Vielä 60-luvun muistelua

Silloin 60-luvulla oli telkkarissa vain 2 kanavaa. Sunnuntaisin katsoimme telkkarista
Sirkus-papukaija -ohjelmaa, jossa esiintyivät sirkustirehtööri sekä Onni-klovni ja fakiiri Kronblom. Siinä tuli tutuksi sanonta: Suolaa, suolaa, enemmän suolaa.
Joskus katsottiin näytelmä: Kolme iloista rosvoa. Siitä on jäänyt mieleen reipas Sohvi-täti.
Olin maalainen, mutta oppikoulu kaupungissa alkoi 1965. Ruotsintunnilla opimme runon: Tre små troll. Kevätlukukaudella ostin kaupungin urheiluliikkeestä vuoden 1966 suosikkituotteen, mustan superpallon, joka pomppi aivan villisti.

91

1216

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kylli täti oli myös hyvä, superpallon muistan myös. Telkku oli AGA merkkinen.

      60-luku oli hienoa aikaa lapsen silmin. Auto oli Izuzu bellet. Lättähattu junat, rattikelkka.

      • Anonyymi

        Onnex on 60-luvun elokuvia, näkee millasta oli sillon mitä ei muista....


    • Anonyymi

      Yks kanava.

      Kakonen tuli sitten joskus myöhemmin. Ei hajua tuliko ykköseltä, vaiko oliko jo kakonen, muutama jäänyt mieleen:
      .Louvren kummitus
      .Batman
      .Bonanza
      .Virginialainen
      .Me Tammelat(yöks)
      Ja olihan niitä paljon muitakin. Sellanen urheilujuttu muistissa, Veikko Kankkonen hyppäs mäkeä, kaatui ja loukkaantui.

      Kaikilla ei ollut telkkareita, meillekin kertyi jostain syystä vieraita monina iltoina.Paljon oli telkkari käytössä. Putkikone, tottakai. Kun jokin putki alkoi olla lopussa, piti jotain potikkaa kääntää takaata. Noh, mitä enenpi meni vanhaksi, sen useammin piti käydä vääntämässä. Noin loppupeleissä, meitsi sitten seisoi telkkarin vieressä sitä tekemässä. Noh, sitten kun kone lakkas toimimasta kokonaan, tuli aina joku telkkariasentaja ja vaihtoi uuden putken. Taas mentiin.

      =DW=

      • Anonyymi

        Joo minäkin muistan tuon takana olevan " lyhyven nupin" sitä piti säätää kun kuva joko pyöri, ylös, ylös,ylös tai alas alas, oneks oli iso peili jonka laitoin pystyyn nojatuoliin jonka kautta näin säätää kuvan kohilleen, Muuten se säätönuppi oli aluksi ihan siliä,, vaati näppivoimia kun sormet pyörähti tyhjää " , seuraavan kerran tuli huolosta, oli teknikko asentanut tilalle säätönupin jossa oli " boorit" , ei sormet enää lipsunut. Mikä helpotus, ei tarvinnut enää pidättää hengitystä säädön aikana. Niin ja muistuu vielä sellainenkin tapaus lankapuhellimen aikaan, kuinka radio " ennakoi tulevan puhellun " kun radio oli auki, se alkoi rätisee lähetyksen aikaan kun puhelin pärähtää tosissaan soimaan. Oikeen muistan vielä sen äänen. Josku radion studiostakin puheohjelmien aikan kuuluu joskus se häly rutina".


      • Anonyymi

        Teekkarien perustama TES-visio toimi jonkin aikaa ennen kakkosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo minäkin muistan tuon takana olevan " lyhyven nupin" sitä piti säätää kun kuva joko pyöri, ylös, ylös,ylös tai alas alas, oneks oli iso peili jonka laitoin pystyyn nojatuoliin jonka kautta näin säätää kuvan kohilleen, Muuten se säätönuppi oli aluksi ihan siliä,, vaati näppivoimia kun sormet pyörähti tyhjää " , seuraavan kerran tuli huolosta, oli teknikko asentanut tilalle säätönupin jossa oli " boorit" , ei sormet enää lipsunut. Mikä helpotus, ei tarvinnut enää pidättää hengitystä säädön aikana. Niin ja muistuu vielä sellainenkin tapaus lankapuhellimen aikaan, kuinka radio " ennakoi tulevan puhellun " kun radio oli auki, se alkoi rätisee lähetyksen aikaan kun puhelin pärähtää tosissaan soimaan. Oikeen muistan vielä sen äänen. Josku radion studiostakin puheohjelmien aikan kuuluu joskus se häly rutina".

        Vanhojen koneiden kenttätahdistus ei oikein tahtonut pysyä kohillaan, kun kone lämpeni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teekkarien perustama TES-visio toimi jonkin aikaa ennen kakkosta.

        Muistan TES-visio-nimen, mutta en tiennytkään, että se oli teekkarien perustama. Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan TES-visio-nimen, mutta en tiennytkään, että se oli teekkarien perustama. Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta !

        Lainauksia:
        """Tesvisio (alkujaan TES-TV) oli Suomen ensimmäinen televisiokanava, joka lähetti ohjelmia vuosina 1955–1965. Kanavan juuret ovat Radioinsinööriseuran vuonna 1954 perustaman televisiokerhon kaapelitelevision koelähetyksissä, joilla eri puolille Helsinkiä lähetettiin tuote-esittelyjä. Kanava oli luonteeltaan kaupallinen, joten sillä lähetettiin mainoksia ja kustannettuja ohjelmia.

