloodassa. Sanottakoon, että väli Hki-Hanko-Maarianhamina-Tukholma menisi ilman minkäänlaista karttaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kompassia tarvitaan ainoastaan black-out -tilanteen varalle sellaisilla avomeriosuuksilla joilla ei ole kiintopisteitä. Ylitykselle lähtiessä plotterin suuntavektori ajetaan kohti vastarannan kohdetta ja kompassilukema otetaan varoiksi ylös.
Plotteriaikana kompassista ohjaaminen on likimain loppunut. Ohjaaminen avomerellä menee pysyttelemällä plotterin reittiviivan lähistöllä ja sen mukaan kurssia säätelemällä.
Kaikuluotain on plotterin jälkeen kakkosena välteltäessä pohjakosketuksia. Erinomainen varmistusväline etenkin paperikarttanavigoijalle.
Tutkinnot ovat veneen katsastuksiin verrattavaa asiaa. Osaaville turhia, suurimmalle osalle satunnaispurjehtijoista hyödyllisiä.Ei se kaiku kerro mitään hyödyllistä kun ajat plotterin viivaa. Se varoittaa pohjakosketuksesta auttamattomasti liian myöhään. Siinä vaiheessa kun saaristossa havaitset olevasi ilman plotteria tarvitset kompassia paikannukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kompassia tarvitaan ainoastaan black-out -tilanteen varalle sellaisilla avomeriosuuksilla joilla ei ole kiintopisteitä. Ylitykselle lähtiessä plotterin suuntavektori ajetaan kohti vastarannan kohdetta ja kompassilukema otetaan varoiksi ylös.
Plotteriaikana kompassista ohjaaminen on likimain loppunut. Ohjaaminen avomerellä menee pysyttelemällä plotterin reittiviivan lähistöllä ja sen mukaan kurssia säätelemällä.
Kaikuluotain on plotterin jälkeen kakkosena välteltäessä pohjakosketuksia. Erinomainen varmistusväline etenkin paperikarttanavigoijalle.
Tutkinnot ovat veneen katsastuksiin verrattavaa asiaa. Osaaville turhia, suurimmalle osalle satunnaispurjehtijoista hyödyllisiä.Blackoutia todennäköisempi tapaus on plotterin jumittuminen joko ohjelmabugin tai dataväylällä tapahtuneen virheen takia. Systeemin kylmäkäynnistys ottaa aikansa ja jonkun mukaan pitää sekin aika ohjailla. Jos jumin aiheutti laitevika, menee enemmän aikaa viallisen laitteen paikantamiseen ja irroittamiseen verkosta.
- Anonyymi
Periaatteena on ollut että veneen kulku ei saa olla mistään sellaisesta kiinni mitä ei itse osaa korjata.
- Anonyymi
Kun modernista bensakoneesta hajoaa älyboksi niin en osaa kesken matkan korjata. Sellaisia ei kaupasta enää saa joita itse olen korjaillut. Luotettavammin se uusi kuitenkin vie perille.
- Anonyymi
Onko siis kysymyksessa osaaminen vai pystyminen?
Osaan tehdä monta asiaa, mutta aika monta niistä on sellaista ettei niitä pysty korjaamaan veneessä.
Jostain ruotsinlaivasta katkesi peräsinakseli. Lasketaanko se asiaksi, jonka he osaavat korjata vai ei? - Anonyymi
Ei toimi. Vaikka taidot olisivatkin, ei mukana voi olla kaikkia tarvittavia työkaluja ja varaosia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei toimi. Vaikka taidot olisivatkin, ei mukana voi olla kaikkia tarvittavia työkaluja ja varaosia.
On kaikki tarvittavat työkalut mukana ja moottori ei tarvitsae mitään elektroniikkaa toimiakseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kaikki tarvittavat työkalut mukana ja moottori ei tarvitsae mitään elektroniikkaa toimiakseen.
Jos on kaikki työkalut ja varaosat mukana kaikkien mahdollisten moottorivaurioiden korjaamiseen, niin haluaisin kyllä nähdä miltä veneesi sisällä näyttää ja miten esim korjaat siellä kiinnileikanneen koneen.
Sinulla varmasti on mukana myös ompelukone purjevaurioiden korjaamiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos on kaikki työkalut ja varaosat mukana kaikkien mahdollisten moottorivaurioiden korjaamiseen, niin haluaisin kyllä nähdä miltä veneesi sisällä näyttää ja miten esim korjaat siellä kiinnileikanneen koneen.
Sinulla varmasti on mukana myös ompelukone purjevaurioiden korjaamiseen.Miksi sen moottorin pitäisi päästää leikkaamaan kiinni?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sen moottorin pitäisi päästää leikkaamaan kiinni?
Miksi sen moottorin pitää antaa muutenkaan vikaantua käytön aikana ? Kaikki viat ovat vältettävissä riittävällä huolenpidolla ja ennakoinnilla. Eihän mukana tarvita mitään työkaluja tai varaosia.
Sama toki pätee kaikkeen muuhunkin, ei pelkästään moottoriin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sen moottorin pitää antaa muutenkaan vikaantua käytön aikana ? Kaikki viat ovat vältettävissä riittävällä huolenpidolla ja ennakoinnilla. Eihän mukana tarvita mitään työkaluja tai varaosia.
Sama toki pätee kaikkeen muuhunkin, ei pelkästään moottoriin.Tästä päästää siihen, että mitä vähemmän tekniikkaa sitä vähemmän vikaantumisia ja ylläpidon tarvetta. Periaatteessa tekniikan periaatteellinen vastustus vähentää vikaantumisriskiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sen moottorin pitää antaa muutenkaan vikaantua käytön aikana ? Kaikki viat ovat vältettävissä riittävällä huolenpidolla ja ennakoinnilla. Eihän mukana tarvita mitään työkaluja tai varaosia.
Sama toki pätee kaikkeen muuhunkin, ei pelkästään moottoriin.Suuri osa vioista on vältettävissä ennakoinnilla. Teknologian käytön lähtökohtana pitää kuitenkin olla se että kun se menee rikki niin mitä sitten. Kiinnileikkaamisen todennäköisyys on melko pieni jos tarkistaa öljyt ja moottorissa on toimiva lämpömittari. Kun tuntee veneensä moottorin ja sähköjärjestelmän on helpompi varautua vikatilanteisiin. Suuri osa tavallisista vioista on itse korjattavissa hyvässä merimoottorissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuri osa vioista on vältettävissä ennakoinnilla. Teknologian käytön lähtökohtana pitää kuitenkin olla se että kun se menee rikki niin mitä sitten. Kiinnileikkaamisen todennäköisyys on melko pieni jos tarkistaa öljyt ja moottorissa on toimiva lämpömittari. Kun tuntee veneensä moottorin ja sähköjärjestelmän on helpompi varautua vikatilanteisiin. Suuri osa tavallisista vioista on itse korjattavissa hyvässä merimoottorissa.
