Mikä ohjaa mikrobin toimintaa?

Anonyymi

Ihmetyttää että mikä saa esim koronaviruksen toimimaan kuten se toimii? Mikä on se ratti tai kaasupolkimen käyttäjä joka laittaa viruksen tunkeutumaan solun sisään ja monistumaan ? Tuntuu kummalliselta että niinkin pienellä on tietty ohjelmanpätkä jota se orjallisesti noudattaa.

12

572

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Älykäs suunnittelija 🤣🤣🤣

    • Anonyymi

      Oikeastaan virus - bakteeri - mikrobi. Eikös mikrobit voi olla monisoluisiakin? Virus on fysikaaliselta kannalta pelkkä monistuskone. Sillä siis ei ole omaa tahtoa, se vaan kopioi itseään. Lisäksi siihen tulee muutoksia, jotka edesauttavat kopiointia tai haittaavat sitä. Siihen siis tarttuu palasia mm. muiden eliöiden dna:sta. Kopiointikone toimii siis aina, kun se päätyy tilaan, jossa sillä on energiaa ja materiaalia kopiontia varten - solun sisällä näitä löytyy, joten evoluution kautta sille on kehittynyt väkänen tai piikki, jolla tarttua soluun ja päästä ruiskuttamaan perintöaineksensa hedelmälliseen maaperään. Loppuaika kuluu sitten odotellessa, että tällainen paikka löytyy - joillakin viruksilla voi mennä satakin vuotta, ennen kuin törmäävät sopivaan soluun - toiset taas tuhoutuvat jo hennossa UV-valossa.
      Voidaan oikeastaan miettiä, ovatko esim. puut yhtään älykkäämpiä kuin virukset? Molemmat kopioivat itseään - ehkäpä se, että on eritarkoituksiin erikoistuneita soluja on se ero, jolla on merkitystä tässä.

      • Mutta miten sillä DNA:lla on tarpeeksi älykkyyttä, että se tietää että sen pitää kopioitua? Onko sen DNA:n sisällä joku vielä pienempi "DNA koodi" joka kertoo sille että sen pitää kopioitua? Kun olen googlannut "DNA replication", se monistumisprosessi vaikuttaa aika monimutkaiselta.


    • Anonyymi

      Koko elämän mysteeri laittaa pähkäilemään että mikä ylipäätään on viruksien tarkoitus. Mikä saa puun kasvamaan ja siittiön polskimaan eteenpäin. Eikö olisi helpompaa vain pysyä paikallaan. Jos laitat kaikki elämän aineosat ämpäriin ja sekoitat niin mitään ei tapahdu mutta anti olla kun laitetaan elämän taikaa sekaan.

    • Anonyymi

      Virukset osoittavat kuinka mekaanista elämä toiminnaltaan on.

    • Anonyymi

      Virukset osoittavat, että kaikki on päämäärähakuista; kaikessa elämässä aivan alkutaipaleelta saakka on tietoisuus. Joskus vain eri olioiden intressit risteävät.

      Virukset osoittavat, että edes mikrobien maailma ei ole mekanistinen. Mekanistisuudella ei pyritä mihinkään eikä päästä mihinkään.

      DNA käy useissa tapauksissa aktiivista taistelua viruksien hyökkäyksiä vastaan.

      DNA:n monistuminen virheentarkistuksineen ja virheenkorjauksineen osoittavat, että maailmassa ei ole kysymys tuurista ja sattumasta.

      • Anonyymi

        " Virukset osoittavat, että kaikki on päämäärähakuista; kaikessa elämässä aivan alkutaipaleelta saakka on tietoisuus."

        Vetypommien lasittamien Dorisburgin kivien huuto Aniarassa on Nobel-tasoista lyriikkaa. Nobelisti Roger Penrosea en ole epäorgaanisen, kvantti- tms. tietoisuuden osalta en vielä lukenut, joten pitäydyn virusten ja Maan eiöiden osalta seuraavissa kriteereissä ja päätelmissä.