        Tesvision näkyvyysalue oli hyvin rajallinen. Aluksi sen lähetyksiä voitiin seurata vain pääkaupunkiseudulla, myöhemmin näkyvyys laajeni myös Turkuun ja Tampereelle. Sen sijaan 1957 perustettu MTV saavutti Yleisradion verkon vuokralaisena huomattavasti laajemman yleisön. Niinpä Tesvision oli miltei mahdotonta taistella mainostajista MTV:n kanssa."""
        Televisiokerho teki Suomen ensimmäisen langattoman tv-lähetyksen 20. huhtikuuta 1955. Ensimmäinen julkinen lähetys taas tapahtui 24. toukokuuta. Sen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Englantilainen Mr. Watson hypnotisoi ja Erkki Harjama esitti sääkatsauksen. Lisäksi ensimmäisessä ohjelmassa esiintyivät Maikki Länsiö, Birgitta Ulfsson-Pöysti, Nils Brandt sekä Kipparikvartetti ja Retuperän WBK.[1] Kanava toimi aluksi Teknillisen korkeakoulun toimiluvalla. Lähetysten taloudellinen toiminta vakiintui, kun Tekniikan edistämissäätiö ryhtyi tukemaan toimintaa vuonna 1956.[2]

        Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella.[7]

        Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55. Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä.[8]

        Tesvisiolla alkoi olla taloudellisia ongelmia, joten Yleisradio osti sen ja Tamvision vuonna 1964.[4] Tesvisio kuitenkin jatkoi vielä toimintaansa 6. maaliskuuta 1965 asti, minkä jälkeen silloinen Yleisradion TV-ohjelma 2 korvasi sen seuraavana päivänä."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan TES-visio-nimen, mutta en tiennytkään, että se oli teekkarien perustama. Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta !

        Lainauksia:
        """Tesvisio (alkujaan TES-TV) oli Suomen ensimmäinen televisiokanava, joka lähetti ohjelmia vuosina 1955–1965. Kanavan juuret ovat Radioinsinööriseuran vuonna 1954 perustaman televisiokerhon kaapelitelevision koelähetyksissä, joilla eri puolille Helsinkiä lähetettiin tuote-esittelyjä. Kanava oli luonteeltaan kaupallinen, joten sillä lähetettiin mainoksia ja kustannettuja ohjelmia.

        Tesvision näkyvyysalue oli hyvin rajallinen. Aluksi sen lähetyksiä voitiin seurata vain pääkaupunkiseudulla, myöhemmin näkyvyys laajeni myös Turkuun ja Tampereelle. Sen sijaan 1957 perustettu MTV saavutti Yleisradion verkon vuokralaisena huomattavasti laajemman yleisön. Niinpä Tesvision oli miltei mahdotonta taistella mainostajista MTV:n kanssa."""
        Televisiokerho teki Suomen ensimmäisen langattoman tv-lähetyksen 20. huhtikuuta 1955. Ensimmäinen julkinen lähetys taas tapahtui 24. toukokuuta. Sen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Englantilainen Mr. Watson hypnotisoi ja Erkki Harjama esitti sääkatsauksen. Lisäksi ensimmäisessä ohjelmassa esiintyivät Maikki Länsiö, Birgitta Ulfsson-Pöysti, Nils Brandt sekä Kipparikvartetti ja Retuperän WBK.[1] Kanava toimi aluksi Teknillisen korkeakoulun toimiluvalla. Lähetysten taloudellinen toiminta vakiintui, kun Tekniikan edistämissäätiö ryhtyi tukemaan toimintaa vuonna 1956.[2]

        Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella.[7]

        Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55. Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä.[8]

        Tesvisiolla alkoi olla taloudellisia ongelmia, joten Yleisradio osti sen ja Tamvision vuonna 1964.[4] Tesvisio kuitenkin jatkoi vielä toimintaansa 6. maaliskuuta 1965 asti, minkä jälkeen silloinen Yleisradion TV-ohjelma 2 korvasi sen seuraavana päivänä."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistan TES-visio-nimen, mutta en tiennytkään, että se oli teekkarien perustama. Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta !

        Lainauksia:
        """Tesvisio (alkujaan TES-TV) oli Suomen ensimmäinen televisiokanava, joka lähetti ohjelmia vuosina 1955–1965. Kanavan juuret ovat Radioinsinööriseuran vuonna 1954 perustaman televisiokerhon kaapelitelevision koelähetyksissä, joilla eri puolille Helsinkiä lähetettiin tuote-esittelyjä. Kanava oli luonteeltaan kaupallinen, joten sillä lähetettiin mainoksia ja kustannettuja ohjelmia.

