olisi kiva kuulla muiden kokemuksia tästä yhdistelmästä?
Itse olen ollut nyt kaksosmiehen kanssa kaksi vuotta ja suhde on erittäin myrskyinen, ehkä liiankin kanssa välillä...
Minusta kaksosmiestäni on vaikea ymmärtää hän osaa olla hellä kiltti ja rakastava, mutta jos vihjailenkin että hän on tehnyt jotain väärin minua kohtaan hänellä "napsahtaa", eikä hän halua ymmärtää minun näkökantaani asiaan vaikka kuinka rauhallisesti(yleensä) selitän.
olenko vain tyypillisen vaikea leijonanainen joka vaatii kumppaniltaan liikaa vai onko kaksosmies minulle yksinkertaisesti liian kriittistä seuraa?
Välillä vaan turhauttaa kun yhtenä päivänä olen mieheni mielestä maailman upein ihminen ja seuraavassa sekunnissa, minulla on hänen mielestään päässä vikaa...:)
Olen ikävä kyllä tyypillisen huomiohakuinen leijona, joten olenko ongelmana minä vaiko molemmat? Kaksoset eivät nimittäin myöskään ole tähtitaivaan helpommasta päästä...:)
Olísi kiva kuulla muiden leijonanaisten kokemuksia kaksosmiehistä...
Itse olen ollut nyt kaksosmiehen kanssa kaksi vuotta ja suhde on erittäin myrskyinen, ehkä liiankin kanssa välillä...
Minusta kaksosmiestäni on vaikea ymmärtää hän osaa olla hellä kiltti ja rakastava, mutta jos vihjailenkin että hän on tehnyt jotain väärin minua kohtaan hänellä "napsahtaa", eikä hän halua ymmärtää minun näkökantaani asiaan vaikka kuinka rauhallisesti(yleensä) selitän.
olenko vain tyypillisen vaikea leijonanainen joka vaatii kumppaniltaan liikaa vai onko kaksosmies minulle yksinkertaisesti liian kriittistä seuraa?
Välillä vaan turhauttaa kun yhtenä päivänä olen mieheni mielestä maailman upein ihminen ja seuraavassa sekunnissa, minulla on hänen mielestään päässä vikaa...:)
Olen ikävä kyllä tyypillisen huomiohakuinen leijona, joten olenko ongelmana minä vaiko molemmat? Kaksoset eivät nimittäin myöskään ole tähtitaivaan helpommasta päästä...:)
Olísi kiva kuulla muiden leijonanaisten kokemuksia kaksosmiehistä...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Heips!
Meillä päinvastainen tilanne, minä kaksostyttö ja mieheni leijona.
Argh ku menee välillä hermot siihen ettei herra juurikaan tee mitään!
Hassua että kuvailemas kaksosmiehen käytös täsmää leijonamieheni käytökseen ja sinun käytöksesi omaani. Mistä lie johtuu mutta vaikeaa on.
Itse kerroin HETI kun tapailu muutti vakavaksi, että olen erittäin hankala luonne. Tiedostan kyllä omat vikani mutta en aina osaa hillitä itseäni jos ja kun joku kritisoi niitä (varsinkin jos kriitiikka EI ole rakentavaa vaan yleistä päänaukomista).
Itse en juurikaan naputtanut leijonalleni muuten kuin aiheesta ja silloinkin yritin olla hienovarainen, selitin MIKÄ on väärin, MITEN se voidaan korjaa ja MIKSI se pitää korjata. Mies nyökkäili ja unohti kaiken samantien.
Samankaltaiselta kuullostaa, etenkin alkuaikoina suhde oli tulta ja tappuraa, nyt oltu naimisissakin jo 10v. ja kun tuli lapsia ja ukko vanheni niin alkoipa tuo rauhoittua. Nykyään on tosi leppoisaa, mutta sen pitää antaa touhuta mieleisiään asioita eikä olla jatkuvasti nipottamassa ja sääntöjä laittamassa. Joskus rasittaa tuo jatkuva sauhuaminen ja ajoittainen kriittisyys ( esim. ulkonäköä kohtaan) mutta kun antaa mennä toisesta korvasta sisään ja sitä rataa niin mitäs pikkuasioista valittamaan.
