Päätin sitten yrittää mennä eteenpäin. Taas. Latasin Tinderin, tein profiilin, laitoin tekstiksi, että olen lähinnä vain utelias jne., sillä tiedän etten ole millään tarkoituksella liikkeellä. En osaa etsiä seuraa, en seksiseuraa, en rakkautta. Olen aina ihastunut ja rakastunut ihmisiin, jotka olen tavannut IRL ja yleensä työkuvioissa.
Poimin viikonlopun aikana rusinoita pullasta. Sellaisia kivoja, pitkiä, kunnollisia miehiä noin 100 km etäisyydeltä, joihin aattelin, että olisi kiva tutustua. Tuli matchejä. Tuli viestikin. Mutta reaktio on lähinnä vain mjeh. Fiksu ja hyvännäköinen tyyppi lähettää viestin ja olen ihan kylmää vettä. Sen sijaan tiedän, että jos eräs toinen mies lähettäisi minulle edes hymiön tekstarina niin leijuisin seitsemän päivää ja googlettelisin häämekkoja meidän boheemeja pikkuhäitä varten.
Tämä on niin rasittavaa. Miksi en vain voi olla vähän käytänöllisempi rakkauden ja miesten suhteen. Miksi pitää haluta joku sellainen, jota ei voi saada ja joka ei halua minua?
-k-
Poimin viikonlopun aikana rusinoita pullasta. Sellaisia kivoja, pitkiä, kunnollisia miehiä noin 100 km etäisyydeltä, joihin aattelin, että olisi kiva tutustua. Tuli matchejä. Tuli viestikin. Mutta reaktio on lähinnä vain mjeh. Fiksu ja hyvännäköinen tyyppi lähettää viestin ja olen ihan kylmää vettä. Sen sijaan tiedän, että jos eräs toinen mies lähettäisi minulle edes hymiön tekstarina niin leijuisin seitsemän päivää ja googlettelisin häämekkoja meidän boheemeja pikkuhäitä varten.
Tämä on niin rasittavaa. Miksi en vain voi olla vähän käytänöllisempi rakkauden ja miesten suhteen. Miksi pitää haluta joku sellainen, jota ei voi saada ja joka ei halua minua?
-k-
Vastaukset 20
Vanhimmat
Voisit hyvin käydä ekoilla Tinder treffeillä, ethän sä siinä mitään menetä. Saisit itsellesi ainakin muuta ajateltavaa, tiedä vaikka tunteet heräisivät treffattavaan.
Ei oikein toi sosiaalinen elämä houkuta näin korona-aikana, varsinkin kun pitäisi lähteä täältä maalta kauas kaupunkiin jonkun ventovieraan takia, kun mieluummin näkisin ystäviä jos jonnekin menen. Mä luulen, että mun on kuitenkin vaan paras pysytellä omissa oloissani töiden ja harrastusten parissa kuin väkisin yrittää olla jotain mitä en ole.
Ei mulla edes riitä itsetunto noiden miesten tapaamiseen. Siksi en koskaan käy treffeillä, sillä en pidä itseäni tarpeeksi viehättävänä. Uskon rakkauteen vain silloin, kun se tuntuu olevan oma kuplansa johon kumpikin katoaa toista katsoessaan, mutta nämä digijutut...
-k-
Korona tuntuu olevan asiaan kuin asiaan vielä esteenä vaikka se ei ole mikään syy ettet voisi tavata. Kaksi ihmistä voi hyvin tavata ihan missä vaan, ei siinä kannata mitään erikoista syytä alkaa etsimään. Syyt on ihan muualta haettavissa.
Mutta tosiasiahan on, että sun tunteet ovat henkilössä jonka olet tavannut ja olette jutelleet. Nykyfiiliksissä et anna itsellesi taipua kohtaamaan ketään toista, mietihän vaan.
Sulla ei oo itsetunto riittävän korkealla. Kaikki eivät etsi kaunista sexipartneria, varmaan kelpaat omana persoonana. Oon samaa mieltä ettei noi treffietsintämestat (netissä) ole kaikille oikea paikka hakeutua suhteeseen vaikka ovat yleistyneet kaiken ikäisille.
Itse en usko salamarakkauteen, ei sekään iske kaikkiin vaikka tunneihminen olenkin. Sisäistä latausta ei näe ensikohtaamisella, vaan se alkaa pikkuhiljaa nakertamaan tai sitten siitä tulee täysi floppi muutaman tapaamisen jälkeen.
Ei se ole vain se, että mun tunteet ovat hänessä kiinni ja koska korona sekä heikko itsetunto. Olen käynyt viimeksi treffeillä joskus vuonna 2000. Oikeasti. En vain kykene tähän nettideittikulttuuriin ja harvoin kukaan on pyytänyt oikeassa elämässä. Se on myös se toinen korkea kynnys. Aloittaa niin alusta, kun toisilla on jo avioliitot takanaan ja lapset vuoroviikoin.
Sen sijaan kaikki kaverit tuntuvat löytäneen aina jonkun ihan vain tapaamalla: baarissa, töissä, yhteisten tuttujen kautta, opiskellessa... Sekin Tinder-pari, jonka tiedän, lähinnä vain varmisti sen kautta molemminpuolisen kiinnostuksensa ja tunsi jo entuudestaan.