        Tesvision näkyvyysalue oli hyvin rajallinen. Aluksi sen lähetyksiä voitiin seurata vain pääkaupunkiseudulla, myöhemmin näkyvyys laajeni myös Turkuun ja Tampereelle. Sen sijaan 1957 perustettu MTV saavutti Yleisradion verkon vuokralaisena huomattavasti laajemman yleisön. Niinpä Tesvision oli miltei mahdotonta taistella mainostajista MTV:n kanssa."""
        Televisiokerho teki Suomen ensimmäisen langattoman tv-lähetyksen 20. huhtikuuta 1955. Ensimmäinen julkinen lähetys taas tapahtui 24. toukokuuta. Sen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Englantilainen Mr. Watson hypnotisoi ja Erkki Harjama esitti sääkatsauksen. Lisäksi ensimmäisessä ohjelmassa esiintyivät Maikki Länsiö, Birgitta Ulfsson-Pöysti, Nils Brandt sekä Kipparikvartetti ja Retuperän WBK.[1] Kanava toimi aluksi Teknillisen korkeakoulun toimiluvalla. Lähetysten taloudellinen toiminta vakiintui, kun Tekniikan edistämissäätiö ryhtyi tukemaan toimintaa vuonna 1956."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lainauksia:
        """Tesvisio (alkujaan TES-TV) oli Suomen ensimmäinen televisiokanava, joka lähetti ohjelmia vuosina 1955–1965. Kanavan juuret ovat Radioinsinööriseuran vuonna 1954 perustaman televisiokerhon kaapelitelevision koelähetyksissä, joilla eri puolille Helsinkiä lähetettiin tuote-esittelyjä. Kanava oli luonteeltaan kaupallinen, joten sillä lähetettiin mainoksia ja kustannettuja ohjelmia.

        Tesvision näkyvyysalue oli hyvin rajallinen. Aluksi sen lähetyksiä voitiin seurata vain pääkaupunkiseudulla, myöhemmin näkyvyys laajeni myös Turkuun ja Tampereelle. Sen sijaan 1957 perustettu MTV saavutti Yleisradion verkon vuokralaisena huomattavasti laajemman yleisön. Niinpä Tesvision oli miltei mahdotonta taistella mainostajista MTV:n kanssa."""
        Televisiokerho teki Suomen ensimmäisen langattoman tv-lähetyksen 20. huhtikuuta 1955. Ensimmäinen julkinen lähetys taas tapahtui 24. toukokuuta. Sen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Englantilainen Mr. Watson hypnotisoi ja Erkki Harjama esitti sääkatsauksen. Lisäksi ensimmäisessä ohjelmassa esiintyivät Maikki Länsiö, Birgitta Ulfsson-Pöysti, Nils Brandt sekä Kipparikvartetti ja Retuperän WBK.[1] Kanava toimi aluksi Teknillisen korkeakoulun toimiluvalla. Lähetysten taloudellinen toiminta vakiintui, kun Tekniikan edistämissäätiö ryhtyi tukemaan toimintaa vuonna 1956."""

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella.[7]

        Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55. Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä.[8]

        Tesvisiolla alkoi olla taloudellisia ongelmia, joten Yleisradio osti sen ja Tamvision vuonna 1964.[4] Tesvisio kuitenkin jatkoi vielä toimintaansa 6. maaliskuuta 1965 asti, minkä jälkeen silloinen Yleisradion TV-ohjelma 2 korvasi sen seuraavana päivänä."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lainauksia:
        """Tesvisio (alkujaan TES-TV) oli Suomen ensimmäinen televisiokanava, joka lähetti ohjelmia vuosina 1955–1965. Kanavan juuret ovat Radioinsinööriseuran vuonna 1954 perustaman televisiokerhon kaapelitelevision koelähetyksissä, joilla eri puolille Helsinkiä lähetettiin tuote-esittelyjä. Kanava oli luonteeltaan kaupallinen, joten sillä lähetettiin mainoksia ja kustannettuja ohjelmia.

        Tesvision näkyvyysalue oli hyvin rajallinen. Aluksi sen lähetyksiä voitiin seurata vain pääkaupunkiseudulla, myöhemmin näkyvyys laajeni myös Turkuun ja Tampereelle. Sen sijaan 1957 perustettu MTV saavutti Yleisradion verkon vuokralaisena huomattavasti laajemman yleisön. Niinpä Tesvision oli miltei mahdotonta taistella mainostajista MTV:n kanssa."""
        Televisiokerho teki Suomen ensimmäisen langattoman tv-lähetyksen 20. huhtikuuta 1955. Ensimmäinen julkinen lähetys taas tapahtui 24. toukokuuta. Sen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Englantilainen Mr. Watson hypnotisoi ja Erkki Harjama esitti sääkatsauksen. Lisäksi ensimmäisessä ohjelmassa esiintyivät Maikki Länsiö, Birgitta Ulfsson-Pöysti, Nils Brandt sekä Kipparikvartetti ja Retuperän WBK.[1] Kanava toimi aluksi Teknillisen korkeakoulun toimiluvalla. Lähetysten taloudellinen toiminta vakiintui, kun Tekniikan edistämissäätiö ryhtyi tukemaan toimintaa vuonna 1956."""

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        """Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55. Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä.

        Tesvisiolla alkoi olla taloudellisia ongelmia, joten Yleisradio osti sen ja Tamvision vuonna 1964.[4] Tesvisio kuitenkin jatkoi vielä toimintaansa 6. maaliskuuta 1965 asti, minkä jälkeen silloinen Yleisradion TV-ohjelma 2 korvasi sen seuraavana päivänä."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        """Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55. Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        """Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55.
        Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        "Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55.
        Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        "Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55.

        Lauantaisin lähetettiin tuolloin Helsingin Punavuoren Insinööritalon ravintolasta suora viihdeohjelma Hyvää iltaa, jota juonsi Kai Brunila. Sunnuntai-iltapäivisin Lenita Airisto veti ohjelmaa Laiva on lastattu. Tesvision muita kotimaisia ohjelmia olivat Levyraati ja Nuorten tanssihetki, ulkomaisia sarjoja Tohtori Kildare, Wagon Train, Donna Reedin show sekä Lucille Ballin Lucy ja minä."