Eli periaate on: todennäköisimmät viat tulee pystyä korjaamaan itse. Tämä onkin paljon uskottavampi periaate. Jokainen sitten miettiköön, mitkä ovat omalla kohdalla todennäköisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuri osa vioista on vältettävissä ennakoinnilla. Teknologian käytön lähtökohtana pitää kuitenkin olla se että kun se menee rikki niin mitä sitten. Kiinnileikkaamisen todennäköisyys on melko pieni jos tarkistaa öljyt ja moottorissa on toimiva lämpömittari. Kun tuntee veneensä moottorin ja sähköjärjestelmän on helpompi varautua vikatilanteisiin. Suuri osa tavallisista vioista on itse korjattavissa hyvässä merimoottorissa.
Aikalailla yhdentekevää leikkaako se kiinni ja ajautuu tuulessa karikkoon tai varoittaako lämpömittari ylikuumenemisesta, sammutat moottorin ja ajaudut tuulessa karikkoon. Öljyjä kyttäämällä ja lämpömittarin testauksella et tiedä mitään vesipumpun kunnosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikalailla yhdentekevää leikkaako se kiinni ja ajautuu tuulessa karikkoon tai varoittaako lämpömittari ylikuumenemisesta, sammutat moottorin ja ajaudut tuulessa karikkoon. Öljyjä kyttäämällä ja lämpömittarin testauksella et tiedä mitään vesipumpun kunnosta.
Parempi pysyä sitten maissa, meinaan uusikin moottori voi mennä rikki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parempi pysyä sitten maissa, meinaan uusikin moottori voi mennä rikki.
Voi mennä juu. Leikkaako se kiinni on epäolennaista kun se kuitenkin jää siinä tilanteessa korjaamatta. Jos uusi moottori menee rikki nostetaan purjeet ja selvitellään sitä moottoria paremmalla ajalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikalailla yhdentekevää leikkaako se kiinni ja ajautuu tuulessa karikkoon tai varoittaako lämpömittari ylikuumenemisesta, sammutat moottorin ja ajaudut tuulessa karikkoon. Öljyjä kyttäämällä ja lämpömittarin testauksella et tiedä mitään vesipumpun kunnosta.
Normikäyttäjä katsoo vedentuloa juorusuihkusta tai pakoputkesta, ja osaa reagoida, jos vedentulo on alentunut. Ei moottoria saa kiinnileikkaamaan kuin sellainen veneilijä, jolla on kunnon tarkkailussa leikannut kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Normikäyttäjä katsoo vedentuloa juorusuihkusta tai pakoputkesta, ja osaa reagoida, jos vedentulo on alentunut. Ei moottoria saa kiinnileikkaamaan kuin sellainen veneilijä, jolla on kunnon tarkkailussa leikannut kiinni.
Kaikissa ei ole juorusuihkua tai pakoputken päätä vesirajan yläpuolella. Siksi on se lämpömittari, mutta se ei välttämättä anna riittävästi varoaikaa tilanteesta poispääsyyn ennen moottorivauriota
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikissa ei ole juorusuihkua tai pakoputken päätä vesirajan yläpuolella. Siksi on se lämpömittari, mutta se ei välttämättä anna riittävästi varoaikaa tilanteesta poispääsyyn ennen moottorivauriota
Tämä on purjehdusfoorumi. Koneen hajoaminen ei ole kummoinenkaan ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on purjehdusfoorumi. Koneen hajoaminen ei ole kummoinenkaan ongelma.
Purjehtii ne öljytankkeritkin.
- Anonyymi
Keskustelu alkaa rönsyillä jo moottoreihin, tutkiin ym.
Mutta itse pidän ohjesääntönä kaikessa vähintään 2 vaihtoehtoa. Paperikartta gps, päämoottori apumoottori, pääakku vara-akku, pilssipumppu uusi varapilssipumppu, juomavesikannu toinen vesikannu, köydet ankkuriköysiä joista saa toiset varaköydet, vene, apujolla, päätankki varapolttoainesäiliö... Voisin melkein sanoa että se on jo elämänkatsomus itsellä. Kaksi autoa, jne...- Anonyymi
Purkkarissahan on purjeet jolloin yksikin moottori riittää, mutta miten onnistut pitämään kahta autoa matkassa mukana? Varakuski matkassa mukana myös?
- Anonyymi
Vaimo ja ystävätär...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaimo ja ystävätär...
;))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Purkkarissahan on purjeet jolloin yksikin moottori riittää, mutta miten onnistut pitämään kahta autoa matkassa mukana? Varakuski matkassa mukana myös?
ei nyt mukana sentään kahta autoa mukana, mutta kaksoisvarmistus kaikessa. Asiaan liittyen niin tiesittekö että mm. Atlantin saa lentäen ylittää vain kaksimoottorisella lentokoneella
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei nyt mukana sentään kahta autoa mukana, mutta kaksoisvarmistus kaikessa. Asiaan liittyen niin tiesittekö että mm. Atlantin saa lentäen ylittää vain kaksimoottorisella lentokoneella
Tuo ei ole enää niin raflaavaa kuin aikoinaan. Siitä ei ole kauaa, kun vaadittiin neljä moottoria ylitykseen. DC-10 laski luvun kolmeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei ole enää niin raflaavaa kuin aikoinaan. Siitä ei ole kauaa, kun vaadittiin neljä moottoria ylitykseen. DC-10 laski luvun kolmeen.