Joo tapasinhan minäkin hänet töissä ja jatkettiin kaveruutta vielä sen jälkeenkin, mutta varattuun rakastuminen on kuin kivelle kylväisi. Vain harvoin siitä tarinasta kasvaa mitään todellista.
-k-
Olet hyvin tietoinen siitä että en koskaan käytä mitään some kanavia........en mitään.....fb on ainut jota katson kerran vuodessa........ jos on vaikeaa tulla johonkin irl niin sano se suoraan... ja lopeta tänne kirjoittelu niin näitä lukee kaikki....... jos olet jostakin syystä vihainen minulle niin selvitetään tämä asia kahden kesken.... Tämä ei kuulu muille ulkopuolisille....
En tunnista tekstistä kuka olet. Hänellä ketä kaipaan on kuitenkin yhteystietoni, joten voisi ottaa halutessaan yhteyttä, mutta kun ei halua.
-k-
Ok sitte olkoon koko homma.. minulla ei ole mitään yhreistietoja ne ovat hänellä salaiset..... Mutta toivottavasti hän pääsee kauppaa jossa voit nähdä
Mä oon aina luullut, että ihmiset tekee kuten sanoo eli jos ap sanot, että meet eteenpäin niin sittenhän sä oot mennyt eteenpäin.
Ei se niin mene kun tunteista puhutaan. Fyysisesti on helppo mennä eteenpäin ja liikuttaa kehoaan, mutta tunteiden suhteen en osaa mennä eteenpäin, sillä ne eivät ole mikään yksikkö, jonka voisi vain irrottaa ja jättää polun varteen.
-k-
ihmisten toiminnoissa ja puheissa on ihan helvetisti ristiriitaa. ei koskaan kannata luottaa puheisiin vaan katsoa tekoja
10
No nyt puhut kyllä täyttä asiaa! Viisaita sanoja, teot merkitsee -ei sanat!
on se naisilla niiiiiin hankalaa kun mätsejä ja viestejä sataa...
Ei ne oikeasti mitään merkitse. Pelkkää somehälyä. Aivan liian helppoja toteuttaa ja vielä helpompia unohtaa ja poistaa.
Sen sijaan olen miettinyt sitä kertaa, kun aikoinaan 18-vuotiaana optikolla käydessäni katselin kun nuori kundi oli ostamassa piilareita ja mietin, että kappas, miehetkin käyttävät piilareita, ja hän yllättäen kävelikin optikolta perääni ja pyysi kahville. Olin niin ällistynyt, etten uskaltanut sanoa kyllä ja varsinkin kun olin vain käymässä kaupungissa asioilla vanhempieni kanssa. Mutta tätä nykyistä somesorvaamista vasten arvostan hänen silloista rohkeuttaan, kuka olikaan, ja toivon, että olisin uskaltanut lähteä kahville. Mutta tuskin muistelen paria Tinder Matchia yli kymmenen vuoden kuluttua.
-k-
Mitä väliä sen, jos se siihen jää. Tahi mies, josta nainen kiinnostuu, ei ole tosissaan tahi kiinnostu naisesta..
Ennemmin yksi match joka johtaa "sen oikean" luo ;)
Nimenomaan. Varsinkin kun tämän ainoan saamani Tinder-viestin aihe ja ainoa repliikkikin on: "asutko PKS:llä?" 😃
Varsinainen keskustelun avaus. Huomaa jo kauas, ettei ole vakavissaan liikkeellä. Kait toi Tinder voi joillekin toimia, mutta en voi vakavasti odottaa. Siellä on aivan liian helppoa testata markkina-arvoaan tai jekuttaa.
-k-
juuri tästä olen puhunut: miesten pitäisi sanoa täysin tuntemattomalle naisille juuri tälle toimivat taikasanat, että nainen haluaa edes aloittaa tähän tutustumista.
newsflash: se on mahdotonta.
Eikä ole. Ei Tinderissä pidä yrittää viljellä mitään iskureplaa kuin baarissa, vaan avaat keskustelun kuin mitä viestinnässä normaalisti:
Hei! Näin profiilisi ja huomasin, että meillä on sama harrastuskin. jne. jne.
Se taikajuttu on esittää henkilökohtaisempiä kysymyksiä ja normaalit kohteliaisuussäännöt. Jos pamautat vain kysymyksen, että asuuko toinen PKS:llä annat vaikutelman, että sinua ei oikeastaan kiinnosta tavata ja tutustua, jos toinen asuu kauempana, vaan kaipaat jotain helppoa ja nopeaa lähiseudulta. Sillä kun toinen on aidosti kiinnostava ja haluat tutustua, niin et anna muutaman sadan kilometrin häiritä.
Kysyt asioita, joista keskustelua voi jatkaa luontevasti. Jos toinen harrastaa koiria, niin kysyt koiran nimeä. Jos lukemista, niin kysyt lempikirjaa tai kirjailijaa ja jos et itse lue paljon, niin kysyt vielä mitä hän suosittelisi lukemaan. Ei oikeasti ole rakettitiedettä. Normikeskustelua.
nimenomaan kun se normaali keskustelu ei toimi naisiin kun odottavat SITÄ JOTAIN mikä vetää heti jalat alta - mahdotonta miehen tietää mitä juuri kyseiselle naiselle "pitää" sanoa!
Pelkkä pelikenttähän se Tinder kyllä on. Tuli todistettua. :-) Profiilit ja viestit katoavat heti kun tulee kiinnostavampi kissa vastaan. This is not my game.
-k-