Suomalaisuus perustuu suomen kieleen yhdistävänä tekijänä suomalaisten välillä, ajassa ja paikassa. Suomenmaalaisuus taas on vierautta tälle suomen kielen yhdistämälle kulttuurille.
Suomenmaalaisuus on eri asia kuin suomalaisuus
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ketjussa Ruotsinkielisen privilegion tastaa selitetään, miten ruotsista tuli "kansalliskieli":
Miten ruotsin kielestä tuli ”kansalliskieli itsenäisessä Suomessa”?
1. Ruotsi alisti suomen- ja saamenkielisten asuttamat alueet valtaansa 1200-luvulta lähtien, joten suomenkieliset elivät suoraan Ruotsin vallan alla, ruotsinmaalaisina noin 600 vuotta.
2. Suomenkielisellä väestöllä ei vuosisatojen varrella ollut mitään kielioikeuksia Suomessa Ruotsin valtakunnan kansalaisina, vaan hallinnon ainoana kielenä oli valloittajan kieli, joten osa suomenkielisistäkin vaihtoi kielensä suomesta ruotsiin. Tällainen vaihto lienee ollut rationaalinen vaihtoehto, varsinkin hallintotehtäviin pyrkiville. Kielenvaihto siis antoi enemmän kansalaisoikeuksia kuin oman kielen säilyttäminen. Samalla se loi Suomen alueen sisäisen privilegion suhteessa niihin, jotka eivät halunneet unohtaa omaa kieltään, suomen kieltä. Tämä ruotsin kielen privilegio on edelleen vahva Suomessa.
3. Kielensä ruotsiin vaihtaneet ja alunperin äidinkieleltään ruotsinkieliset vastustivat autonomian aikana suomenkielisten oikeutta elää täysipainoisesti suomenkielisinä suomalaisina Suomessa. Kansalaisten valtaenemmistön tuli mukautua eliitin kieleen eli ruotsin kieleen. Nykyinen opintojen kaikkia tasoja koskeva pakkoruotsi on suora jatkumo 1800-luvun asetelmalle.
4. 1800-Luvun aatemaailmassa tuntui luonnolliselta, että suomenmaalaisten yhteiseksi kieleksi tulisi enemmistön kieli eli suomen kieli. Tämä ei kuitenkaan käynyt Suomen ruotsalaiselle väestölle. He eivät halunneet luopua privilegioistaan. Muutama poikkeus toki oli, ja heidät tunnetaan historiassa nimellä fennomaanit.
5. Suomenruotsalaisille (alunperin Suomen ruotsalaiset, heidän itsensä itsestään käyttämä määritelmä) ei käynyt yhteiseksi kansalliskieleksi (heidän ajattelussaan) alempiarvoisen kansan eli suomenkielisen kansan puhuma kieli.
6. Kansalliskielistä haluttiin puhua monikossa suomenruotsalaisen kansanosan svekomaaniseen KANSALLISUUSOPPIIN viitaten. Suomenruotsalaiset olivat ajaneet vuosikymmeniä omaa kansallisuusoppiaan. Tuon opin mukaan Suomen alueella ei suinkaan asunut YKSI kansa, vaan kyseessä oli YKSI VALTIO ja KAKSI KANSAA.
7. RKP:n keskushallitus esitti suomenruotsalaiseen kansallisuusoppiinsa perustuen 20.11.1918 vaatimuksen, että ruotsin kieli säädettäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä kansalliskieleksi Suomessa.
8. RKP:n vaatimukseen yritettiin löytää ratkaisua monella tasolla: Lauri Ingmanin hallitus yritti ratkaista asian erityislailla. Jopa valtionhoitaja Mannerheim antoi sovittelevan esityksen, jonka suomenruotsalaiset sabotoivat eduskunnassa. Kyse oli jo silloin vallasta, ei kielellisistä oikeuksista.
9. Virallinen historiankirjoitus on autuaasti unohtanut kansalliskieli-käsitteen merkitävimmän taustamotiivin eli suomenruotsalaisen ylimielisen kansallisuusopin ja kiristyksen separatismilla (Ahvenanmaa ja Pohjanmaa).
10. Nykymuotoinen kielipykälä sisältyi vasta hallituksen NELJÄNTEEN esitykseen ja se astui voimaan 17.7.1919. ”Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet”
Miksi kielifennot unohtavat autuaasti Snellmannin merkityksen suomen kielen käyttöönotossa:
Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.
" Kielensä ruotsiin vaihtaneet ja alunperin äidinkieleltään ruotsinkieliset vastustivat autonomian aikana suomenkielisten oikeutta elää täysipainoisesti suomenkielisinä suomalaisina Suomessa."