Kun moottoriveneestä laukeaa kone tai purjeveneestä katkeaa masto niin kyse ei ole raflaavuudesta vaan että pääsee takaisin mantereelle. Lentokoneet muutenkin on ylihuollettuja verrattuna vapaa ajan konealuksiin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun moottoriveneestä laukeaa kone tai purjeveneestä katkeaa masto niin kyse ei ole raflaavuudesta vaan että pääsee takaisin mantereelle. Lentokoneet muutenkin on ylihuollettuja verrattuna vapaa ajan konealuksiin
Purjeveneissä on useimmiten apumoottori mutta moottoriveneessä on harvemmin purjeita tai apumoottoria. Monesti vaikka moottoriveneessä on kaksi moottoria on niillä yhtenen sähkön ja polttoaineen jakelu. Purjevene palaa todennäköisemmin satamaan omin voimin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei nyt mukana sentään kahta autoa mukana, mutta kaksoisvarmistus kaikessa. Asiaan liittyen niin tiesittekö että mm. Atlantin saa lentäen ylittää vain kaksimoottorisella lentokoneella
"Atlantin saa lentäen ylittää vain kaksimoottorisella lentokoneella"
Koskee käsittääkseni vain kaupallista lentotoimintaa, koska muuten tuo sääntö kuuluisi osana PPL:n SEP-kelpuutusta. Ei muistaakseni kuulu.
Vastaavasti on kaupallinen lentoliikenne kielletty yksimoottorikoneella yöaikaan koko EASA:n toimialueella. Ei kaupallisessa lentoliikenteessä ja muussa yleisilmailussa tätä sääntöä ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Atlantin saa lentäen ylittää vain kaksimoottorisella lentokoneella"
Koskee käsittääkseni vain kaupallista lentotoimintaa, koska muuten tuo sääntö kuuluisi osana PPL:n SEP-kelpuutusta. Ei muistaakseni kuulu.
Vastaavasti on kaupallinen lentoliikenne kielletty yksimoottorikoneella yöaikaan koko EASA:n toimialueella. Ei kaupallisessa lentoliikenteessä ja muussa yleisilmailussa tätä sääntöä ei ole.Kun kaksimoottoriset pitkän matkan koneet otettiin käyttöön valtameriä ylittävillä reiteillä, niin niille luotiin oma säännöstönsä.
Advanced Technologies and Oceanic Procedures (ATOP) tämä sisältää laajoja asiakokonaisuuksia, joita operaattorin on täytettävä, jos koneella aiotaan lentää kaupallisia matkustajalentoja kaukana rannikosta(varakentistä).
Moottoritekniikan parantumisen myötä ja erityisesti ohivirtausmootoreiden luotettavuuden parantuminen salli aluksi kolmimoottoriset (L1011, DC10) valtamerireiteille.
Myöhemmin alettiin luottaa myös kaksimoottorisiin ja niille on juuri tarkoitettu tuo ATOP säännöstö.
Kyllä Atlantin saa lentää yli muillakin kuin kaksimoottorisilla koneillaD
- Anonyymi
Nyt oli hyvä aloitus. Porukka huutaa naama punaisena
- Anonyymi
En käytä navigaattoria yleensä autossakaan vaikka minulla sellainen on. Syynä on se että haluan pitää aivoni kunnossa. Aivot tarvitsevat tehtäviä ja virikkeitä ja yksi parhaista on kartan pitäminen ”päässä” ja osoitteiden ja reittien muistaminen. Navigaattorilla kaikki on liian helppoa ja aivot surkastuvat tällä osa-alueella. Samoin veneillessä pyrin välttämään plotterin käyttöä ja suunnistan kartan ja ympäristön näkymän perusteella. Kartta on yleensä aina digitaalinen, paperilla ei ole mitään itseisarvoa sinänsä, muuta kuin että se toimii ilman sähköä. Minulle virkeät aivot ja toimiva muisti ovat tärkeitä enkä muutenkaan halua aina päästä helpoimmalla tavalla. Merellä navigointi ”päässä” on myös osa harrastusta. Jos haluaisin päästä helpolla, en lähtisi merelle ollenkaan vaan jäisin kotiin katsomaan Netflixiä.
- Anonyymi
Tämä on totta: navigaattori tyhmentää ihmistä.
- Anonyymi
Meillä on asennettuna kahteen kännykkään 0100100 Merellä sovellus ja puhelimt saa ladattua veneen akuilla. Ikinä ei olle ollut pienintäkään ongelmaa navigoinnin suhteen. On kokemusta runsaasti myös pimeässä ja sumussa ajosta. Viimeiksi eilen päästiin sumussa turvallisesti kotiin.
- Anonyymi
Minäkin olen yhä enemmän alkanut epäillä plotterin tarpeellisuutta kun kännykkään ja padiin on saatavilla kartat käytännössä ilmaiseksi. Uskon, että plottereille tulee käymään niin kuin digikameroille. Kännykkä korvaa ne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olen yhä enemmän alkanut epäillä plotterin tarpeellisuutta kun kännykkään ja padiin on saatavilla kartat käytännössä ilmaiseksi. Uskon, että plottereille tulee käymään niin kuin digikameroille. Kännykkä korvaa ne.
Näin siinä käy ellei hinnat tule reilusti alas. Padiin saa paremmat kartat edullisemmin ja tutkan ja kaiun ja aisin saa wifin välityksellä. Iskunkestävään vesitiiviiseen koteloon langattomalla latauksella. Ei jää enää dedikoidulle plotterinäytölle jalkoihin, päinvastoin, akkuvarmennettukin eikä välttämättä kiinteä asennus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin siinä käy ellei hinnat tule reilusti alas. Padiin saa paremmat kartat edullisemmin ja tutkan ja kaiun ja aisin saa wifin välityksellä. Iskunkestävään vesitiiviiseen koteloon langattomalla latauksella. Ei jää enää dedikoidulle plotterinäytölle jalkoihin, päinvastoin, akkuvarmennettukin eikä välttämättä kiinteä asennus.
Juu kyllä niin kauan kun halvimmat plotterit pyörii karttalastuineen 500 euron korvilla niin hyllyyn saavat jäädä. 60 euron paperikartta ja ilmainen merellä-sovellus tabletissa riittää varsin hyvin, en valita.
- Anonyymi
Tämä tulee olemaan kehityksen suunta lähitulevaisuudessa. Plotterit ovat dinosauruksia uusiin padeihin verrattuna. Tulevaisuudessa tämä sama keskustelu käytetään plotterin ja padin käyttäjien välillä.