        Tesvisiolla alkoi olla taloudellisia ongelmia, joten Yleisradio osti sen ja Tamvision vuonna 1964.[4] Tesvisio kuitenkin jatkoi vielä toimintaansa 6. maaliskuuta 1965 asti, minkä jälkeen silloinen Yleisradion TV-ohjelma 2 korvasi sen seuraavana päivänä."""


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        """Säännölliset lähetykset aloitettiin vuoden 1956 maaliskuussa. Vuoden 1957 alusta kanava otti nimekseen TES-TV. Merkittävä osa kanavan ohjelmistosta oli mainoksia ja sponsoroitua ohjelmaa. Teknillisen korkeakoulun tiloissa toimittiin vuoteen 1959 asti, jolloin alettiin pohtia kanavan kaupallistamista.[3]

        Marraskuussa 1959 kanavaa varten perustettiin osakeyhtiö, ja kanavan nimeksi tuli seuraavan vuoden alussa Tesvisio.[4][5] Vuonna 1963 näkyvyysalue laajeni Turkuun ja Tampereelle.[6] Ohjelmaa esitettiin keskimäärin 28 tuntia viikossa, ja Tampereen paikallisyhdistyksestä juurensa saaneen Tamvision ohjelmia alettiin näyttää koko näkyvyysalueella."""

        "Tesvision ohjelmakartta oli päivittäin vaihteleva. Esimerkiksi kevätkaudella 1962 lähetettiin uutislähetyksiä sunnuntaisin kello 18.20, maanantaisin kello 19.20 ja 21.05, tiistaisin 19.25 ja 21.55, keskiviikkoisin kello 18.25, 19.40 ja 21.15 sekä vuoroviikoin kello 22.15 tai 22.25. Torstaisin uutiset tulivat kello 18.45, perjantaisin ei lähetetty mitään ohjelmaa ja lauantaisin uutiset tulivat kello 19.25 ja 20.55."


      • Anonyymi

        Itsekin muistan Louvren kummituksen, oli mielestäni hyytävä. Tuli kesällä, joko v. 1966 tai -67. Pelotti, että mikä kumma se oikein oli.

        Tuo lyhyt sarja näytettiin telkussa joitain vuosia sitten. Ei tuntunut enää yhtään jännältä, melko heppoiselta suorastaan. Mutta se oli taatusti jännintä mitä olin tuolloin koskaan aiemmin kokenut.


    • Anonyymi

      60-luku! Mellakoita, ampumisia, valtauksia. Mitä sillä televisiolla? Maailmalla ja elämässä tapahtui paljon mielenkiintoisia asioita, joihin toisiin voi osallistua ihan livenä.

      • Anonyymi

        Bonanza,,,,,jee.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

    • Niksulan TV alkoi 1963. Vuonna 1970 minä olin jo 15-vuotias, mutta pikkulapset katsoivat sellaista vähän outoa ohjelmaa kuin Verneri Viisnappi.

      • Anonyymi

        Jonkunlainen muistikuva on Verneri Viisnapista.


    • Anonyymi

      Luin jostain harrastelehdistä, että sopivilla radiokeleillä, voi katsoa ulkomaisia televisiolähetyksiä. Voi sitä ihmettä, kun kahden kanavan telkkarista tunkikin Swiss PTT ja muita Euroopan kanavia. Oikein filmille kuvasin näitä ihmeitä. Tämä oli joskus 70-luvulla. Sitten 90-luvun alussa aloinkin ja säännöllisesti katsella satelliiteista kaiken maailman lähetyksiä. Aluksi jopa Neuvostoliiton 4Ghz mustavalkoisia tuotoksia. Sitten joskus 90 -luvun alkuvuosina laittoivat Joulun pyhinä PAL-lähetyksiä väreissä, Natasha Koroleva esitti Malinkaja Strana lapsien ympäröimänä. Nyt venäläisillä on Hotbirdissä kanavat kuin muillakin mailla. Harmittaa kun satelliittilähetykset on pilattu kaikenlaisella bundeslandien omilla kanavilla, tarvittaisiin Reichs-kanavat, kohta varmaan Suomessakin Lapua alkaa lähettää omaa ohjelmaa Seinäjokisten kiusaksi.

      • Anonyymi

        Lahjomattomat ja Elliot Ness vastaan Frank Nitti& kump.
        Takaa-ajettu sarja.


    • Anonyymi

      Meillä ei ollut 60-luvulla telkkaria, koska isä sanoi että ostaa vasta sitten kun telkkarissa on värit, ja ostikin heti Saloran kun sen väritelkkarina sai ihan 70-luvun alussa. Naapurissa joskus kävin telkkaria katsomassa, mutta en ollut kovin kiinnostunut telkkariohjelmista tuohon aikaan.

      • Anonyymi

        Teillä oli varmaan myös kristallipallo, mitä katselitte, kun isäsi tiesi odottaa väritelkkaria.