Hyvä mies ainakin meillä, perheestään huolehtii eikä ole nuuka rahan suhteen niin mitäpäs tässä muuta! Sitä muuten hektisenä tyyppinä ärsyttää mun leijonamainen lepäily ja relaaminen, mutta kai se nyt on viimein tajunnut että sillon kun tehdään töitä niin tehdään, ja sillonkun otetaan rennosti niin sitten otetaan.....Terkkuja kaikille kaksosmiehen "omistajille" , siinä on yhdessä miehessä monta juttua kerrassaan...
heips!
kiinnostaisi ihan yleisesti onko kaksosmiehelläsi vaikeuksia hoitaa raha-asioitaan?
Meidän taloudessa kun nimittäin minä hoidan kaikki laskut, lasken että rahat riittää ja pidän muutenkin huolta taloudesta...
Jos jättäisin kaksosmieheni yksin puoleksi vuodeksi hoitamaan raha-asioitamme, huomaisin todennäköisesti että talostamme on katkaistu sähköt, vuokraa ei ole muistettu maksaa ajallaan ja että jääkaappi ammottaisi tyhjyyttään...
Välillä raivostuttaa kun minä saan huolehtia kaikesta. Kaksosmieheni kun on sellainen huithapeli rahankäyttönsä kanssa että välillä oikein hirvittää...
Myönnettäköön tosin että minä leijonana olen myös aika tuhlaavainen...:)
Terve!
Leijonat tykkäävät levätä laakereillaan ja ovat taipuvaisia laiskuuteen, miespuolisilla tuo varmaan ilmenee naisia paremmin...:)
Miehesi ei varmasti myöskään kunnon leijonana tykkää että häntä neuvotaan, hänhän on aina oikeassa (omasta mielestään...;) )
luulenpa että meillä päinvastainen tilanne johtuu osittain siitä että mieheni on tyypillisen laiska kotitöissä ja huono hoitamaan raha-asioitaan ja siksi minun on tehtävä se hänen puolestaan...vaikka olenkin leijonamaisen laiska.
Mutta totta on se että leijonan ja kaksosen vaikeita luonteita on hankalaa sovittaa yhteen...
Voisitko antaa rakentavaa kritiikkiä siitä mikä sinua leijonamiehessäsi eniten ottaa nuppiin, niin ehkä minäkin ottaisin opikseni...:)
Ja oppisin ymmärtämään kaksosmiestäni paremmin... helppoa se ei tosin ole! ;)
Rahaasioissa kaksosmiehelläni on tarkka vainu, hän on viimeisen päälle finanssi-ihmisiä ja tarkka mm. siitä että laskut maksetaan ajoissa, toisin kuin minä joka unohtelen jatkuvasti maksupäivät ja muut tärkeät asiat ( vaikka en minäkään koskaan vedä rahavarantoja nollaan asti). Olen siitä iloinen, ettei hän ole luonteeltaan kuitenkaan pihi, päinvastoin.
Mieheni on sitten puolestaan täysin muistamaton ja uusavuton esim. taloustöissä, yleisten asioiden muistamisessa ja yleensäkin kaikissa hänen mielestään vähäpätöisessä asioissa. Jos minä en siivoaisi ( silloin kun sattuu huvittamaan) meillä olisi täysi kaaos päällä. Koska minä hoidan tuon huusholli -ja ruokapuolen tykkänään, mieheni ottaa taloudellisen vastuun kaikesta muusta mitä taloon hankitaan ja minä saan käyttää omat rahani miten haluan.
En tiedä muista kaksosmiehistä, mutta minä olen ollut tyytyväinen omaani jo vuosikausia. Aikamoinen mies saisi vastaan kävellä ennenkuin meikätyttö lähtisi vaihtamaan!
Meillä taas MINÄ hoidan kaikki raha-asiat, ja jos jättäisin leijonamieheni yksink vaikkapa kuukaudeksikin,niin nälkäänhän se kuolis ku ei osais ostaa ruokaa tai edes varata rahaa sitä varten.
Ihmeellistä. Itse olen kaksosena kylläkin ylivilkas luonne jne jne, mutta hoidan kyllä aina ajallaan kaikki maksut ja pidän tarkkaa huolta raha- ja muistakin asioista.
Hei,
tässä vähän vastauksia.