- Anonyymi
Niin no, tänään oltiin liikenteessä liukuvalla moottoriveneellä jossa kompassi, kaiku, plotteri, kännykkä ja elektroniset maastokartat, melkein tyyntä. Saaristossa väylien ulkopuolella nousi sumu. Ei jatkettu siihen suuntaan vaan kierrettiin. Miksikö? Plotterin varassa olisi voinut ajaa jolloin sen tuoma lisäturva olisi ulosmitattu. Virhetilanteessa ei kaiku olisi estänyt kivelleajoa. Ajettiin kuin oltaisiin paperikarttojen ja näköhavaintojen varassa ja perille päästiin. Elektroniikkaan luottaminen ja jatkaminen sen varassa olisi ollut turha riskinotto ja aivan yhtä hyvin olisi edetty pelkän merikortin ja kompassin varassa.
- Anonyymi
Eikö kiertäminen olisi ollut mahdollista plotterin kanssa, vai mikä oli viestisi ydin?
Eiköhän kaikki tiedä, että vain tutkan kanssa voi kulkea sumussa turvallisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö kiertäminen olisi ollut mahdollista plotterin kanssa, vai mikä oli viestisi ydin?
Eiköhän kaikki tiedä, että vain tutkan kanssa voi kulkea sumussa turvallisesti.Plotterillahan me kierrettiin, se ei lopputuloksen kannalta tarjonnut mitään lisäarvoa paperikarttaan verrattuna. Moni päättää samassa tilanteessa jatkaa plotterin varassa jolloin riskit paperinavigointiin verrattuna nousee. Houkutus riskinottoon plotterin varassa on suuri ja tapahtuu helposti huomaamatta. Hissuksiin oltaisiin voitu rantojen tuntumassa ajaa yhtä hyvin paperikartan kuin plotterin varassa. Täysin turvallista ei ole sumussa tutkallakaan koska pienimmät väistettävät kohteet eivät erotu luotettavasti, mutta aina ei voi pysähtyä tai kiertää ja silloin se on parempi kuin ei mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Plotterillahan me kierrettiin, se ei lopputuloksen kannalta tarjonnut mitään lisäarvoa paperikarttaan verrattuna. Moni päättää samassa tilanteessa jatkaa plotterin varassa jolloin riskit paperinavigointiin verrattuna nousee. Houkutus riskinottoon plotterin varassa on suuri ja tapahtuu helposti huomaamatta. Hissuksiin oltaisiin voitu rantojen tuntumassa ajaa yhtä hyvin paperikartan kuin plotterin varassa. Täysin turvallista ei ole sumussa tutkallakaan koska pienimmät väistettävät kohteet eivät erotu luotettavasti, mutta aina ei voi pysähtyä tai kiertää ja silloin se on parempi kuin ei mitään.
Riskinottokyky on henkilökohtainen ominaisuus eikä liity laitteisiin. Se, että plotterin kanssa menee lähempää jotain vaarallista kohdetta ei ole suurempaa riskinottoa, jos plotteri näyttää silmää tarkemmin sijainnin.
Mutta, jos otat enemmän riskejä plotterin kanssa, niin siitä vaan. Suurin osa ei ota koska plotteri on vähentänyt onnettomuuksia. Muussa tapauksessa määrä olisi kasvanut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riskinottokyky on henkilökohtainen ominaisuus eikä liity laitteisiin. Se, että plotterin kanssa menee lähempää jotain vaarallista kohdetta ei ole suurempaa riskinottoa, jos plotteri näyttää silmää tarkemmin sijainnin.
Mutta, jos otat enemmän riskejä plotterin kanssa, niin siitä vaan. Suurin osa ei ota koska plotteri on vähentänyt onnettomuuksia. Muussa tapauksessa määrä olisi kasvanut.Ei se ole henkilökohtainen ominaisuus kun riskit otetaan tiedostamatta tekniikkaan liikaa luottaen ja sen tarkkuutta yliarvioiden.
Mihin perustat väitteen, että plotteri on vähentänyt onnettomuuksia? Minulla on siitä hieman eri käsitys, koska plotterin varassa osaamattomat uskaltautuvat herkemmin vieraille vesille, mutta verrokkidataa ei ole käytettävissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se ole henkilökohtainen ominaisuus kun riskit otetaan tiedostamatta tekniikkaan liikaa luottaen ja sen tarkkuutta yliarvioiden.
Mihin perustat väitteen, että plotteri on vähentänyt onnettomuuksia? Minulla on siitä hieman eri käsitys, koska plotterin varassa osaamattomat uskaltautuvat herkemmin vieraille vesille, mutta verrokkidataa ei ole käytettävissä.Yliarviointi pätee ihan yhtä hyvin kartan ja kompassin avulla tehtyyn paikan arviointiin. Ihmisellä on taipumus etsiä omaa käsitystään tukevia asioita ja jättää huomiotta vastakkaiset seikat.
Omien havaintojen avulla tehty paikannus on huomattavasti alttiimpi inhimilliselle uskolle omien kykyjen ylivoimaisuudelle kuin GPS-paikannus, jossa sitäei ole ollenkaan. Hyvin kuvaavaa on, että kartan ja kompassin varassa navigoivat ylistävät omia kykyjään ja kehuvat saavutuksillaan. Se osoittaa, että monet (ei kaikki) luottavat liikaa kykyihinsä.
Plotterin kanssa tehdyllä paikannuksella ei voi kehuskella kenellekään koska se on helppoa ja tarkkaa. Toki siinäkin on riskinsä, mutta riskit eivät ole niinkään paikannuksesa kuin osaamattomuudessa käyttää laitetta. Samat riskit ovat tietenkin paperikartassa ja kompassissakin ja vielä moninkertaisena.
Plotteri keventää työtä ja mahdollistaa paremman tähystämisen. Plotteri ja autopilotti vasta onkin hyvä yhdistelmä.
Kautta aikojen on väitetty, että turvallisuutta lisäävät asiat toimivat turvallisuutta vähentävästi koska ihmiset ulosmittaavat lisääntyneen turvallisuuden ja vähän enemmän. Jos kuuntelemme näitä ihmisiä, niin turvavyöt, lukkiintumattomat jarrut, lisäjarruvalot, pyöräilykypärät, talvirenkaat ja plotterit olisivat kiellettyjä laitteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yliarviointi pätee ihan yhtä hyvin kartan ja kompassin avulla tehtyyn paikan arviointiin. Ihmisellä on taipumus etsiä omaa käsitystään tukevia asioita ja jättää huomiotta vastakkaiset seikat.