Tyhmä kysymys, kuinkahan paljon ruotsinkielinen Snellman vastusti yo ajatusta!
Kysy paljonko svekomaanit vastustivat Snellmania.
Snellman ei ole osoitus ruotsinkielisten hyvistä töistä suomalaista rahvasta kohtaan vaan siitä, miten harvinaista oli, että ruotsinkieliset jotain hyvää tekivät.
Suomenmaalaisuus on vierautta - se vahvistaa katkeruutta omissaan.
Nimenomaan!
Tosierikoista,+että++vielä+vuonna+2020+enemmistö+pakotetaan+lukemaan+suomenruotsia,+pienen+4,78+%:n+väestönosan+äidinkieltä.+Varsinkin+kun++liki+50+vuoden+kokemuksella+jo+tiedetään,+että+useimmat+eivät+ole+pakkoruotsia+tarvinneet.
Ovatko suomen poliitikot niin aivopestyjä, etteivät erota faktaa fiktiosta?
He ovat säätiövarojen sitomia.
Suomessa on useita ryhmiä, joilla on äidinkielenään muu kieli kuin suomi. Silti nämä ryhmät ovat täysin suomalaisia ja kuuluvat maamme alkuperäiseen väestöön (erotuksena maahanmuuttajista). Näitä ovat ruotsinkielisten lisäksi saamelaiset, tataarit, juutalaiset (monilla ruotsi äidinkielenä) ja romanit (romanin kieltä tosin ei käytetä yleisesti enää).
Vaikea ymmärtää, että joku yrittää tällä palstalla väittää jatkuvasti, että suomalaiset eivät ole suomalaisia. Mikä välittäjää oikein vaivaa?
Ryht ovat sulmalaisia, mutta eivät määritä suomalaisuutta vaan rikastavat sitä.
Ainoastaan suomenruotsalaiset kuvittelevat määrittävänsä muitten suomalaisuuden kansalliskieliopillaan ja yrittävät kiistää suomen kielen tärkeyden suomalaisuudessa. Ei onnistu.
Sinäkään et voi määrittää kenenkään suomalaisuutta. Tämä on tärkeä asia sinun ymmärtää. Jokainen määrittelee suomalaisuutensa itse. Suomalaisuus koostuu monenlaista asioista, ja maamme on rikas juuri siksi, että emme ole kaikki samasta muotista valettuja. Me suomenkieliset emme myöskään ole tässä suhteessa keskenämme samanlaisia.
Suomalaisuudessa on paljon yhteistä - jollei olisi, kyse olisi maailmankatsomuksesta tai kulutusprofiilista.
Suomen kieli on se perusta, jolle suomalaisuus rakentuu.
"jollei olisi, kyse olisi maailmankatsomuksesta tai kulutusprofiilista." ?!?
Tjäh ?! Mitäköhän tämä mahtaa olla selko-suomeksi ?!
Ettei sauna ja viina ja rantasi suuri autius riitä duomalaisuudeksi. Tarvitaan juuret ja yhdistävä kulttuuri suomen kielellä.
Nykytietämyksen mukaan se menee jotenkin näin:
Tataareja saapui Suomeen 1800-luvulla ja jotkut Venäjän armeijan tataarit jäivät Suomeen maamme itsenäistyessä. Sama tilanne juutalaisilla, mutta heitä on ollut Suomessa myös jo paljon tataareja aikaisemmin, esim. Viipurissa.
Romanit tulivat Suomeen 1600-luvulla Ruotsin karkoittamina.
Saamelaiset ovat Suomen alkuperäisväestöä kuten suomalaisetkin.
Ensimmäisiä ruotsalaisheimoisia on asettunut pysyvästi Suomen rannikoille 1200-luvulla, ainakin osa emomaan karkoittamina.
Valtaosa ruotsinkielisistä suvuista on kuitenkin alkujaan suomenkielisiä sukuja, joissa on vaihdettu kieltä siirryttäessä opiskelemaan.
Ruotsinkieliset eivät ymmärrä, ettei vähemmistöjen olemassaolo heikennä suomenkielisyyttä vaan vahvistaa sitä, koska suomen kielen prosenttiosuus on niin suuri. Suomi yhdistää enemmistön ja vähemmistöt.
Muut ryhmät ovat myös suomalaisia, mutta eivät määritä suomalaisuutta vaan rikastavat sitä.
Ainoastaan suomenruotsalaiset kuvittelevat määrittävänsä muitten suomalaisuuden kansalliskieliopillaan ja yrittävät kiistää suomen kielen tärkeyden suomalaisuudessa. Ei onnistu.
Suomen kieli on suomalaisuuden ydin.
Näin on ollut ja näin on vastakin.