    • Anonyymi

      Isä osti telkkarin keväällä 1960 ,näky Eestin kanava myös .- Kesällä kun olumpialaiset Roomassa nii kammari täys naapureita joilla ei ollu TV:tä

      • Anonyymi

        penskanaollessani ostivat vanhemmat, sanon siis vanhemmat koska oli pienviljeliäperhe, äiti hoiti ja lypsi lehmiä ja isä kulki hakkuula mopolla, sanon siis " hakkuula " koska metsätöistä puhuttiin tuola termillä. Ai että kun tuli töllöttimestä Me Tammelat, , Heikki ja Kaija niin sihen aikaan sai jo 7 vuotias sen käsityksen että nuo Tammelat olivat jotenkin " parempia ihmisiä " kun oli kravatit . . siis SOLmioT kaulassa niin ja ovikello , jääkaappi sähköhella , . . kirjahylly. Toisinsanoen olivat sisätöissä , , ja rikkaita " tämmöttii oli ajatukset , niin kadehtittivat että ! lisään vielä lapsuus muistoon jotta OTK `n rautakauppias oli varmaan tosi viisas miäs , kun oli povitaskussa muutama kuulakärkikynä. Ballograaf oli laatu kynä, mutta Parkker tais olla vielä tyyriimpi ??? Mutta jokainenhan on oman onnensa seppä, , näin on näppylä hanskat sit hamassa yli keski iässä ;)


    • Anonyymi

      Ostin meille ensimmäisen telkkarin keväällä -71 täytettyäni 16 ja duuniin mentyäni. Oli joku käytetty ihmeellinen kaappimalli. Sai systeri sitten taitoluistelua katsella, kun oli innokas tvn katselija.

      • Anonyymi

        Taistelevat Virtaset oli jossain, olisinko siitä ottanu mallia avioelämääni..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taistelevat Virtaset oli jossain, olisinko siitä ottanu mallia avioelämääni..

        Noh, joko taistelu on päättynyt, kumman voittoon? Vai jatkuuko ratkaisemattomana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taistelevat Virtaset oli jossain, olisinko siitä ottanu mallia avioelämääni..

        Niin ja ihmeelinen luonto.. tv kotilääkäri Kalle Österlund vai miten se kirjoitetaan, , poikasena minäkin pidin sitä hyvin viisaana miehenä niin ja Teija Sopanen tosii kaunis nainen ja Anttilan postimyynti kuvastossa ei muita kun kauniita ihmisiä vaan näkyi. ja sälesukset oli tosi hienot kun sukset oli nostettu koulun seinustalle pystöön. Sit naapurin isänälle tuli Kansa Taisteli ja lukioikäiselle pojalle Jerry Cotton. Meile tuli Aku Ankka ! Se oli huippua .


    • 60-luvulla radiossa oli musiikki liian tasokasta suurimmalle osalle suomalaisista, sinfonioita ja muuta konserttisoitantaa oli enimmäkseen.
      Pasasta kai oli Pekka Lipposenja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut. Ne seikkali ympäri maailmaa, ja joka paikassa ne konnatkin suomenkieltä ymmärsi.
      Muuten 60-luvusta ei ole hääppösiä muistoja, aika ankeaa ja puutteellista aikaa, senaikainen muotikin ihan hirveää, miehillä sikapiikkarit, naisille tuli minihameet, ne oli kyllä paremman-näköiset.
      Siitä on kauan, kun viimeksi oon ns.miestenlehtiä katsellut, Pitää katsoa ,onko niitä enää olemassakaan. Kauneimmat naiset oli kyllä 60-luvun Jalluissa, jos niitä isojen poikien jäljiltä joskus sai käsiinsä.
      Autot oli rumia pottulaatikoita, ei kyllä kummempia nytkään
      Nelostiellä yleisin kulkupeli oli mopo ja linja-auto,hevosiakin paljon.

      • Anonyymi

        Oliko nelostiellä yleinen havainto linja-auton näkeminen? No kyllä esimerkiksi Mäntsälässä, mutta ei ehkä Jyväskylän pohjoispuolella.


    • Anonyymi

      Radiossakin kaksi kanavaa kauan aikaa.

      • Anonyymi

        Niin, taisi olla järkevien kanava ja reuhojen kanava.


      • Jälkkäri-istuja

        Aikoinaan tuli lauantaisin Nuorten sävellahja.


      • Anonyymi
        Jälkkäri-istuja kirjoitti:

        Aikoinaan tuli lauantaisin Nuorten sävellahja.

        Lauantain toivotut. Itselleni yllätys, että on soinut jo 30-luvulta alkaen. Ohjelma-aikaan mahtui 10 - 12 biisiä.

        "Cay Idström 1954–1965. Idström muisteli ohjelman 60-vuotispäivänä 1995, miten ihmisten levytoiveet pysyivät vuodesta toiseen niin samoina, että samat levyt olisi voinut soittaa joka ohjelmassa. Kiertoa kuitenkin saatiin aikaan esimerkiksi niin, että huippusuosittua Miliza Korjuksen kappaletta ”Warum?” sai soittaa vain kolmen viikon välein. Muita kestosuosikkeja olivat Tapio Rautavaaran ”Ontuva Eriksson” ja ”Isoisän olkihattu”

        Nuorten sävellahja:

        "Nuorten sävellahja oli Yleisradion rinnakkaisohjelmassa lauantaisin klo 16.00–17.00 lähetetty nuortenohjelma 1960-luvulta aina 1980-luvun loppupuolelle.
        Ohjelma koostui nuorison "terkuista" toisilleen ja toivekappaleista. Ohjelma sai huippuaikoina yli miljoona kuuntelijaa.
        Ohjelman esikuvana oli aikuisille ja iäkkäämmille kuuntelijoille suunnattu Esko Mustosen juontama Sävellahja 22000. Terveisten ja toivekappaleen hintana oli nuorten itsensä määrittelemä summa vaihtuvaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

        Numero ohjelman nimessä viittasi tilinnumeroon, johon hyväntekeväisyysvaroja koottiin (nuorten sävellahjassa se oli 22 001).
        Ohjelman suosio perustui edulliseen lähetysaikaan, mutta varsinkin siihen, että siinä soitettiin nimenomaan nuorten itse toivomia levyjä.
        Ohjelman ensimmäiset juontajat olivat vielä kallellaan hieman perinteisemmän musiikin suuntaan, mutta 1970-luvun puolella ohjelman vetovastuu siirtyi tekijöille, jotka olivat lähempänä tärkeimmän kuulijakunnan ikää.
        1980-luvun rocksukupolvea edustaneille Nuorten sävellahjan toimittajille Sävelradio, joka oli aikoinaan perustettu yleisön vaatimuksesta ja piraattiradioiden paineessa, oli jo suorastaan varsinainen kirosana."