Omien havaintojen avulla tehty paikannus on huomattavasti alttiimpi inhimilliselle uskolle omien kykyjen ylivoimaisuudelle kuin GPS-paikannus, jossa sitäei ole ollenkaan. Hyvin kuvaavaa on, että kartan ja kompassin varassa navigoivat ylistävät omia kykyjään ja kehuvat saavutuksillaan. Se osoittaa, että monet (ei kaikki) luottavat liikaa kykyihinsä.
Plotterin kanssa tehdyllä paikannuksella ei voi kehuskella kenellekään koska se on helppoa ja tarkkaa. Toki siinäkin on riskinsä, mutta riskit eivät ole niinkään paikannuksesa kuin osaamattomuudessa käyttää laitetta. Samat riskit ovat tietenkin paperikartassa ja kompassissakin ja vielä moninkertaisena.
Plotteri keventää työtä ja mahdollistaa paremman tähystämisen. Plotteri ja autopilotti vasta onkin hyvä yhdistelmä.
Kautta aikojen on väitetty, että turvallisuutta lisäävät asiat toimivat turvallisuutta vähentävästi koska ihmiset ulosmittaavat lisääntyneen turvallisuuden ja vähän enemmän. Jos kuuntelemme näitä ihmisiä, niin turvavyöt, lukkiintumattomat jarrut, lisäjarruvalot, pyöräilykypärät, talvirenkaat ja plotterit olisivat kiellettyjä laitteita.Ei se päde yhtä hyvin karttaan ja kompassiin koska niiden käyttöönottokynnys on suurempi ja vaatii enemmän perehtymistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yliarviointi pätee ihan yhtä hyvin kartan ja kompassin avulla tehtyyn paikan arviointiin. Ihmisellä on taipumus etsiä omaa käsitystään tukevia asioita ja jättää huomiotta vastakkaiset seikat.
Omien havaintojen avulla tehty paikannus on huomattavasti alttiimpi inhimilliselle uskolle omien kykyjen ylivoimaisuudelle kuin GPS-paikannus, jossa sitäei ole ollenkaan. Hyvin kuvaavaa on, että kartan ja kompassin varassa navigoivat ylistävät omia kykyjään ja kehuvat saavutuksillaan. Se osoittaa, että monet (ei kaikki) luottavat liikaa kykyihinsä.
Plotterin kanssa tehdyllä paikannuksella ei voi kehuskella kenellekään koska se on helppoa ja tarkkaa. Toki siinäkin on riskinsä, mutta riskit eivät ole niinkään paikannuksesa kuin osaamattomuudessa käyttää laitetta. Samat riskit ovat tietenkin paperikartassa ja kompassissakin ja vielä moninkertaisena.
Plotteri keventää työtä ja mahdollistaa paremman tähystämisen. Plotteri ja autopilotti vasta onkin hyvä yhdistelmä.
Kautta aikojen on väitetty, että turvallisuutta lisäävät asiat toimivat turvallisuutta vähentävästi koska ihmiset ulosmittaavat lisääntyneen turvallisuuden ja vähän enemmän. Jos kuuntelemme näitä ihmisiä, niin turvavyöt, lukkiintumattomat jarrut, lisäjarruvalot, pyöräilykypärät, talvirenkaat ja plotterit olisivat kiellettyjä laitteita.Ilmeistä on, että sinulla on taipumus etsiä omaa käsitystäsi tukevia asioita ja jättää huomiotta vastakkaiset seikat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se päde yhtä hyvin karttaan ja kompassiin koska niiden käyttöönottokynnys on suurempi ja vaatii enemmän perehtymistä.
Tässä tulee mieleen yksi muinoinen tapaus. Perhe oli tuomassa uutta venettä kotisatamaan, mutta sattuivat ajamaan sellaisesta saarten välistä, josta ei pääse kunnolla kanootillakaan. Kartta ja kompassi kuuluivat tietenkin varusteisiin, mutta sitä perehtyneisyyttä osoittaa heidän tekemänsä arvio: "Ei kai ole kareja, kun ei ole reimareitakaan". Väylä toki meni saaren toiselta puolen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä tulee mieleen yksi muinoinen tapaus. Perhe oli tuomassa uutta venettä kotisatamaan, mutta sattuivat ajamaan sellaisesta saarten välistä, josta ei pääse kunnolla kanootillakaan. Kartta ja kompassi kuuluivat tietenkin varusteisiin, mutta sitä perehtyneisyyttä osoittaa heidän tekemänsä arvio: "Ei kai ole kareja, kun ei ole reimareitakaan". Väylä toki meni saaren toiselta puolen.
Aina löytyy niitä jotka yrittää oikaista saaren yli mutta harvempi niistä tekee sen päätöksen merikorttia lukemalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina löytyy niitä jotka yrittää oikaista saaren yli mutta harvempi niistä tekee sen päätöksen merikorttia lukemalla.
Ei ole takeita, että olisivat osanneet käyttää plotteria sen paremmin kuin merikorttia, mutta todistaa vain, ettei paperikartan käyttö mitenkään takaa perehtymistä. Ja puhelinluettelon kartalla navigointia on joskus voinut kutsua liki maan tavaksi.
- Anonyymi
20v. sitten oli tekniikka melko toisenlaisissa kantimissa ja jopa hinnoissakin !
Kuitenkin supertarkkuudella ja tinkimättömällä huolellisuudella näköjään vain sittenkin saattoi selvitä pallon ympärikierroksesta- kahteenpekkaankin !
Tekemistä ja työtä se on KOKO PURJEHTIMISEN AJAN.
Hengähtää voi myrskykausien aikana, jolloin on parasta pysyä, kuten muutkin ISOJEN VESIEN KULKIJAT....tietyissä turvasatamissa ja saada uusia näkemyksiä maailman eri kulmilta !
Roikkuessani siinä 7 vuotta mukana varanaismiehistönä, olivatkin ne eri maissa-oloajat todella mukavaa kuntoutusterapiaa merelläoloajan monipuoliselle ja jokseenkin vuorotta jatkuvalle , - purjehduksen "ihanuudelle"!
Mutta tulipahan tehtyä - vaikka kerran murtui niskanikamat ja kerran jouduimme somalimerirosvojen kynsiin viikoksi.b- Olipa sekin erilainen Vappu ja vähän tiukemmassa "karanteenissa" kuin nyt koronan aikaan, kun rynnäkkökiväärillä jatkuvasti vahti mustanaamainen ja vieläpä uhattiin kurkku katkaista ellei lunnasrahaa ala löytyä !