        Viruksella ei ole tietoisuutta, koska sillä ei ole oman tai ympäristön tilan analysointielintä (tai vastaavaa makromolekyyliensä osista koostuvaa verkostoa) kuten ihmisellä. Alkeellistakaan tavoitteisuutta eli homeaostaasia (vakiotilaan hakeutumista) viruksella ei esiinny, vaan sen loisimistapahtuma alusta loppuun on sarja fysikaalisia ja kemiallisia tapahtumia ympäristö-oloissa ilman säätelyä eli feedback-mekanismia.

        Virus on alkeellinen makromolekyyli-loinen, jolla on oma genomi ribo/nukleinihappoetjussa ja joka pystyy kytekytymään isäntäsolun neukleinihappo- ja proteinisynteesimekansimiin lisääntyäkseen. Lisäksi viruksella voi olla lipidi- eli rasvamolekyyliosia vaikuttaen sen reaktiotapoihin isäntäsölukossa. Viruksen peräkkäisien reaktiotuloksien sarja joko onnistuu tai ei, mutta adapaation avulla "uudelleen aloitus" ei ole mahdollista. ""Lajin adaptaatio" on mahdollista vain mutaation tuloksena jälkesäisillä.

        Virus ei hae loisittavaa isäntää eikä hakeudu kohdesoluun, mutta kun se joutuu elävän solun - jopa tuman - sisälle, viruksen monistuminen käynniistyy ja syntyneistä kopioista osa joutuu uuteen soluun jne ja lopulta uuteen isäntään. Loisittavaksi sopivan isännän ulkopuolella viruksen elämä on pelkkää hajoamista parhaissakin oloissa tuntien sisällä.

        Viruksen lisääntymisen ja leviämisen "tavoitteisuus" on siis ainoastaan seurausta viruksen kemiallisista reaktiotaipimuksista ja elinoloista eli suuresta isäntäorganismien tiheydestä ja suojaamattomuudesta (Trumpland, Ruotsi jss). Epidemian aiheutettuaan virus ei asetu lepoon tms, vaan nääntyy enempi tai vähempi sukupuuttoon isäntien oppiessa hygieenisiksi, joutuessa porttikieltoon (" gomorraepidemia") tai saatua rokotteen tai lääkkeen sitä vastaan.

        Viruslääkkeen keksimisen ongelma on se, että kaikki mihin viruksessa voidaan vaikuttaa, esiintyy teraluokkaa runsaampana ja tuhansissa eri muodoissa isäntäeliön kidoksissa erittäin kompleksisena järjestelmänä, jonka yhdenkin elimen tietyn solupopulaation proteinisynteesin muutos voi olla isännälle kohtuuton, jopa letaali vaurio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Virukset osoittavat, että kaikki on päämäärähakuista; kaikessa elämässä aivan alkutaipaleelta saakka on tietoisuus."

        Vetypommien lasittamien Dorisburgin kivien huuto Aniarassa on Nobel-tasoista lyriikkaa. Nobelisti Roger Penrosea en ole epäorgaanisen, kvantti- tms. tietoisuuden osalta en vielä lukenut, joten pitäydyn virusten ja Maan eiöiden osalta seuraavissa kriteereissä ja päätelmissä.

        Viruksella ei ole tietoisuutta, koska sillä ei ole oman tai ympäristön tilan analysointielintä (tai vastaavaa makromolekyyliensä osista koostuvaa verkostoa) kuten ihmisellä. Alkeellistakaan tavoitteisuutta eli homeaostaasia (vakiotilaan hakeutumista) viruksella ei esiinny, vaan sen loisimistapahtuma alusta loppuun on sarja fysikaalisia ja kemiallisia tapahtumia ympäristö-oloissa ilman säätelyä eli feedback-mekanismia.

        Virus on alkeellinen makromolekyyli-loinen, jolla on oma genomi ribo/nukleinihappoetjussa ja joka pystyy kytekytymään isäntäsolun neukleinihappo- ja proteinisynteesimekansimiin lisääntyäkseen. Lisäksi viruksella voi olla lipidi- eli rasvamolekyyliosia vaikuttaen sen reaktiotapoihin isäntäsölukossa. Viruksen peräkkäisien reaktiotuloksien sarja joko onnistuu tai ei, mutta adapaation avulla "uudelleen aloitus" ei ole mahdollista. ""Lajin adaptaatio" on mahdollista vain mutaation tuloksena jälkesäisillä.