        ""Ohjelman juontajana toimi Jake Nyman, josta tuli suosittu yleisradiomies Nuorten sävellahjan johdosta.
        Muitakin juontajia ohjelmalla oli: Matti Hara, Oras "Oki" Pikkarainen, Holle Holopainen, Liisa Lääveri, Kirsti Pohjaväre, Outi Popp, Leo Friman ja Tapani Ripatti. Kirsti Pohjaväre oli kesällä 1979 juontajaksi tullessaan vain 17-vuotias.
        Juontajakunnan nuorentamisella pyrittiin tietoisesti saamaan nimenomaan nuoriso radioiden ääreen.
        Samaan operaatioon kuului, että Jake Nyman ja Holle Holopainen olivat käynnistämässä kesällä 1980 aloittanutta Rockradiota, jonka suosio syrjäytti Nuorten sävellahjan 1980-luvun aikana.""

        "Ohjelma oli varsin suosittu koko 1970-luvun. Vuosikymmenen aikana se saavutti parhaimmillaan liki 1,2 miljoonaa kuuntelijaa ja oli Yleisradion kuunnelluin ohjelma."

        - Eipä saisi enää montaa kuuntelijaa radioiden ääreen.


      • Anonyymi
        Jälkkäri-istuja kirjoitti:

        Aikoinaan tuli lauantaisin Nuorten sävellahja.

        Nykyään tulee Entisten nuorten sävellahja :D.


    • Anonyymi

      -meillä ei ollu 60-luvulla telkkaria, kavereiden luona näki kyllä sit. Joo, radiossa yleisohjelma josta ei tullu mitään nuorille, rinnakkaisohjelmasta jotain, kaleidoskooppi, 8 kärjessä ainakin muistan, ja lauantain toivotut oli tunnin ohjelma jonka lopussa tuli pari hyvää piisiä, Beatlesia, Kinksiä, Rollareita tms. Täällä kuului hyvin Ruotsin kanavat ja sieltä aina kuuntelin Tio i Toppia jossa soitettiin paljon hyvää musaa..,
      äijä-

    • Anonyymi

      Lauantaina 17:00 Toivotut levyt , 18:00 Ehtookellot , 22:00 Maamme laulu :D

      • Anonyymi

        Klo 19:00 lauantaisauna. Klo 22.10 iltarukous, hyvää yötä ja amen...
        Mutta klo 21.00 olin jo "karannut" paikalliselle tanssilavalle koska pääesiintyjät aloitti yleensä klo 22.00 ellei illalle oltu sovittu kahta settiä? Jos. Niin eka setti klo 21 ja toinen klo 23.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Klo 19:00 lauantaisauna. Klo 22.10 iltarukous, hyvää yötä ja amen...
        Mutta klo 21.00 olin jo "karannut" paikalliselle tanssilavalle koska pääesiintyjät aloitti yleensä klo 22.00 ellei illalle oltu sovittu kahta settiä? Jos. Niin eka setti klo 21 ja toinen klo 23.

        Radiossa oli 60- luvulla musiikiohjelma Kaleidoskooppi, ja sitä kaverin kanssa kuuntelimme perjantai-iltana 22.11. 1963 .
        Yhtäkkiä ohjelma keskeytyi, ja hämmentyneen epäuskoinen ilmoitus kuului: John Kennedyä on ammuttu Dallasissa.
        Se jäi mieleen, ja siitä riitti koulussa puhetta .


    • Anonyymi

      Pikkukaupungissa ei ollut liikennevaloja 60-luvulla, eikä 70-luvullakaan.

    • Anonyymi

      Eikö kuuskymppisillä ole muuta muisteltavaa kuin Sirkus Papukaija ???

      • Anonyymi

        On paljon muutakin muisteltavaa. Hienoa, kun jotkut muistelevat entisiä aikoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On paljon muutakin muisteltavaa. Hienoa, kun jotkut muistelevat entisiä aikoja.

        Juu, saisi olla tällä palstalla enemmänkin vanhojen aikojen muistelmia.


    • Anonyymi

      Ihania muistoja ihmisillä TV:n historiasta. Meille ostettiin pieneen mökkiin televisio joskus 1964-paikkeilla. Tuntui ihan oudolta, kun oli iso antenni katolla.Melkein hävetti.
      Olihan se aikaa. Isäni kanssa katsoimme kaikkea, enkä enää muista, mikä oli kaikkein kiinnostavin ohjelma.
      Ehkä Bonanza ja se Yhdysvaltain kieltolaista kertova sarja ja yksi komea poliisi siinä.
      Voi noita aikoja.....

    • Anonyymi

      Vaan 1960-luvulla rattijuoppoudesta joutui lusimaan.