Maailma on muuttunut paljon sen retken
jälkeen pahaan suuntaan .- Usein ajatteleekin, että silloin OLI Atlantti kai tyynimmillään ja maailmalla ei suuriakaan ongelmia ollut, mitä nyt malarianuhka ja denque tai ne vietävän merirosvoklaanit Afrikan Sarven sarvipääpirut.
Upeita näkymiä ja kokemuksia kertyi,joita jo unohtuneitakin voi sen ajan valokuvista palautella mieleen.
Paljon etukäteistietoa onneksi oli hankittu aikaisemmista purjehduskokemuksista - aina Cook' in matkoilta lähtien. Suurella kunnioituksella ihaillen ,kuinka silloisilla olemattomilla välineillä capt. COOK oli selviytynyt samoilta reiteiltä!
Maapallo kutistui retken jälkeen NIIN KOVIN PIENEKSI ja valitettavan roskaiseksi - mereltä katsottuna!
Meri on Meri , mutta ihminen on itse pilannut sen !
Onneksi meren keskellä elävät ihmiset ovat voineet säilyttää sen ihanan,aurinkoisen hymynsä ja " BULA- BULA" - tervehdyksensä, joka jäi soimaan korviin kaikkien purjehtimisten loppuun saakka.- Anonyymi
Siis purjehdit 20 vuotta sitten maapallon ympäri ja siihen meni seitsemän vuotta?
Mursit niskanikamasi ja jouduit somalimerirosvojen vangiksi?
- Anonyymi
Olen joskus ihmetellyt samaa asiaa. Tässä ketjussa näkyy kommentteja, joissa henkii uuden pelko ja "ennen oli paremmin"-asenne. Onneksi jokainen voi valita lähestymistapansa itse; minä olen iloinen uudesta tekniikasta, joka lisää turvallisuutta ja helpottaa purjehdustani. Kummastuttaa ajatus, että uusi tekniikka aiheuttaisi turvattomuutta. Elektroniikka on halvempaa ja toimintavarmempaa kuin koskaan aiemmin, eikä perinteisiä navigointivälineitä ja -osaamista tarvitse heittää roskakoriin uuden tieltä. Uudet välineet ovat vaan monessa asiassa vanhoja parempia ja helpompia.
Kuka haluaisi vaihtaa modernin autonsa 70-luvun komeaan Taunukseen? Taunushan on selvästi parempi, kun siinä ei päässyt turvatyyny iskemään lastenistuimeen eikä voinut nukahtaa rattiin kun ei ollut vireystilan valvontaa... ai niin, eihän silloin ollut turvatyynyjä eikä juuri lastenistuimiakaan.- Anonyymi
Kun joku tulee vertaamaan ford taunusta uusiin autoihin halveksunnan löyhkä kasvojen edessä höyryen, on kuin oviaukon kilikello olisi käynyt että tupaan on tullut villamyssyyn sonnustautunut sähköauton, vihreiden puolueen, maahanmuuttajuuden ja purjehduksen hyödyllinen idiootti-henkinen mainospoika.
Kaikki jotka vastustavat hänen maailmankuvaa ja ihanteita, ovat kehityksen vastustajia, asuvat liian kaukana kehityskeskuksia, ovat vanhoja, ikäviä, likaisia, haisevia, rumia ja väärää mieltä kaikesta aina pukeutumisesta ruokatottumuksiin ja seksuaalisuuntautumiseen. Kaiken lisäksi he kehtaavat väittää kannabista huumeeksi ja kiistävät ilmastomuutoksen. Hyi, kuulen heidän sanovan jo ennen kuin avaavat suunsa ;)) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun joku tulee vertaamaan ford taunusta uusiin autoihin halveksunnan löyhkä kasvojen edessä höyryen, on kuin oviaukon kilikello olisi käynyt että tupaan on tullut villamyssyyn sonnustautunut sähköauton, vihreiden puolueen, maahanmuuttajuuden ja purjehduksen hyödyllinen idiootti-henkinen mainospoika.
Kaikki jotka vastustavat hänen maailmankuvaa ja ihanteita, ovat kehityksen vastustajia, asuvat liian kaukana kehityskeskuksia, ovat vanhoja, ikäviä, likaisia, haisevia, rumia ja väärää mieltä kaikesta aina pukeutumisesta ruokatottumuksiin ja seksuaalisuuntautumiseen. Kaiken lisäksi he kehtaavat väittää kannabista huumeeksi ja kiistävät ilmastomuutoksen. Hyi, kuulen heidän sanovan jo ennen kuin avaavat suunsa ;))No, mutta Taunus!
Eihän se ollut hyvä edes uutena ;) - Anonyymi
En ole aistinut täällä mitään uuden pelkoa enkä mitään uutta. Plotteri on jo vanha keksintö joka madaltaa veneilyn kynnystä jolloin tarpeelliset perusopit saattaa jäädä opiskelematta. Ne jotka väittävät että plotteri korvaa muut menetelmät paremmin kuin hyvin sysäten ne museoon eivät vielä ole päätyneet ongelmiin virhearviointinsa johdosta. Tulevat kyllä havaitsemaan virheensä jos jatkavat veneilyharrastusta aktiivisesti. Sitäpaitsi, kyllä 1965 Shelby Mustangilla on paljon hauskempaa kesällä kruisailla rantabulevardia kuin 2020 Dacia Lodgyllä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole aistinut täällä mitään uuden pelkoa enkä mitään uutta. Plotteri on jo vanha keksintö joka madaltaa veneilyn kynnystä jolloin tarpeelliset perusopit saattaa jäädä opiskelematta. Ne jotka väittävät että plotteri korvaa muut menetelmät paremmin kuin hyvin sysäten ne museoon eivät vielä ole päätyneet ongelmiin virhearviointinsa johdosta. Tulevat kyllä havaitsemaan virheensä jos jatkavat veneilyharrastusta aktiivisesti. Sitäpaitsi, kyllä 1965 Shelby Mustangilla on paljon hauskempaa kesällä kruisailla rantabulevardia kuin 2020 Dacia Lodgyllä.
Shelbyllä pääsee määränpäähän paljon nopeammin ja Dacialla ei välttämättä nappaa ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, mutta Taunus!