"Miehesi ei varmasti myöskään kunnon leijonana tykkää että häntä neuvotaan, hänhän on aina oikeassa (omasta mielestään...;)"
Tiedostan kyllä tuon puolen ja hyväksynkin sen, koska mieheni on upea ihminen muuten, mutta hän ei kyllä ota kuuleviin korviinsa mitään ehdotuksia tai neuvoja. Vaikka itse ei hoida mitään asioita mitenkään. Olen kyllä huomannut, että ikivanha viisaus tehoaa häneenkin: pitää puhua kuin ohimennen jostain asiasta ja antaa hänen ymmärtää, että HÄN keksi ko. ratkaisun, ja sitten asia alkaa sujua paremmin. Tosin hankalaahan tuo on jos asia on kiireellinen... :(
"Voisitko antaa rakentavaa kritiikkiä siitä mikä sinua leijonamiehessäsi eniten ottaa nuppiin, niin ehkä minäkin ottaisin opikseni...:)
Ja oppisin ymmärtämään kaksosmiestäni paremmin... helppoa se ei tosin ole! ;)"
Olet enemmän kuin oikeassa, kaksosia ei ole helppo ymmärtää (olen itsenikin kanssa välillä NIIIIIIIIIIN pihalla että missä mennään), mutta on leijonissakin sellainen ylimystinen puoli et huhhuh! No, tässä vähän listaa:
1. leijonani ei osaa puhua. hän siis vain olettaa asioita, tekee niille jotain päänsä sisällä ja nakkaa alitajuntaan. ja minä kärsin seuraukset seuraavan vuoden ajan. LEIJONA, PUHU! eihän se helpoa ole aluksi, mutta tuottaa parempia tuloksia kuin yksinpuhelu itsekseen.
2. lupaukset. jos et ole varma, älä lupaa. suutun nimittäin paljon luvatun tekemättä jättämisestä koska se liittyy itselläni luottamukseen, ja sitä ei heru enää helposti. leijonani on taas liiankin suurpiirteinen ja lupailee ajattelematta. oon monet illat istunu yksin kotona odottamassa tai järjestänyt yhteisiä menoja ja mies unohtikin ne.
3. puheesta tekoihin, please! leijonani on hyvä suunnittelemaan ja kertomaan mitä haluaisi joskus "sitten kun" , mutta kun ei huominen tule koskaan... :(
4. koordinointi ja looginen ajattelu, kiitos! jos mieheni ei tykkää tehdä kotihommia ja itse teen ne mielelläni, hänelle jää hoidettavaksi omat raha-asiansa ja auto. ja silti... kun hoidan työpäivän päätteeksi tiski-pyykki-siivousrumbaa, mies loukkaantuu etten tule sohvalle makoilemaan hänen viereensä. tulenhan minä, heti kun saan laitettua itselleni ruokaa (olen nälkäinen töistä tullessani eikä hän kokannut minulle), tiskaan (muuten hän kilahtelee että paistinpannu ja juustöhöylä ovat likaisia juuri kun hän haluaisi laittaa ruokaa itselleen), pyykkään (muuten joudun menemään töihin bilevaatteissa kun ei muuta ole puhtaana) ja siivoan (muuten pölypuudelit änkeää jo sänkyyn asti).
5. liiallinen ylpeys. en haluakaan että mieheni anelee tai jankkaa tai ITKEE (sekin kerta kun sen näin järkytti, koska hän harvemmin näyttää tunteitaan noin avoimesti), mutta joskus voisi yrittää olla vähemmän kylmä tai "muuri silmien edessä" etten pääse lähelle. haluan tietää hänen ajatuksiaan, tunteitaan jne, mutta en pääse lähelle vaikka olen kuulemma rakas ja paras kaikista. tiedän että leijonan luottamus on ansaittava, mutta ei kai vuosien kärsimysten kautta?
6. kuunteleminen ja kuuleminen. leijonanin useimmiten kuulee, muttei kuuntele. saattaa mennä ihan tärkeitäkin asioita ohi kun herra ei keskity.
No, eiköhän siinä ollut riittävästi :)
yritin sanoa että kyllä meillä kaksosetmies hoitaa pääosin raha-asiat, minä osaan vaan tuhlata. Talouden hoidan minä noin karkeasti sanottuna ( koska olen niin kiireinen itsekin, mies palkkasi juuri kotiapua koska haluaa että on aina siistiä...)Kaikki tuntemani kaksoset ovat raha-asioissa tarkkoja! Pystyisin kyllä huolehtimaan itsestäni jos miestä ei olisi,ja olen sen vuosia tehnytkin.Mutta on vaan niin mukavaa kun joku tekee sen puolestani!
