Jos tehnyt jotain?
Onko mennyt este tulevalle?
Anonyymi
29<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mennyt on mennyttä mutta nykyhetki ratkaisee!!
No niinpä.
Eiköhän tuo riipu ihmisestä ja teosta.
Kärjistäen: Jos on murhannut ja hakannut viisi aiempaa puolisoa, on todennäköisyys teon toistumiselle iso. Jos on vaikka nuoruudessa käyttänyt huumeita tai ollut alkoholisti, mutta ollut 10v kuivilla ja suhtautuu asiaan nyt vastuullisesti ja on itse käsitellyt asian, tuskin tuo niin iso riski parisuhteessakaan on. Silloin koko tarina auttaa ymmärtämään asian. Aika paljon ratkaisee kertojan aito oma asenne tekoon.
En sanoisi este, enemmänkin haitta? Onko luottamuksen rakentamiselle mahdollisuuksia? Onko toinen kuinka tapojensa orja? Onko toinen oppinut mitään virheistään tai miten hän ne kokee itse?
Rakentava ja sovitteleva asenne tärkeää, jos toinen on tärkeä, ei hänestä luopua haluaisi. Mitä syvemmiksi keskustelut menisivät, sitä paremmaksi luottamuskin voisi rakentua. Lähestymistä toivoen 🤗
Uskon että ihmisen koko historia kertoo ihmisestä tarinaa. Persoonallisuuden ominaisuuksista. Millai ihminen kovan paineen alla pahimmillaan toimii.
Ihminen nuorena saattanut toimia uteliaisuuttaan, impulsiivisuuttaan tai neuvottomuuttaan jotenkin, eikä se vanhemmalla iällä enää ole osa käytöstä, mutta se kertoo silti ihmisestä tarinaa, millaisin keinoin hän käsittelee tunteitaan kun on keinoton tms.
Itse olen ollut parisuhtees jossa mies ollut pettävä ja väkivaltainen. Olen itse nuorena ratkaissut asiat olemalla itse ihan samaa. Olen lyönyt takasin ja olen pettänyt takasin. Olen tasannut tilit antamalla sitä samaa takasin mitä mulle annetaan.
Mitä se kertoo luonteestani?
Ainakin sen että pidän puoleni ja saatan olla kostonhaluinen. En kaihda keinoja kun opetan käytöstapoja ja näytän miltä jokin teko tuntuu kun omalle kohdalle osuu!
Mitä taasen ikä on muuttanut?
Olen oppinut millaiten paineen ja neuvottomuuden alla saatan voimakkaiden negatiivisten tunteiden kuten viha ja pelko alla toimia, joten nykyisin kun havaitsen suhteen alussa elementtejä jotka voisi nostaa pintaan tuollaista käytöstä, käännän tossut pois päin ja jätän ihmisen taakseni. Opin siis että väkivaltaisen mustasukkaisen rähisiän lähellä saatan itsekin antaa turpaan jos yhtään muhun hipaseekaan. Ja opin et jos toinen hyppii vieraissa saattaa päässäni kiuhua niin että opetan tavoille tekemällä saman! Ja koska nämä käytökset tekee itselle pahan olon niin en edes alota suhdetta sellaiseen joka saa mut tekeen asioita joista en tykkää
Lisäyksenä omaani tuon alemman kommentin mieleen tuomana että ihminen voi iän ja kokemuksen myötä oppia paremmin käsitteleen vaikeita tunteita aiheuttavia tilanteita. Hän saattaa kokemuksien myötä oppia erilaisia toimintamalleja jotka perustuu enemmän järkeen kuin tunteisiin jonka takia hänen mennyt tapa ratkoa hankalia tilanteita muuttuu.
Se kuitenkin vaatii ihmiseltä kykyä tarkastella omaa toimintaa realistisesti ja kykyä ja halus oppia menneistä.