Eihän se ollut hyvä edes uutena ;)Minä vaihdoin Taunukseni autoliikkeessä erääseen japanilaiseen merkkiin. Parin päivän päästä soittelivat autoliikkeestä ja halusivat vaihtaa takaisin.
- Anonyymi
Plotteri on täysin tarpeeton ja vanhanaikainen lisävaruste veneessä. Pad navigointisofta ajavat täysin saman ja padilla voi tehdä veneessä paljon muutakin. - vaikka surffata täällä. Jotta järjestelmä olisi kahdennettu, niin kännykkään sama softa.
- Anonyymi
Ei, parempi että kännykässä on eri käyttis ja softa. Ei sitä päälaitteen kaatavaa bugia siinä varalaitteessa tarvita, ja jos laitteissa on eri kartat voi niitä vertailla.
- Anonyymi
Ja Navionics tämän tuplauksen tarjoaakin, eli kunnossa tämäkin. Puhelimessa on mukana myös 0100100 ja Sailmate.
Mukana veneessä on useimmiten kaksi ipadia. Ja useampia puhelimia.
Tästä huolimatta paperikartat löytyvät veneestä. Koko Suomenlahti niin Suomen kuin Vironkin puolelta. Neuvostokarttoja ei ole.
Herranjumala, yksi Garminin käsi-gps:kin läytyy.
- Anonyymi
Plot plot ja pam! Niinkö kävi viime kesänä kun nopea mv ajoi purkkarin yli Airistolla surmaten kaksi.
Tähystys, navigointi, väistäminen, sääntöjen noudattaminen, hyvät merimiestavat ja kunnossa oleva vene sekä päällikkö, siinä resepti turvalliseen veneilyyn.
Ei aloittaja- Anonyymi
Siinä tapauksessa päällikkö tunsi reitin ulkoa eikä tarvinnut plotteria eikä paperikarttaa. Katvealue, tähystyksen puutteellisuus (molemmissa veneissä) ja hetken herpaantuminen johti törmäykseen. Tutkalla olisi pilarin taakse piiloutunut vene havaittu, mutta saman asian olisi ajanut katvealueen tiedostaminen ja tarkempi tähystys.
- Anonyymi
Navigoinnissa ei ollut vikaa. Vene oli turvallisesti väylällä ja vene oli kunnossa ainakin ennen törmäystä. Päällikön tilasta ei juurikaan kirjoitettu, mutta ainakaan alkoholilla tai sairauskohtauksella ei ollut osuutta onnettomuuteen.
Listasta jää jäljelle vain tähystäminen ja sen mukana sääntöjen noudattaminen koska väistäminen olisi lähes varmasti tapahtunut, jos tähystys olisi ollut kunnossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Navigoinnissa ei ollut vikaa. Vene oli turvallisesti väylällä ja vene oli kunnossa ainakin ennen törmäystä. Päällikön tilasta ei juurikaan kirjoitettu, mutta ainakaan alkoholilla tai sairauskohtauksella ei ollut osuutta onnettomuuteen.
Listasta jää jäljelle vain tähystäminen ja sen mukana sääntöjen noudattaminen koska väistäminen olisi lähes varmasti tapahtunut, jos tähystys olisi ollut kunnossa.Mitä sitä spekuloimaan kun raportti on julkaistu. Molemmissa paateissa oli puutteellinen tähystys, isommassa enemmän.
Anonyymi kirjoitti:
Navigoinnissa ei ollut vikaa. Vene oli turvallisesti väylällä ja vene oli kunnossa ainakin ennen törmäystä. Päällikön tilasta ei juurikaan kirjoitettu, mutta ainakaan alkoholilla tai sairauskohtauksella ei ollut osuutta onnettomuuteen.
Listasta jää jäljelle vain tähystäminen ja sen mukana sääntöjen noudattaminen koska väistäminen olisi lähes varmasti tapahtunut, jos tähystys olisi ollut kunnossa.Kyllähän plotterin kanssa ajaminen houkuttaa sellaiseen tietokonemaiseen ajamiseen, missä tuijotetaan sitä kolmiota ruudulla, ja katsotaan, miten se etenee. Paperikartta houkuttaa ja pakottaakin enemmän katsomaan maisemaa eli kannustaa parempaan tähystämiseen. Tuskin tämä oli merkitsevä seikka tuossa onnettomuudessa, mutta tilastollisesti veikkaisin, että paperikarttakuskit tähystää enemmän.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Kyllähän plotterin kanssa ajaminen houkuttaa sellaiseen tietokonemaiseen ajamiseen, missä tuijotetaan sitä kolmiota ruudulla, ja katsotaan, miten se etenee. Paperikartta houkuttaa ja pakottaakin enemmän katsomaan maisemaa eli kannustaa parempaan tähystämiseen. Tuskin tämä oli merkitsevä seikka tuossa onnettomuudessa, mutta tilastollisesti veikkaisin, että paperikarttakuskit tähystää enemmän.
Ei se kolmio niin kiinostava ole, että sitä tulisi koko ajan tuijotettua. Plotteria käytettäessä voi ihailla maisemia rauhassa, kun ei tarvitse sitä karttaa niin tarkasti tutkiskella. Itsellä on jokseenkin aina myös kartta esillä. Mutta sanoisin, että plotteriaikakaudella tähystykseen on jäänyt selvästi enemmän aikaa, kun ennen piti astelevyillä ja viivottimilla pelailla.
Anonyymi kirjoitti:
Ei se kolmio niin kiinostava ole, että sitä tulisi koko ajan tuijotettua. Plotteria käytettäessä voi ihailla maisemia rauhassa, kun ei tarvitse sitä karttaa niin tarkasti tutkiskella. Itsellä on jokseenkin aina myös kartta esillä. Mutta sanoisin, että plotteriaikakaudella tähystykseen on jäänyt selvästi enemmän aikaa, kun ennen piti astelevyillä ja viivottimilla pelailla.
Viittasin tuossa nopeaan moottoriveneeseen, kuten sellaiseen, joka törmäsi Airistolla. Liukunopeuksissa ei siinä ole aikaa pelata viivoittimien kanssa. Purjeveneen kanssa se kolmio etenee niin hitaasti kartalla, että pelistä tulee liian tylsä eikä sitä jaksa katsoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se kolmio niin kiinostava ole, että sitä tulisi koko ajan tuijotettua. Plotteria käytettäessä voi ihailla maisemia rauhassa, kun ei tarvitse sitä karttaa niin tarkasti tutkiskella. Itsellä on jokseenkin aina myös kartta esillä. Mutta sanoisin, että plotteriaikakaudella tähystykseen on jäänyt selvästi enemmän aikaa, kun ennen piti astelevyillä ja viivottimilla pelailla.