        Virus ei hae loisittavaa isäntää eikä hakeudu kohdesoluun, mutta kun se joutuu elävän solun - jopa tuman - sisälle, viruksen monistuminen käynniistyy ja syntyneistä kopioista osa joutuu uuteen soluun jne ja lopulta uuteen isäntään. Loisittavaksi sopivan isännän ulkopuolella viruksen elämä on pelkkää hajoamista parhaissakin oloissa tuntien sisällä.

        Viruksen lisääntymisen ja leviämisen "tavoitteisuus" on siis ainoastaan seurausta viruksen kemiallisista reaktiotaipimuksista ja elinoloista eli suuresta isäntäorganismien tiheydestä ja suojaamattomuudesta (Trumpland, Ruotsi jss). Epidemian aiheutettuaan virus ei asetu lepoon tms, vaan nääntyy enempi tai vähempi sukupuuttoon isäntien oppiessa hygieenisiksi, joutuessa porttikieltoon (" gomorraepidemia") tai saatua rokotteen tai lääkkeen sitä vastaan.

        Viruslääkkeen keksimisen ongelma on se, että kaikki mihin viruksessa voidaan vaikuttaa, esiintyy teraluokkaa runsaampana ja tuhansissa eri muodoissa isäntäeliön kidoksissa erittäin kompleksisena järjestelmänä, jonka yhdenkin elimen tietyn solupopulaation proteinisynteesin muutos voi olla isännälle kohtuuton, jopa letaali vaurio.

        "Virus ei hae loisittavaa isäntää eikä hakeudu kohdesoluun, mutta ... "

        Virus on kai ulkoisten voimien ja liikuttajien varassa sekä oman lämpöliikkeensä liikuteltavissa. Kovin runsas lämpöliike voi toisaalta rikkoa viruksen.

        Bakteerit voivat hakeutua kohti jotain fysikaalista kohdetta, toiminnon yleisnimi lienee taksis tai taksia.

        https://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/taksiat/

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Virus ei hae loisittavaa isäntää eikä hakeudu kohdesoluun, mutta ... "

        Virus on kai ulkoisten voimien ja liikuttajien varassa sekä oman lämpöliikkeensä liikuteltavissa. Kovin runsas lämpöliike voi toisaalta rikkoa viruksen.

        Bakteerit voivat hakeutua kohti jotain fysikaalista kohdetta, toiminnon yleisnimi lienee taksis tai taksia.

        https://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/taksiat/

        🤔

        Tuli ilmeisesti kirjoitettua vähän hölmösti tuo viruksen "oma lämpöliike", koska hippunen tai virus vaihtaa liike-energiaa jatkuvasti viereisten molekyylien ym kanssa. Ehkä voisi ajatella Brownin liikettä, ainakin vesiympäristössä.


    • Anonyymi

      Ohjemanpätkiähän ei mistään organismista ole kukaan millolinkaan pystynyt näyttämään, ja silti on muka "tieteellinen totuus", että jossain on joku ohjelma.

      Jos siellä joku ohjelma on, niin senhän täytyy muuttua mutaatioiden myötä koko ajan, eikö niin? Mutta silloinhan sitä täytyy koko ajan jonkun jonkun älykkäästi koodata. Nimittäin jos ohjelmaan esitellään satunnaisia muutoksia, ohjelma lakkaa hyvin pian toimasta millään tavalla, varsinkin alkuperäistä päämäärää toteuttavalla eli organismin etua edistävällä tavalla.

      Hei haloo! Tuuriselitykset ovat matemaattisesti täysin plöröjä, ja jatkuvan koodauksen selitys näyttää ehkä "hivenen" yliampuvalta. Eikös näyttäisi paljon järkevämmältä, että niin mikrobeja kuin ihmisiäkin ohjaa samanlainen asia, mieli, jolla on pyrkimyksiä.

      • Anonyymi

        Ohjelmanpätkä on nimeltään DNA. Se, ettet tiedä mitään genetiikasta, ei tee genetiikasta "plöröä".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ohjelmanpätkä on nimeltään DNA. Se, ettet tiedä mitään genetiikasta, ei tee genetiikasta "plöröä".