      • Anonyymi

        Seutulan lentokenttää rakentamaan✈️


      • Anonyymi

        Joutuiko ensikertalainenkin rattijuoppo lusimaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joutuiko ensikertalainenkin rattijuoppo lusimaan?

        Tuttu kärähti ratista Kirkkonummella , ja syksyllä -72 oli työsiirtolassa sitä lusimassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuttu kärähti ratista Kirkkonummella , ja syksyllä -72 oli työsiirtolassa sitä lusimassa.

        On ollut ankaraa silloin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ollut ankaraa silloin.

        Kyllä, se oli laaki ja vainaa eli heti ekasta kerrasta joutui rattijuopot vastuuseen. Heille ei ollut ehdollisia tuomioita. Vasta 70-luvulla havahtuivat, että vankilat täynnä, rattijuoppoja paljon, alkoivat pienentää lukua antamalla ehtoollisia. Toisinkertainen rattijuoppo lusikin sitten tuplat.


    • Anonyymi

      Se oli siihen aikaan kun isä öljylampun osti, sitten sähkölampun, sähköt ja telkkarin.
      Pärevalossa telkkaria olisi nähnyt huonosti katsoa.

    • Anonyymi

      1960 Porvoossa kadunkyltit ylempi ruotsinkielellä ja alempi suomeksi .- Sitten saapuivat fennot Impivaaralaiset Sköldvikin jalostamotyömaalle , ja kas kyltit vaihtoivat suomettumisen ansiosta paikkaa :)

      • Anonyymi

        Ilman impivaaralaisia moni suuri asia olisi jäänyt tekemättä, ilman impivaaralaisia pääkaupunkiseutukin olisi alkeellinen kehitysmaa, pien kaupunki ja jumalattomasti tyhjiä peltoja ympärillä. Köyhä, vailla työpaikkoja. Kiitos 60-luvun, impivaaralaiset rakensivat etenkin etelä-suomen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilman impivaaralaisia moni suuri asia olisi jäänyt tekemättä, ilman impivaaralaisia pääkaupunkiseutukin olisi alkeellinen kehitysmaa, pien kaupunki ja jumalattomasti tyhjiä peltoja ympärillä. Köyhä, vailla työpaikkoja. Kiitos 60-luvun, impivaaralaiset rakensivat etenkin etelä-suomen.

        Meillä kyllä oli viljavat pellot ja navetassa karjaa ,että silleen :)


    • Anonyymi

      Kommunisteilla oli kova hinku valtaan 50 ja 60-luvulla.

      • Anonyymi

        Ja 70-luvulla kommariaatteen kannattajat olivat opiskelijamaailmassa maanvaivana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja 70-luvulla kommariaatteen kannattajat olivat opiskelijamaailmassa maanvaivana.

        Ja jotkut elää yhä vieläkin luulotellen näkevänsä joka paikassa kommunisteja ja sosialisteja Suomessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja jotkut elää yhä vieläkin luulotellen näkevänsä joka paikassa kommunisteja ja sosialisteja Suomessa.

        No on sellaisia luulotautisia joitakin, mutta hyvin vähän.


    • Anonyymi

      Niukasti oli musiikkiohjelmia nuorisolle ja kun puhelimia ei ollut tapaamiset piti sopia etukäteen. Deodorantti oli hienpoistoaine ja niitä oli sprynä esim. 8x4 ja Mondial sekä Odette.

      • Anonyymi

        Joo- tapaamiset piti sopia etukäteen, vaan se oli normaali käytäntö silloin.


    • Anonyymi

      60-luvullako Kekkonen valittiin ensimmäistä kertaa presidentiksi ?

      • Anonyymi

        Kyllä ja 3.9.1960 Kekkonen täytti 60-vuotta ja kävi saman vuonna Moskovassa neuvotteluissa,
        jonka tuloksena Suomi sai anoa EFTA-jäsenyyttä. Ulkoministeri Karjalainen lähti neuvottelemaan Lontooseen.

        Muutakin tapahtui kuin papukaijamerkki,
        mikä on joillekin kaikkien merkittävin asia 60-luvulla.


    • Anonyymi

      Eikös Kekkosen ensimmäinen presidenttikausi alkanut 1.3.1956 ?
      Samana päivänä jona J. K. Paasivikivi luovutti tasavallan presidentin tehtävät
      Urho Kekkoselle, alkoi yleislakko ja 3.3.
      Politiikan ohjakset otti käsiinsä 3.3. 1956, Fagerholmin punamultahallitus.

    • Aikoinaan jos nainen sai ankaran rangaistuksen, niin miehet olivat vahingoniloisia.

      • Anonyymi

        Mistä sinä tiedät mitä miehet ajattelivat?


      • Anonyymi

        Aloitin kansakoulussa 60 luvun alussa, silloin toteltiin sekä koulussa että kotona tai tuli piiskaa.


    • Anonyymi

      Hienoa on ollut päntätä pakkoruotsia, no jäihän sieltä jotain muistiin;
      Tre små troll, de leker med en boll, och bollen är av gul, de heter Tripp, Trapp och Trull.

      • Anonyymi

        Saman runon muistan. Tuli taas vanhat ajat mieleen.


