Olin kognitiivisesti lahjakas, minulla oli äärimäisen hyvä kyky luoda ja hahmottaa eri kokonaisuuksia, huomata ja luoda täydellisyyttä omaan silmään sopivaksi. Olin hyvä peleissä, taiteessa, urheilussa, työssä, ihmissuhteissa, olin lahjakas monella eri osa-alueella. Olin sosiaalisesti lahjakas, tulin kaikkien kanssa toimeen ja minua rakastettiin, minulla oli paljon kavereita ja suhteita. Menin pienen ahdistuksen takia hakemaan apua ja sain lääkkeet ja terapiaa, jotka pilasivat koko elämäni. Kokemus oli täyttä roskaa ja eikä käteen jäänyt muuta kuin ystävien menetys, työttömyys, monet eri sairaudet, kyvyttömyys tehdä mitään, kognitiivisten taitojen katoaminen, taiteellisuus, kyky liikkua, ihmissuhdetaidot, hahmottamis ja havannointikyvyt kaikki katosivat kuin tuhka saharaan. Mitään ei jäänyt muuta kuin halu kuolla. Tapan mielummin itseni huumeilla pikkuhiljaa tai yliannostukseen, kuin olen vailla elämää tyhjänä katsomassa muiden iloa ja onnellisuutta. Ole hyvä tämä on sinulle punahiuksinen nainen, joka pilasit elämäni kokonaan!
Kenelle pitäisi sanoa kiitos? Kiitos! Tämä sinulle!
Anonyymi
1770
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minä olenkin aina tykännyt punapäistä
Jos tykkää huonosta ja tyhjästä elämästä vailla mitään iloa, onnellisuutta, kykyjä, ystäviä, taitoja, rakkautta ja kaikkea sitä, mitä hyvä elämä on, niin mikäs siinä! Nauti huonosta elämästäsi!
No enhän minä halua tuntea ihmistä, joka haluaa käyttää huumeita forever, ja ottaa yliannoksen. Sorry. Mitä minä itseäni kiusaan. Kyllä minäkin haluan jotain HYVÄÄ ja kaunista
Ei ole olemassa hyvää ja kaunista yhtäaikaa lahjakkuuden kanssa, jos vaihtoehtoina on hyvä ja kaunis verrattuna omiin lahjakkuuksiin on selvä ainakin omalla kohdalla valintana jälkimmäinen. Jos sen eteen täytyy taistella henkensä edestä päihteillä, niin olkoon sitten niin. Se on kuitenkin pieni hinta ja riski verrattuna siihen ettet koskaan ole mitään muuta kuin pelkkä huuto kuuroille korville. Se mitä joku toinen ajattelee ei ole koskaan se, mitä ihminen etsii ja haluaa, koska silloin et koskaan voi löytää mitään hyvää ja se ei ole aitoa. En ole koskaan ollut näin onneton ihminen, eikä se koskaan tule muuttumaan sen kautta, että opin turhuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä hyvän elämän kanssa. Jonkun toisen hyvä on toisen huono, ne eivät koskaan ole samalla aaltopituudella tai edes kuvituksina.
Rakkaus eihän ollu sun kirjoittama viesti....mä rakastan vain sinua luovun kaikista muista mutta en ikinä sinusta luovu.... mitään päihtetä en edes käytä tiedät sen ja uskot kun näet paperit... Mä haluun vaan sut ihan sama missä muodossa tuut mun elämää kunhan tulet..
Ehkä hän siksi käyttää huumeita kun et hänestä luovu. Olet varmasti niin etovaa seuraa ettei sitä selvinpäin jaksa katsella.
Yhden ihmisen takia olisit valmis uhraamaan kaiken? Onko yksi ihminen sen arvoinen, että sen takia valmis luopumaan vaikka koko loppuelämästään?