Olen kokeillut kyseistä yhdistelmää..kantapään kautta. En suostu enää mihinkään tekemisiin kaksosten kanssa. Kaksosia on lähisuvussani sekä ex-mieheni, enkä tule toimeen yhdenkään kanssa. Kaksonen vain tekee leijonan hulluksi, eikä se tasoitu vuosien varrella.
Jos saat suhteenne kestämään, niin hyvä on. Itse en kokeile kyseistä yhdistelmää IKINÄ ENÄÄ. Hyi hitto niitä tyyppejä..sairaita ovat.
Onpa tainnut kaksonen sinutkin panna polvilleen, kun noin olet katkera? Äläppäs lyö vyön alle!
Itse kyllä tulen loistavasti toimeen kaksostuttujeni kanssa. ex-leijonasiippani petti mut pahemman kerran, joten hieman katkeria ollaan täälläkin.
..pistihän se kaksonen minut polvilleen, sananmukaisesti. Eli hakkasi suhteen alun, raskausajan ja sen jälkeenkin.
Herra pilasi raha-asiat (otti velkaa tietämättäni), avioliiton ja lopulta jätti minut pienen vauvan kanssa yksin.
Koko liiton herra oli vainoharhainen ja erittäin mustasukkainen. Hän valehteli kaikesta. Kun yritin puhua ongelmista, niin vikaa ei ollut kuin minussa. Hänessä ei ollut koskaan mitään vikaa.
Ja täysin samoja piirteitä on omassa äidissäni, hänkin on pistänyt taloutensa nurin ja vika ei ole koskaan hänessä, vaan aina muissa. On jopa muiden vika, että hänellä menee aina huonosti.
Mutta tässä vain PARI esimerkkiä kaksosista. Vastaavia olisi useita...kaksoset vain nyt ovat aivan sairaita paskoja. Ei yhtään hyvää tapausta ole tullut vastaan.
Uskoakko sinua? Vaikutat itsekkin vähän neuroottiselta. Parjaaminen ei kyllä hyödytä mitään. Etsi apua muualta. Myös mun äitini on (tai oli) kaksonen ja saan kyllä kiittää hyvästä elämästäni häntä. Kuitenkin, toivotan sinullekkin kaikkea hyvää!
Ei tuota ole pakko uskoa, itse tiedän kuinka elämäni on mennyt. Ja kaikki kokemani on tehnyt minusta sen mitä olen..siihen olen tyytyväinen.
Peruspiirteet on kaikilla kaksosilla samat:
- Raha-asiat ei mitenkään hanskassa
- Omia vikoja ei nähdä eikä tunnusteta
- Heissä todellakin on 2 puolta; lähellä normaalia oleva ja sitten se..
- Valehtelu kuuluu jokaiseen päivään
- Muilla ei ole väliä kuin hänellä itsellään
Apua jouduin kaksosten jälkeen hakemaankin..monella tavalla. Toiste en sitä virhettä tee, että kaksoseen sekaantuisin edes ystävänä.
Nyt kaikki onkin hyvin, kiitos vaan =)
Tunnen monta kaksosta joiden raha-asiat eivät todellakaan ole heikoissa kantimissa ( oma mies, äiti, täti, ystäviä, työtoveri, pomo ) joten älähän nyt yleistä pelkästään aurinkomerkin mukaan. Tunnen kyllä sellaisiakin joihin luettelosi peruspiirteet pätee kokonaisuudessaan, mutta ei voi sanoa että KAIKKI kaksoset ovat tasan tällaisia. Olet jotunut tekemisiin vääränlaisten kaksosten kanssa ! Kaksoset- äitini on antanut parhaat eväät minullekin ja nyt on täysillä lastenlasten vuoro joten se myös itsekkyydestä.
..onnenlahjat.
Oma äitini (se todella hieno kaksonen) ei ole esim. koskaan hoitanut poikaani. Eli hän on ollut oma surkea itsensä vielä lapsenlapsilleenkin. Ei siis riittänyt, että mokasi omat asiansa ja suhteensa omiin lapsiinsa..jatkuu näköjään vielä seuraavaan sukupolveenkin.
Sen verran olen tosiaan oppinut nyt kaksosista, että en välitä oppia enää yhtään lisää. Parempi kun ei ota sen suhteen enää riskejä. Siinä kärsii koko elämä..