        Et ilmeisesti ole milloinkaan ohjelmoinut. Jos olisit ohjelmoinut, tietäisit, että ohjelmia ei synny satunnaisilla näppäilyillä. Ja jos joku järkevä koodin pätkä joskus johonkin syntyisikin, esimerkiksi sana ’const’, niin tulevat satunnaiset muutokset suurella todennäköisyydellä tuhoaa sen paljon ennen kuin mitään muuta järkevää on päässyt syntymään johonkin muualle.

        Tuuriveikot ovat valinneet uskoa mahdottomaan. He uskovat sellaisen uhkapelin varmaan totuuteen, jossa lähes nollatodennäköisyydellä syntyvät voitot ovat jatkuvasti satavarmoja ja saavutettuja voittoja on vieläkin mahdottomampi menettää.

        Elämän tuuriveikot uskovat johonkin paljon mahdottomampaan kuin siihen, että Windows 10:llä varustettu tietokone syntyy viemällä kasa jotakin ainetta Saharaan ja sitten vain odottelemalla. Ja mikä parasta, uusia ja ehompia päivitettyjä versioita saadaan pommittamalla näin saatua tulosta.

        Itse kyllä ohjelmoin, mutta enpä ole saanut aikaiseksi yleiskäyttöistä ohjelmaa, joka soveltuu kaikille sovellusalueille ja on valmistautunut kaikkiin tilanteisiin (myös sellaisiin, joita kukaan ei ole vielä tullut edes ajatelleeksi), tarkistaa oman toimintansa ja korjaa itse itsensä. Jos jokin valmius siitä maailman muutosten myötä joskus hetken aikaa puuttuisikin, niin aiemmin tehdyn nerokkaan pohjakoodauksen ansiosta tarvittava ominaisuus ja toiminto syntyy siihen uudenlaisena ohjelmana hetkessä. Siinäpä vasta ohjelmien ohjelma! Ja selityshän tälle mysteeriohjelmalle on se, että tuurilla sujuu kaikki sellainenkin mihin ei mikään käsitettävissä oleva äly riitä.

        Näytäpä nyt tuuriveikko todella se ohjelma, ja käännä se vaikka Java-koodiksi, niin voimme mekin asiantuntemattomat, joilla ei ole salaista tietoasi, sitä ihmetellä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mulla on niin ikävä sua mies

      taas senki hunajakipon mies. Tai aina :)
      Ikävä
      284
      1770
    2. Slava Ukraine-mölisijöiden vuoksi Suomi syöksyy nyt synkkään lamaan

      Eivät tainneet mölisijät tajuta millaisia kustannusseurauksia tästä maalle ja sen kansalaisille seuraa.
      Maailman menoa
      428
      1614
    3. Eikö olenkin niin, että

      jos sinulla mies on ikävä, niin sinä otat yhteyttä vaikka sinua olisi kielletty. Jos, oikeasti tuntee ja haluaa, sitä taistelee.. eikös? Teen vain
      Ikävä
      64
      866
    4. Ernan pahoinpitely

      Erna pahoinpidelty. Törkeää Seiskalta nimittää tuota kissatappeluksi. Erna kertoo tässä lehtijutussa että hänellä on turvamies aina yöelämässä. Missä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      38
      822
    5. Beata Papp gold digger (Leppilampi)

      Kivasti nuori nainen turvasi toimeentulonsa kun antoi setämihelle. Naiset!!! Kyllä niitä setämiehiä löytyy aina vaikka naama ois kuin petolinnun perse
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      811
    6. Millanen oli tunnereaktio

      Millanen tunnereaktio oli viimeksi ku kaipauksen kohteen näit?
      Tunteet
      54
      753
    7. Paras muistosi hänestä?

      Mitä muistoa muistelet mieluiten ikävöimästäsi ja miksi?
      Ikävä
      65
      726
    8. Miksi Sanna pukeutuu kuin katuhuora?

      Phyi! https://www.is.fi/viihde/art-2000009002181.html
      Maailman menoa
      220
      706
    9. Martina taistelija.

      WSOY tällä hetkellä listan kärjessä, eli myydyin kirja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      665
    10. Sopiiko sinulle?

      Jos nyt kaikesta huolimatta löydettäisiin yhteistä aikaa niin, että voisimme keskustella tämän sotkeentuneen lankakerän auki. Jos et itsesi vuoksi, ni
      Ikävä
      28
      650
    Aihe