Olen seurustellut poikaystäväni kanssa vähän yli vuoden. Nyt minua on alkanut ahistamaan todella paljon..
No, eli tässä:
Mulla on yksi todella hyvä vanha kaveri, mies. Ollaan kerran erehdytty kännissä sekoilemaan ja tästä on jo neljä vuotta, ja kumpikin katu sitä todella paljon.
Nyt, kuukausia sitten poikaystäväni sai tietää siitä ja sen jälkeen hän on vihannut tätä kaveriani, ja en oikeestaan ymmärrä miksi.
Ollaan juteltu tästä varmaan valehtelematta sata kertaa eikä millään kerralla tunnu löytyvän mitään ratkaisua, koska minä haluan olla väleissä kaverini kanssa, ja hän ei todellakaan ole muuta kuin vaan pelkkä kaveri.
Ja sekoilu tapahtu sillon, kun en tiennyt nykyisen poikaystäväni olemassa olostakaan.
Ja nyt, hän tahtoo että teen niin, etten enää puhu tälle kaverilleni, soita, tai pyydä kahville.
Ja jos hän näkee minut jossain kaverini kanssa, hän tappaa kaverini (!).
Ja vähän aikaa sitten poikaystäväni soitti hänelle ja sanoi että jos hän vielä soittaa minulle, poikaystäväni jättää minut, reilua??
Ei tuossa ole mielestäni mitään järkeä.
Minä luotan poikaystävääni täysin, en ole koskaan epäillyt mitään, ja käy hänkin tyttökavereidensa kanssa kahvilla ja kaljalla ym.. Ehkä jonkun mielestä poikaystäväni on oikeassa, mutta minun mielestä ei! Tämä on todella inhottavaa.
Tahtoisin tauon, mutta auttaako se mitään?
Ja se ahdistaa niin paljon, kun juttelen koneella jonkun kanssa, hän kyselee ihan kaikkea mahdollista että kenen kanssa juttelen, mitä juttelen,mistä ym..
Ja jos joku kaverini sattuu kertomaan minulle jonkun asian mistä en saa puhua poikaystävällenikään, niin kuitenkin hän tivaa sitä pitkään, niin kauan ennen kuin tulee riita.
Ja onhan meillä kaikkia muitakin ongelmia..
En saisi oikeastaan koskaan mennä mihinkään viettämään iltaa, jos ei hän pääse mukaan ja sitten jos ei millään pääse, ni en sais minäkään lähteä..
Ja heti kun sanon että haluan mennä viikonloppuna johonkin, heti alkaa kysely että minnes aattelit mennä.
Ei tällästä jaksa, mutta en haluaisi erotakkaan.
Hän lukee myös kaikki viestini ja keskustelut netistä. Ja hänen mielestään se on sitten oikein, ainakin kun viimeksi sitä kysyin..
Sitten taas välillä, hän on maailman ihanin mies, jos hän vain pysyisi sellasena.. ehkä juuri sen takia en halua jättää häntä.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?
No, eli tässä:
Mulla on yksi todella hyvä vanha kaveri, mies. Ollaan kerran erehdytty kännissä sekoilemaan ja tästä on jo neljä vuotta, ja kumpikin katu sitä todella paljon.
Nyt, kuukausia sitten poikaystäväni sai tietää siitä ja sen jälkeen hän on vihannut tätä kaveriani, ja en oikeestaan ymmärrä miksi.
Ollaan juteltu tästä varmaan valehtelematta sata kertaa eikä millään kerralla tunnu löytyvän mitään ratkaisua, koska minä haluan olla väleissä kaverini kanssa, ja hän ei todellakaan ole muuta kuin vaan pelkkä kaveri.
Ja sekoilu tapahtu sillon, kun en tiennyt nykyisen poikaystäväni olemassa olostakaan.
Ja nyt, hän tahtoo että teen niin, etten enää puhu tälle kaverilleni, soita, tai pyydä kahville.
Ja jos hän näkee minut jossain kaverini kanssa, hän tappaa kaverini (!).
Ja vähän aikaa sitten poikaystäväni soitti hänelle ja sanoi että jos hän vielä soittaa minulle, poikaystäväni jättää minut, reilua??
Ei tuossa ole mielestäni mitään järkeä.
Minä luotan poikaystävääni täysin, en ole koskaan epäillyt mitään, ja käy hänkin tyttökavereidensa kanssa kahvilla ja kaljalla ym.. Ehkä jonkun mielestä poikaystäväni on oikeassa, mutta minun mielestä ei! Tämä on todella inhottavaa.
Tahtoisin tauon, mutta auttaako se mitään?
Ja se ahdistaa niin paljon, kun juttelen koneella jonkun kanssa, hän kyselee ihan kaikkea mahdollista että kenen kanssa juttelen, mitä juttelen,mistä ym..
Ja jos joku kaverini sattuu kertomaan minulle jonkun asian mistä en saa puhua poikaystävällenikään, niin kuitenkin hän tivaa sitä pitkään, niin kauan ennen kuin tulee riita.
Ja onhan meillä kaikkia muitakin ongelmia..
En saisi oikeastaan koskaan mennä mihinkään viettämään iltaa, jos ei hän pääse mukaan ja sitten jos ei millään pääse, ni en sais minäkään lähteä..
Ja heti kun sanon että haluan mennä viikonloppuna johonkin, heti alkaa kysely että minnes aattelit mennä.
Ei tällästä jaksa, mutta en haluaisi erotakkaan.
Hän lukee myös kaikki viestini ja keskustelut netistä. Ja hänen mielestään se on sitten oikein, ainakin kun viimeksi sitä kysyin..
