Rehtorin ja opettajan välisestä riippuvuudesta

Eräässä toisessa keskusteluketjussa on puhuttu rehtorin ja opettajan välisestä riippuvuudesta. Tilanne on samanlainen koko Suomessa.

Aihetta ei kovin paljon tunneta, joten tässä on siitä pari esimerkkiä.

Rehtori on ainoa virkamies kunnassa, joka voi vaikuttaa alaisensa opettajan palkkaan tekemillään lukujärjestyksillä. Muut virkamiehet joutuvat hyväksyttämään mahdolliset palkanlisät aina jossakin elimessä.

Opettajan palkka muodostuu peruspalkasta, johon kuuluu tietty opetusvelvollisuus eli hänen on pidettävä tietty määrä oppitunteja. Opetusvelvollisuuden mukainen oppituntimäärä vaihtelee eri oppiaineissa. Esimerkiksi luokanopettajalla tuo opetusvelvollisuus on 24 tuntia viikossa. Äidinkielen, muiden kielten ja matemaattisten aineiden aineenopettajilla on pienin ja varsinkin lukiossa on pienempi kuin yläkoulussa. Pienin taitaa olla lukion äidinkielen opettajalla, jolla on reilusti alle 20 tunnin opetusvelvollisuus viikossa. Lisäksi palkkaan tulee kokemuslisät ja monia muita lisiä eli opettajan palkka pelkillä oppivelvollisuustunneilla on pienempi kuin se todellisuudessa on. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että opettajan tekemä työmäärä on noin pieni tuntimäärällä mitattuna. Lisäksi kuuluu paljon valmistelutöitä ja kokeiden korjaamisia jne., joista ei sitten makseta erillistä palkkaa.

Merkittävän osan muodostavat opettajan lisätunnit. Se tarkoittaa, että vuosittain opettajan opetusvelvollisuustuntien lisäksi tulee kiinteästi lukuvuoden ajaksi opetustunteja, joista hän saa lisäpalkkaa. Lisätuntipalkkio tekee usein satoja euroja kuukaudessa, myös kesäajalta. Esimerkiksi opettajalla, jolla on opetusvelvollisuus 20 viikkotuntia, voi olla opetustuntimäärä vaikkapa 25. Hänelle maksetaan siis viideltä lisätunnilta, joita myös ylitunneiksi kutsutaan, palkkaa joka kuukausi ympäri vuoden.

Tuo lisätuntipalkkio on juuri se osa, johon rehtori voi omalla päätöksellään vaikuttaa eli lukujärjestyksessä määrittelee opettajalle 25 tunnin tuntimäärän viikossa. Onpa tapauksia, jossa opettajan kokonaistuntimäärä saattaa olla yli 30 tuntia viikossa. Joskus jollakin saattaa olla jopa 35 tuntia viikossa eli se tarkoittaa, että on esimerkiksi kuusi tuntia opetusta joka päivä ja vielä on viisi tuntia sellaisia tunteja, jotka eivät edellytä opetusta vaan esimerkiksi koneiden ja laitteiden hoitoa, kirjastonhoitoa tai niin kuin matemaattisten aineiden opettajalle maksetaan jokunen tunti ns. demonstraatiolisää. Tuollainen tuntimäärä on äärimmäisen suuri. Sehän merkitsee monen kymmenen prosentin vuotuista palkankorotusta, jonka rehtori voi määritellä ilman minkäänlaista lautakunta tai muun virkamiehen tekemää päätöstä. Todellisuudessa noin korkea tuntimäärä vastaa lähes kahden, vain opetusvelvollisuuden mukaista tuntimäärää pitävän, opettajan peruspalkkaan oikeuttavaa tuntimäärää.

Tällä tavalla opettaja on riippuvuussuhteessa rehtoriin juuri tuon palkanmuodostuksen yhteydessä. Se on taloudellinen riippuvuussuhde, joka riippuu viime kädessä juuri rehtorista. Äärimmäisyydessään voi ajatella, että jos opettajalla on hyvät välit rehtorin kanssa, voi rehtori palkita järjestelemällä lukujärjestystä niin, että opettaja saa paljon lisätunteja, joka näkyy palkkapussissa. Yksi lisätunti viikossa saattaa kasvattaa palkkapussia yli 100 euroa kuukaudessa, viisi tuntia 500 - 600 euroa jne. Vastaavasti äärimmäisyydessään, jos opettaja ei ole oikein rehtorin suosiossa, saattavat lisätunnit jäädä vähiin eli ei yhtään yli opetusvelvollisuuden. Lisätunnit voivat tuossa tapauksessa valua muille opettajille.

On muitakin erimielisyyksiä aiheuttavia riippuvuussuhteita. Rehtori voi järjestää joillekin opettajille sellaisia lukujärjestyksiä, joissa heillä ei jää ns. hyppytunteja lainkaan, vaan tulevat esimerkiksi aamulla töihin ja saavat pitää kaikki tunnit yhteen menoon. Yleensä näin on, jos on paljon oppitunteja ts. myös lisätunteja paljon. Saattaa näin olla muillekin eli saa ne kolme tuntia pitää yhteen menoon aamulla ja puolelta päivin pääsee kotiin. Toisille opettajille taas ei tuollaista järjesty, vaan he joutuvat olemaan koko päivän koulussa, koska saattaa olla aamulla ensimmäinen oppitunti, keskellä päivää toinen tunti ja viimeinen tunti sitten vaikkapa kouluajan viimeinen tunti eli oppitunnit on ripoteltu pitkin päivää. Näin käy monesti sellaisille, joilla on vain opetusvelvollisuuden mukainen opetustuntimäärä.

Näitä riippuvuussuhteita on toki muitakin, mutta tuolla ensiksi mainitulla lukujärjestyskikkailulla on taloudellinen riippuvuussuhde esimiehen ja alaisen välillä. Se vaatii oikeudenmukaisuutta esimieheltä.

Tämä on kai aika yleistä tässä maassa. Valitettavasti!

Monelle on tuttu vanha sanonta ”Hajota ja hallitse!”