Navigaattorin kolmio tuppaa kiinnostamaan ja sille jää enemmän aikaa jos on plotteri ja autopilotti käytössä.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Kyllähän plotterin kanssa ajaminen houkuttaa sellaiseen tietokonemaiseen ajamiseen, missä tuijotetaan sitä kolmiota ruudulla, ja katsotaan, miten se etenee. Paperikartta houkuttaa ja pakottaakin enemmän katsomaan maisemaa eli kannustaa parempaan tähystämiseen. Tuskin tämä oli merkitsevä seikka tuossa onnettomuudessa, mutta tilastollisesti veikkaisin, että paperikarttakuskit tähystää enemmän.
Kaikki ei ole niin kuin sinä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki ei ole niin kuin sinä
Toinen tietokonevertaus:
Aikana jolloin tietokone käynnistyttyään näytti pelkän komentokehotteen oli pakko perehtyä käyttöohjeisiin jotta saisi tehtyä yhtään mitään. Graafiset käyttöjärjestelmät johtivat siihen, että oletetaan tietokoneen käytön aloittamisen olevan niin helppoa ettei mihinkään perehdytykseen haaskata aikaa, edetään trial & error periaatteella ja ajaudutaan ongelmiin joita ei osata ilman perusteiden osaamista ratkaista. Vähän klikkaillaan ja kokeillaan vaikka ei ymmärretä kuvakkeiden tarkoitusta. Sillä merkkipohjaisella käyttöjärjestelmällä oli pakko oppia ne perusteet ennen kuin pääsi sotkemaan mitään. Plotterit ovat kuin graafisia tietokoneita, ne houkuttelevat kokeilemaan ilman perehtymistä ja kykyä kyseenalaistaa virheellistä tulosta jota ei osata korjata.
- Anonyymi
En luopuisi missään nimessä paperikartoista. Erityisesti uusilla vesillä ne antavat loistavasti vähän laajemman kuvan alueesta. Tutuilla vesillä menen ihan plotterin kanssa.
Lisäksi esim. Navionicsin kartoissa on sellainen vika, että niissä ei näy väylien syvyyksiä - suoraan. Tämä on tunnettu bugi - paperikartoista nämä kuitenkin näkyy tietysti aina. Juuri viimeksi tutulla Inkoon edustan väylällä tarkistin paperikartasta, mikä on tietyn väylän syvyys, jota tyypillisesti en käytä, mutta nyt ajattelin oikaista siitä.- Anonyymi
Tuo Navionicsin ominaisuus ei ole bugi eikä käytännössä edes minkäänlainen ongelma.
Yhdellä näytön kosketuksella näkee syvyyden. Syvyysalueen näkee tietysti ilman kosketustakin. Väylän nimellisyvyyden näkee kahdella painalluksella - mikä ei ole vaiva eikä mikään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo Navionicsin ominaisuus ei ole bugi eikä käytännössä edes minkäänlainen ongelma.
Yhdellä näytön kosketuksella näkee syvyyden. Syvyysalueen näkee tietysti ilman kosketustakin. Väylän nimellisyvyyden näkee kahdella painalluksella - mikä ei ole vaiva eikä mikään.Purjehtiessa reittiä ei kannata edes valita pelkän väylän syvyyden petusteella. Olennaisempaa on arvioida, mahtuuko siellä purjehtimaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo Navionicsin ominaisuus ei ole bugi eikä käytännössä edes minkäänlainen ongelma.
Yhdellä näytön kosketuksella näkee syvyyden. Syvyysalueen näkee tietysti ilman kosketustakin. Väylän nimellisyvyyden näkee kahdella painalluksella - mikä ei ole vaiva eikä mikään.Mitä nappeja pitää paina, että saa väylän syvyyden esiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä nappeja pitää paina, että saa väylän syvyyden esiin?
Ipadilla ja iphonella näin:
1. Kosketa karttaa niiltä tienoilta, johon väylä on merkitty. Näyttöön ilmestyy iso rasti, jonka itäpuolen sakarassa on kysymysmerkki.
2. Paina kysymysmerkistä. Väylän syvyys tulee näytölle, lukee suoraan esimerkiksi ”recommended track (2,4 m)”. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ipadilla ja iphonella näin:
1. Kosketa karttaa niiltä tienoilta, johon väylä on merkitty. Näyttöön ilmestyy iso rasti, jonka itäpuolen sakarassa on kysymysmerkki.
2. Paina kysymysmerkistä. Väylän syvyys tulee näytölle, lukee suoraan esimerkiksi ”recommended track (2,4 m)”.Kiitos!
- Anonyymi
Paperikartat ovat jo menneen talven lumia. Enemmän kiinnostaisi, kannattaako vielä hankkia plotteri, vai mieluummin venekäyttöön soveltuva padi.
- Anonyymi
Sitä pohtiessa voi navigoida paperikartoilla. Ilman venettä vähän vaikeampaa.
- Anonyymi
Painetun merikorttisarjan rinnalla on katetussa veneessä käytössä 10" padi jossa Loisto Mariner 2019 merikortti- ja maastokartta-aineistolla. Pulpettiveneessä on 9" Lowrance Elite Ti plotteri jossa CMAP MAX N 2018. Padi on paljon mielekkäämpi käyttää zoomia lukuun ottamatta (kahden sormen pinch zoom ei ole hyvä idea merenkäynnissä) ja maastokartasta on oikeasti hyötyä. Graafisestikin karttaa on mielekkäämpi lukea. Avoveneessä plotterin näyttö on kirkkaassa auringonvalossa paljon luettavampi ja zoomia voi käyttää hanskoilla. Lisäksi haluan avoveneeseen laitteen joka kestää paremmin iskuja, on taatusti tukevassa telineessä ja taatusti vesitiivis. Avoveneessä kaipaa mahdollisuutta satunnaisesti yhdellä silmäyksellä vilkaista yleiskuvaa paperikortista mutta niiden käsittely on avoveneessä liian kömpelöä.
Kiteyttäen: Kaikki kolme on paras valinta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2422561Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101888Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse761883Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki821338- 651248
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171218TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161078Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901070Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42924- 71923