Nuori on usein impulsiivinen ja tunteet vie. Aikuisempi oppii hillitseen tunteitaan ja toimiin järki edellä tietäen jo mitä tapahtuu jos toimii tunneimpulsien viemänä raketin lailla
Ei saisi olla..ihminen joka uskaltaa muuttua on rohkea, ei häntä pidä siitä tuomita. Ei ole mukavaa leimata esimerkiksi raitistunutta alkoholistia aina alkoholistiksi.
Alkoholistin persoonassa on silti ikuinen taipumus paineen alla ratkoa epämukavaa oloa alkoholilla.
Se on ikuinen toimintamalli joka voi pysyä kurissa mutta pulpahtaa uuteen kukoistukseen kun jotain vaikeaa ja hankalaa tapahtuu ihmisen elämässä jota hän ratkoo sitten viinalla.
Onko tämä vaimoa hakeva tuollainen ollut?
Anteeksiantamusta pitää olla. Mutta jos ihmisiä on murhannut tuskin kukaan, ainakaan äidit halua miestä lähelleen.
Toipunut on yleensä paras itsensä, jos on syvällisesti perehtynyt asiaansa.
Kehittänyt henkisesti itseä muillakin tavoilla.
Joillakin taas se raittius on vain se juttu, ja persoona on muuten kehittymätön.
Trollauksista olisi myös hyvä toipua. Aikaa varmaan vie ellei ihan nuori ole.
Samaa mieltä tai vaikka nuoruuden vaikeina vuosina olleet muut hölmöilyt. Silti on jokaisella joku raja, jota esimerkiksi pelkää liikaa aloittaakseen suhteen ja se onko pelko este riippuu myös onko juuri tavattu vai tunnetaanko jo vuosia. Kun on tunnettu pidempään, on varmasti jo ehtinyt nähdä kongreettisesti, että menneisyys ole nykyisyyttä.
Valitettavasti raitistunut alkoholisti on aina alkoholisti. Ei alkoholismi poistu, vaikka ei juo. Raittius voi mennä yhdestä saunaoluesta ja sitten on edessä viikon tai kahden putki. Ystävä on valitettavasti joutunut tuon kokemaan. Silti, alkoholisti voi elää raittiina, kun tietää omat rajansa.
No miksi nainen ryyppy miestä ottaisi. Kyllä alkoholia voi ottaa mutta se ei tarkoita että aamupalaksi avataan pullo.
Juu mä tiedän omat rajani jo.
Jaa kyllä kyllä naiset ovat murhamiehistä hyvinkin kiinnostuneita lähettelevät kirjeitä vankilaan ja menevät jopa naimisiin. Sitten jos on joskus ollut pöpilässä niin pilkkaavat koko loppuelämän.
Yksi nainen on yksi nainen.
Te olette kaikki naiset samanlaisia.
Ei ole. Nykyhetkellä on.
Nesteet on hyvä tarkistaa, ettei lopu kesken.
heh,Juu aina välillä kulta.
Tottakai on. Varsinkin jos on hakenut apua johonkin tiettyyn asiaan eikä ole apua saanut vaan tilanne on vielä pahempi. Sitten vielä jos menneisyydestä muistutetaan joka päivä sanallisesti tai tiedotusvälineiden kautta.
Tikulla sitä silmään joka menneitä muistelee -> -> ;(
Puhuminen menneistä on aina uuden alkua, jos suhdetta luodaan?
Minusta kannattaa panostaa nykyhetkeen, tähän päivään.
Ei siitä menneestä pääse sillä ettei siitä puhu.
Pedofiili ei muuksi muutu sillä että ei uudelle kumppanille kerro että 5 vuotta sitten sai tuomion 10 vuotiaan lapsen hyväksikäytöstä.
Kyllä siitä puhua täytyy jos toisella on jo omia lapsia taikka jos on aikeissa yhdessä tehdä lapsia
Riippuu siitä mitä on tehnyt. Ei tähän ole mitään yleispätevää yksinkertaista vastausta. Joka tapauksessa niin se menee, että rakkaus auttaa hyväksymään.
Voi ollakin.