Mieti elämääsi ennen häntä, kuinka elit ja kuljit mieli avoimena ja uusia kokemuksia etsien. Entä jos palaisit sille samalle tielle, mutta menneestä oppineena. Elämä harvoin on täydellistä onnistumista vuodesta toiseen. Epäonneakin mahtuu mukaan. Jokainen käy oman sisäisen taistelunsa läpi selviten joko yksin tai jonkun auttamana tilanteesta ulos. Tulee vielä päivä, kun sinäkin sanot selvinneesi. Voimaannut ja elämä alkaa tuntua siedettävältä. Sen jälkeen ei ole pitkä matka siihen, kun nautit siitä uudelleen ihan täysillä. Kaikkea hyvää ja voimahali täältä sulle!
Niin olenkin palaamassa entiseen, siksi joudunkin hankkimaan kaikki menetetyt taitelliset, kognitiiviset ja muiden osa-alueiden lahjakkuudet, takaisin päihteillä ja toivottvasti ne jäävät pysyviksi, enkä enää koskaan luota yhteenkään hyvätekijään jotka tosielämässä onkin tuhoamassa kaikkea sitä, mitä oikeasti olet.
Ja tosiaan kun mietin elämää ennen hänen väliintuloa ja älyttömiä säätämisä oli elämäni täydellistä, rakastin elämääni ja aion ottaa sen takaisin keinolla millä hyvänsä, koska tämä mitä sain ja koen, sillä ei ole mitään tekemistä hyvän, tai edes huonon elämän kanssa!
Päihteillä sinä et niitä saa takaisin. On täällä elämässä muillakin vaikeuksia, et sinä ainoa ole.
Yritäpä vain ajatella asioita uudemman kerran ja löytää todellisia selviytymiskeinoja.
Lahjakas ihminen löytää luovuutensa takaisin, kun antaa ajan kulua, ottaa rennommin ja etsii aivan uudenlaisia juttuja.
Ei kukaan kenenkään toisen elämää pilaa. Poikkeus, henkinen ja fyysinen väkivalta. On vastuun pakoilua syyttää toista omista tunteistaan, niistä on aina itse vastuussa. Myös punahiuksinen.
Mitä helvetin vastuun pakoilua? Missä lukee, että saat tiettyjä negatiivisia tunteita, jos teet itsellesi jotain hyvää?
Minkäikäinen oikein oot? Miten joku on voinut tulla sotkemaan sun elämän väliintulolla? Seurustelitteko vai miten sut on tuhottu?
Oletko seukannut ja tullut myöhemmin torjutuksi?
Olen kertonut tämän asian moneen kertaan hänelle ja yleisesti. Tämä on elämäntehtäväni suojella ihmisiä menemästä terapiaan ja lääkärille! Sen eteen teen kaiken, että ihmiset voisivat jatkossa paremmin!
Tekstistäsi jäi vähän epäselväksi, missä roolissa tuo mainitsemasi nainen oli. Oliko hän lääkäri, joka määräsi lääkkeet vai terapeutti vai nainen, joka oli elämässäsi, kun koit olosi ahdistuneeksi?
Mikä asia mielestäsi sai elämäsi pilalle... lääkkeet, terapia vai jokin muu?
Lievään ahdistukseen ei yleensä määrätä lääkkeitä. Silloin on jo kyse vakavammasta ahdistuksesta.
Huumeet eivät koskaan ole ratkaisu. Huumeet ovat pakokeino todellisuudesta ja oikeiden tunteiden kokemisesta. Toivottavasti ymmärrät sen ennenkuin on liian myöhästä.
Huumeilla saa kyllä tuhottua elämänsä, mutta onko elämä annettu tuhoamista varten. Monet vakavasti sairastuneet haluaisivat kaikella lailla parantua ja ennenkaikkea elää, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta.
Terveet pilaavat elämänsä tietoisesti käyttämällä huumeita.. Ei ole oikein! Ryhdistäydy ja kaiva lahjakkuutesi esiin, eiväthän ne ole mihinkään kadonneet. Usko ja luota itseesi!