Sitten taas välillä, hän on maailman ihanin mies, jos hän vain pysyisi sellasena.. ehkä juuri sen takia en halua jättää häntä.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
...toi sun kysymyksesi on vaikea, mutta tekstistäsi voi päätellä sen, että todella rakastat tyyppiä...Eroa sitten kun olet täysin varma tunteistasi, mutta jos pelkäät miestäsi... suosittelisin eroa. Elämästäsi tulee yhtä helvettiä jos joudut jatkuvasti pelkäämään!
Eli mikäköhän tuossa nyt on ongelma? Jos oikein ymmärsin, niin miehesi on tehnyt aika selväksi, ettei hyväksy tuota sinun ystävääsi ja vaikuttaa siltä, ettei hän kovin helposti mieltään tule muuttamaan. Eli siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää, että mitä hän ajattelee.
Nyt sinun on vain mietittävä itseäsi. Jos tahdot, että miehesi arvostaa sinua, on myös sinun arvostettava häntä ja hänen mielipiteitään. Eli jos tuolla arvostuksellaei ole niinkään väliä sinulle, niin voit toki jatkaa ystäväsi tapailua, mutta salaa.
Jos taas tahdot puolin ja toisin arvostusta ja kunnioitusta suhteeseenne, niin katkaiset välit ystävääsi. Jos sinusta tuntuu, ettei miehesi ole sen arvoinen, niin kukapa sinut pakottaa hänen kanssaan seurustelemaan?
Miehesi on jo tehnyt kantansa selväksi, nyt pallo on sinulla!
Kuulostaa kyllä tutulta. Ymmärrän tietysti, että miehesi on mustasukkainen kyseiselle tyypille, koska hän on kertakaikkiaan liian omistushaluinen.
Varmasti aina tulee olemaan joku aihe olla mustasukkainen kun on tollanen luonne.
En tiedä mitä ikäluokkaa edustatte, mutta aika ja ikä voi tehdä tehtävänsä. Mutta normaalia kanssakäymistä muiden kanssa tuollainen luonne tulee häiritsemään.
Ei ole oikein vaatia sinua olemaan ystävästä erossa jos todella on kyse vain ystävyydestä.
Elämä ei ole helppoa, eikä oikeudenmukaista.
Miehesi rikkoo törkeästi yksityisyyttäsi, kun lukee viestisi. Hän rajoittaa sinun menojasi jopa naisystäviesi kanssa. Kun ystäväsi saavat selville, että heidän kertomansa asiat kulkeutuvat saman tien poikaystävällesi, he lakkaavat kertomasta sinulle asioita. Menetät siis ystäväsi. Poikaystäväsi uhkaa jopa tappamisella, jos teet jotain, josta hän ei pidä. Ei vaikuta terveeltä ihmiseltä.
Ennustan, että muutaman vuoden sisällä hän aloittaa hakkaamisen. Noin mustasukkainen ihminen kykenee mihin vaan. Jos hän ei parannut, hänen mustasukkaisuutensa vain pahenee. Jokainen puhelinsoitto, jonka saat, merkitsee pettämistä. Jokainen mies, jolle juttelet, on mahdollinen panokaverisi.
"Sitten taas välillä, hän on maailman ihanin mies, jos hän vain pysyisi sellasena.."
Niinhän ne sekopäät usein ovat.
Oletko koskaan ihmetellyt, miksi joku nainen ottaa itselleen hakkaavan miehen? Ei se mies siinä suhteen alussa koskaan hakkaa. Merkit kuitenkin ovat olemassa heti alusta pitäen, kunhan niitä vain osaa lukea.
minulla on kans aivan hirveän mustasukkainen poikaystävä :/.mutta en pysty jättämään häntä koska rakastan niiiiin paljon.mutta kuina pian hakkaaminen yleensä alkaa?olemme seurustelleet 9kk ja mustasukkaisuss on ollut alusta lähtien.mutta en voi väittää että ennen ei olisi ollut aihetta :(.on hän kerran läpännyt ja kaatanut pari kertaa klajat päälleni :(.mitä tehdÄ??
Kannattaa häipyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. En minä osaa sanoa, milloin hakkaaminen alkaa - harva sitä osaa ennustaa. Kuitenkin voidaan sanoa, että kohdallasi se on jo alkanut. Pieni läppääminen on alkua. Seuraavalla kerralla hän läppää hiukan kovemmin.
Mitä järkeä on roikkua suhteessa, joka on kestänyt vasta 9 kk, jos jo tuossa vaiheessa merkit ovat noin selvät? Fyysinen kurittaminen ei kuulu parisuhteeseen - ei edes lievä sellainen. Seksileikit ovat toki asia erikseen ;)
Ja mitä pikemmin sitä parempi. 20v hiljaiseloa vaik mustista hieman.Aluks olin otettu mut.. Sen jälkeen kaks lasta naimisiin.. loppujen lopuks vanki.. Nyt sielu ja ruumis mustelmil.. Ero vireil ja mul kaks ihanaa pikkutyttöö..jotka mut auttaa jaksaa eteenpäin. Jälkiviisaus hienoo..jos olisin heti ymmärtänyt..
sinänsä, että mullakin on menneisyydessä sekoilukavereita, joiden kanssa todellakin ollan nykyisin vain ja ainoastaan kavereita, ja vaikka en seurustelisikaan, en koskisi näihin herroihin enää. Poikaystäväni on siis myös mustis näistä, mutta ei ihan tuossa määrin, kuin mitä sinä annoit ymmärtää..
Minusta on kuitenkin väärin, että hän ei anna sulle mitään yksityisyyttä, vaan tutkii kaikki jälkesi. Se ei ole oikein, vaikka muuten keskustelisitte rehellisesti ym..
Yksityisyys pitää silti olla, eli kannattaisi keskustella poikaystäväsi kanssa vakavasti, että missä mennään!
Tsemiä! =)