Kannattaa miettiä yön yli, ennen kuin laukoo moista typeryyttä suustaan kaksosista. Ei pidä yleistää horoskoopin perusteella. Mulla on ihana ja loistava leijonanainen, mutta silti leijonia on monenlaisia laidasta laitaan. Onnea etsintään...
että olet tutustunut noin huonoihin ihmisiin. Sinuna en kyllä yleistäisi kaikkia kaksosia ilkeiksi ja kieroiksi paskiaisiksi.
"Peruspiirteet on kaikilla kaksosilla samat:
- Raha-asiat ei mitenkään hanskassa
- Omia vikoja ei nähdä eikä tunnusteta
- Heissä todellakin on 2 puolta; lähellä normaalia oleva ja sitten se..
- Valehtelu kuuluu jokaiseen päivään
- Muilla ei ole väliä kuin hänellä itsellään"
Mikään noista väitteistä ei pidä paikkaansa.
Itselläni ovar raha-asiat paremmin kuin kunnossa, vaikka välillä tuhlaankin, osaan pitää talouteni balanssissa JA säästää (6000€ kahden vuoden ajalta ei ole paha säästösumma keskivertoduunarilta!).
En tietenkään tykkää kuulla kritiikkiä itsestäni, mikä on normaali reaktio kenelle tahansa paitsi masokistille. Jos kritiikki on kuitenkin rakentavaa, otan sen vastaan. Itsekin pyrin käymään keskusteluja näin: "Mielestäni teet väärin, KOSKA ... " ja sitten listaan painavia perusteita sen sijaan että huorittelisin kuin alaikäinen asematunnelista.
Ja omista vioistani lisää: tiedostan suurimman osan niistä ja olen saanut aikaan huomattavia muutoksia käytöksessäni.
Kaksosissako kaksi puolta? Totta helvetissä! Mutta oikeastaan jokaikisessä ihmisessä asuu useampi "henkilö" - vai väitätkö olevasi täysin samanlainen sekä ihanan ystäväsi että kieroilevan työkaverisi seurassa?
Valehtelu kuuluu jokaisen ihmisen päivään. JOKAISEN. Vai sanotko ihmisille suoraan: "Uusi mekkosi on karmea, en pesisi tollasella rätillä edes mökkini ulkohuussia!" Sanotko? Vai kerrotko sortuneesi syömään herkkuja, vaikka yrittätkin kannustaa äitiäsi/siskoasi laihdutuksessaan ja olet heidän kanssaan herkuttomalla linjalla? Niinpä...
Muillako ei väliä kuin itsellään? TERVE egoismi on hyve. HYVE! Mutta egoisteja löytyy kaikista merkeistä, itselläni on kokemusta hyvin vahvoista egoistikaloista, -skorppareista, -oinaista ja -leijonista. Ja silti en tuomitse KAIKKIA kaloja, oinaita, leijonia ja skorppareita.
So there. Hymyile, niin elämä hymyilee takaisin. Äläkä katkeroidu, se ei kaunista ketään :)
Huonot kokemukset jättävät arpia sieluun ja lihaan, mutta pyri eteenpäin. Muuten jumitat paikallasi.
Taitaa tämä "leijona" (lue lammas) itse olla kuvaamansa kaltainen. Taitaa katsella useasti peiliin ja purkaa tuntojansa itsestänsä täällä... tällä kertaa kaksosiin.
Minua ihmetyttää, voiko leijonanaisen ja kaksosmiehen välisestä ystävyydestä tulla mitään kovin onnistunutta..? Tuntuu, ettei minulla ja kaksosmies ystävälläni ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: riita tai rakkaus. Toisaalta on mieletön keskinäinen vetovoima, toisaalta yhteiselo on hirveän räjähdysherkkää ja ailahtelevaista.. Tasaisesta tai tavallisesta ei voi puhuakaan.. Minä olen hirveän tulinen ja jääräpäinen, hän on myös voimakastahtoinen ja ailahtalevainen.
Tarkoitus olisi olla vain ystäviä, ei enempää, mutta tuntuu, ettei meistä ole sellaiseen. Joko on erottava kokonaan tai sitten hyväksyttävä se, että meidän välillä on enemmän kuin ystävyyttä.. Kyllä me kyetään puhumaan asioista hyvin, se ei silti auta kovinkaan paljon. Hämmentävää.