    • Anonyymi

      Kyllä 60-luvulla VR:llä oli vielä käytössä tummanruskeiksi maalattuja henkilövaunuja.
      Niitä, joissa oli se varmatoiminen käymälä. Pönttöön kun katsoi, ratapölkyt vain silmissä vilisi.
      Niin, ja matkustamotilassa oli iso, leveäväsuinen vesipullo korkealla seinässä, puusta sorvattuun ja lakattuun telineeseen asetettuna.
      Seinällä oli myös rautatiehallituksen pääjohtaja Erkki Aallon kirje, oikein raameihin asetettuna. Kirje sisälsi muistaakseni järjestyssääntöjä.

      • Anonyymi

        Vielä -74 oli niitä vaunuja käytössä, muistan kun menimme sellaisella.


    • Anonyymi

      Raitiovaunu kulki myös Turussa. Oli 3 eri ratikkalinjaa.

      • Anonyymi

        Linja 1 loppui noin 1966 tai 1967. Tilalle tuli uudet keltsut.


    • Anonyymi

      Kuuskytluvulla oli kiva olla lastenkodissa lapsena.

      • Anonyymi

        En tiedä, oliko tuo lauseesi totta vai "leikkiä" siitä, että olit lastenkodissa? Tiedätkö, minä olisin todella halunnut olla lastenkodissa tai jossain, missä minusta olisi pidetty huolta. Juuri 60-luvulla minulla oli tämä tilanne. Elin erittäin turvattoman lapsuuden ja usein jo silloin kuvittelin, että kunpa pääsisin johonkin laitokseen, jossa minusta välitettäisiin.

        Näinkin elämä voi mennä. Nyt olen vanha ja vieläkin nuo pahat ajat kummittelevat mielessäni.
        Monesti laitos voi olla parempi vaihtoehto kuin oma vaillinainen koti!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä, oliko tuo lauseesi totta vai "leikkiä" siitä, että olit lastenkodissa? Tiedätkö, minä olisin todella halunnut olla lastenkodissa tai jossain, missä minusta olisi pidetty huolta. Juuri 60-luvulla minulla oli tämä tilanne. Elin erittäin turvattoman lapsuuden ja usein jo silloin kuvittelin, että kunpa pääsisin johonkin laitokseen, jossa minusta välitettäisiin.

        Näinkin elämä voi mennä. Nyt olen vanha ja vieläkin nuo pahat ajat kummittelevat mielessäni.
        Monesti laitos voi olla parempi vaihtoehto kuin oma vaillinainen koti!

        Olin lastenkodissa, jossa sain olla lapsi. Aikuiset (hoitajat) pitivät huolta ja koulukin sujui silloin hyvin. Olihan se kannustava kokemus, mutta halusin kuitenkin pärjätä itse ja niin lähdimme sisareni kanssa kotiin.

        Siitä asti hoidin asiat. Koulu tosin siitä kärsi, kun en ehtinyt ja jaksanut siihen enää niin panostaa. Mutta elämä on valintoja!


      • Anonyymi

        Minua peloteltiin jos et tottele joudut lastenkotiin jossa annetaan piiskaa vielä enemmän kuin täällä kotona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua peloteltiin jos et tottele joudut lastenkotiin jossa annetaan piiskaa vielä enemmän kuin täällä kotona.

        Sellaisia ne ”hyvät vanhemmat” ja jutut sen mukaisia😬


    • Anonyymi

      -60 luku rupesi oleen vähän sellaista nousukautta, ainakin meille hankittiin se TV . . . ja saatiin nuoret, muodikkaita vaatteita, muistaakseni myös ensimmäiset jogortit tuli kauppoihin, ja itsepalvelumyymälät pienempiinkin kyläkauppoihin, yms.
      Varsinaista köyhyyttä ei niin hyvin muista, vaikka sitäkin ollut siinä 1950-luvulla.
      Suuremmat tavaratalotkin rakennettiin, - 60 luvun loppupuolella, jne.
      Se oli siinä n. hyvää aikaa, vielä - 1980 luvulle saakka, kunnes lama sitten, ja nyt on näin.

      • Anonyymi

        " ja nyt on näin."

        Niinpä. Nyt suomalaiset ovat vauraampia kuin koskaan. He myös elävät pidempään ja parempikuntoisena kuin sillä ihanalla -60 luvulla. Erilaisia virikkeitä ja harrastusmahdolisuuksia on eläkeläisillekin aivan eri tavalla.

        Yhtään en kaipaa -60 lukua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " ja nyt on näin."

        Niinpä. Nyt suomalaiset ovat vauraampia kuin koskaan. He myös elävät pidempään ja parempikuntoisena kuin sillä ihanalla -60 luvulla. Erilaisia virikkeitä ja harrastusmahdolisuuksia on eläkeläisillekin aivan eri tavalla.

        Yhtään en kaipaa -60 lukua.

        osittain kaipaisin, nimittäin, rikollisuus, päihteet ei sellainen ongelma kuin nykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        osittain kaipaisin, nimittäin, rikollisuus, päihteet ei sellainen ongelma kuin nykyään.

        Ai ei vai😳


    • Anonyymi

      Mie ko en muista mittään, näet se on silviisii, jot miul on se kahesuuntane medentiija.

      • Anonyymi

        Partonin kokeet ja valtatie 66


    • Anonyymi

      Meillä ei ollut telkkaria, ei edes sähköjä talossa kun asuttiin keskellä ei mitään pienellä maatilalla. Radio oli mutta sitäkään ei saanut kuunnella isän kotona ollessa muuta kuin uutiset ja muistaakseni maamiehen tietolaari.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      52
      5066
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3327
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1472
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      182
      1307
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      75
      1000
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      24
      908
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      867
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      806
    9. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      748
    10. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      482
      707
    Aihe