Joskus tulee vaan sellainen "äää apua voi voi eiii" hetki kun mieleen tulee todellinen asia että kohta täytän jo 30 ja muilla on jo vaikka mitä tehtynä. Minulla, ei ole oikeastaan mitään kummempaa, säälittävää kyllä ja tyhjentävää minusta. Olen niin lopen väsyneen kyllästynyt miehiin jotka vain leikkivät ja pelleilevät, ovat tylyjä, ovat menneessä kiinni, tai haluavat mitäs muuta kun sitä tiettyä asiaa. Tuntuu että olen/ollut suorastaan huono onninen tämän asian suhteen. Ehkä ne kaikki ns. hyvät miehet on jo otettu jotka ovat täysin vastakkaisia kuin kyseiset miehet. Taitaa olla tämä ikuinen ongelma josta ei pääse mihinkään ja täytyy tyytyä osaansa ettei todella kelpaa mihinkään ja kellekään, enkä enää luota pahemmin mihinkään tunteisiinkaan kun aina saa nenille . Ja varsinkin jos mies heti vaikuttaa yllä mainituilta niin lähden aivan varmasti pois, sillä en halua että enää sattuu ja pidetään ihan tyhmänä naisena, jotain itsekunnioitusta vielä minullakin on jäljellä. Sitten on pakko oltava yksin. Ja ei siinä, on varmaan paljon muitakin jotka ovat kokeneet samaa huono onnisuutta.
No sainpä tämänkin möykyn purkaa edes johonkin, kun ketään en viitsi vaivata näillä ongelmillani. Enkä sitä paitsi saanut enää unta.
No sainpä tämänkin möykyn purkaa edes johonkin, kun ketään en viitsi vaivata näillä ongelmillani. Enkä sitä paitsi saanut enää unta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sama, mutta itse jo ~40v.
Sinä ansaitset ja löydät rakkauden nainen ilman muuta. Sen tosirakkauden. Älä mieti rahaa, sitä on pankeissa, mieti miestä, joka tekee sinusta prinsessan. Ei me kaikki miehet olla hylkiöitä. Meissä on kunnollisiakin ainakin muutama. Ole rohkea ja luota itseesi. Onnen avain on sinulla. Se onni tulee kurvissa vasemmalta, muista se. t.vanhempi mies.
Voi pyhä jysäys sentään mitä skeidaa, kuten kirjoittamasi aloituskin