Kertokaa mitä eroa on näillä tai siis mitä nämä tarkoittaa selkokielellä.
Asemakaava:
Yleiskaava:
Asemakaavaote:
Kaavakartta:
Tonttikartta:
Asemapiirrustus:
Ilmeisesti jotkut asiat ovat samoja, mutta tietyt ihmiset käyttävät vain toista termiä, eivätkä halua edes toista käyttää, tälläistä olen kuullut, mutta mitä nämä lyhykäisyydessään ovat?
T. Vanhempi Rouva
Kaavakartat ja muut ?
Anonyymi
12
1579
Vastaukset
- Anonyymi
Asemakaava:
Maankäytön yksityiskohtainen suunnitelma tietylle alueelle joka sisältää määräyksiä ja reunaehtoja rakentamiselle. Asemakaavoja laatii ja ylläpitää kunnat. Vastoin asemakaavan määräyksiä ei saa rakentaa, mutta joskus asemakaavamääräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa. Asemakaavassa varataan alueet esim. omakoti-, kerrostalo-, rivitalo-, puistovirkistys- ja muuta käöyttöä varten. Asemakaavoja täytyy laatia muuten jokainen raklentaisi mitä huvittaa, minne huvittaa ja miten huvittaa.
Yleiskaava:
Sama tarkoitusperä kuin asemakaavalla; -ohjata alueiden maankäyttöä. Yleiskaava laaditaan tavallisesti huomattavasti suuremmalle alueelle kerrallaan , esim. keskikokoisenkunnan taajama-alueet kokonaan tai isomman kaupungin kaupunginosa. Yleiskaava on asemakaavaa suurpiirteisempi eikä tavallisesti ohjaa suoraan rakennuslupien myöntämistä (siitäkin on poikkeuksia),. Yleiskaavan varsinainen tarkoitus on toimia ohjaavana kun asemakaavaa laaditaan. Asemakaavojen tuliskin olla yleiskaavan mukaisia, paitsi asemakaavassa on enemmän detaljeja ja suurempi tarkkuus.
Asemakaavaote:
Ote asemakaavasta. Esim. karttaote asemakaavakartasta. Asemakaavat esitetään tavallisesti karttoina jotka sisältävät määräykset ja niiden selitykset.
Kaavakartta:
ks. ed. vastaus. Kaavakarrta voi olla yleiskaavan kartta, asemakaavan kartta tai vaikkapa maakuntakaavan kartta.
Tonttikartta:
Kaupunkialueella muodostettaessa itsenäisiä kiinteistöjä esim. maanmittarien toimittamalla lohkomisella, muodostetaan tontteja. Tontista voidaan puhua ainoastaan asemakaava-alueella. Haja-alueen rakennuspaikat ovat virallisesti tiloja vaikka periaatteessa kyse on yhdestä rakennuspaikaksi lohotusta kiinteistöstä (maa-alueesta). Tonttikartta on tavallisesti viivapiirros joka sisältää tiedot yksittäisen tai useamman kaavoitetun tontin pinta-aloista, rajamitoista, pyykkien numeroista sekä koordinaateista. Tonttikartta on siis kartta tontista jossa pääteemana on esittää kartalla tontin rajat ja kiinteistötunnus.
Asemapiirrustus:
Asemapiirustus laaditaan kun haetaan rakennuslupaa. Asemapiirustuksessa esitetään tulevan rakennuksen sijainti suhteessa tonttiin ja rajoihin sekä tarvittavat oleelliset mitat vaikkapa rajoista tai pyykeistä. Lisäksi uuden rakennuksen seinämitat ym. rakentamisen kannalta tarpeellinen. Asemapiirroksessa ei kuitenkaan esitetä rakentamisen detaljeja kuten juökisivupiirroksia, pohjakuvia, kattokaltevuuksia tms. vaan ne esitetään taas smuissa rakentamiseen liittyvissä suunnitelmapiirroksissa. Asemapiirros voidaan laatia vaikka tonttikartan tai kaavakartan pohjalle johon vain lisätään tiedot tulevasts rakennuksesta sijaintimittoineen. Tavallisesti asemapiirroksen asiakkaalle laatii sama henkilö joka muutenkin laatii rakennuslupaa varten tarvittavat piirrustukset.
Toivottavasti nämä auttoivat alkuun. Kysymällä kunnan rakennusvalvonnasta tai kaavoittajalta saa lisää tietoa.- Anonyymi
Luin myös vaikka En asiaa kysellyt, mutta hienosti selitetty. Itsellänikin on kysytty kaavakarttaa tontistani, oli aika kummallinen kysymys kun en tiennyt mikä tuo olisi, olisiko tuo oteasemakaavasta vai tonttikartta. Ja eikös se noin mene että näistä voidaan tehdä asemapiirrus, koska näissä näkee myös lähinaapurit.
Toki itse jouduin tilaamaan dwg tonttikartan johon piirrettiin asemapiirrus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin myös vaikka En asiaa kysellyt, mutta hienosti selitetty. Itsellänikin on kysytty kaavakarttaa tontistani, oli aika kummallinen kysymys kun en tiennyt mikä tuo olisi, olisiko tuo oteasemakaavasta vai tonttikartta. Ja eikös se noin mene että näistä voidaan tehdä asemapiirrus, koska näissä näkee myös lähinaapurit.
Toki itse jouduin tilaamaan dwg tonttikartan johon piirrettiin asemapiirrus.Kaavakartalla tarkoitetaan aina ensisijaisesti karttakuvaa joka esittää sitä kaavaa ja sen merkintöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavakartan taustalla täytyy aina olla pohjakartta. Kaavakartan teemat ja merkinnät on alkuperäisissä kartoissa aina värillisiä alueita ja muita kaavaa koskevia merkintöjä, mutta se pohjakartta siellä kaavan alla tavataan esittää joko harmaana tai mustana jotta kaavaa olisi selkeämpi lukea.
Pohjakartta yksistään ilman kaavakarttaan yhdistämistä kuvaa mm. maaston topografiaan, kiinteistöjen rajat, erilaiset maaston kuviot, pellot, taimikot, kadut, ojat, rakennukset yms. Pelkkä pohjaratta ei itsessään sisällä mitään kaavamääräyksiä vaan on pelkkä maastoa kuvaava kartta. Kaavakartta itsessään ei kuvaa muuta kuin kaavamääräykset ja aluevaraukset.
useimmiten kuitenkin kun pyydetään kaavakarttaa tai otetta siitä, saadaan kaavakartta jonka pohjalla näkyy harmaalla himmeämpänä myös maastoa kuvaava pohjakartta.
Tonttikartta tai tilakartta taasen yksistään kuvaa pelkät tontinrajat, rajamitat, ajapyykit sekä mittakaavan ja tonttinumerot.
Näitä kaikkia voidaan ja tavataankin yhdistellä, tarpeen mukaan. Kaikki löytyy kunnasta ja haja-alueiden osalta loput löytyy Maanmittaustoimistosta. Ja jollei valmista tavaraa ole saatavilla, rakennushankkeen pääsunnittelija voi käydä rakennuspaikalla ja tehdä tarpeelliset mittaukset valmistaakseen asemapiirroksen. Niinkin tehdään paljon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavakartalla tarkoitetaan aina ensisijaisesti karttakuvaa joka esittää sitä kaavaa ja sen merkintöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavakartan taustalla täytyy aina olla pohjakartta. Kaavakartan teemat ja merkinnät on alkuperäisissä kartoissa aina värillisiä alueita ja muita kaavaa koskevia merkintöjä, mutta se pohjakartta siellä kaavan alla tavataan esittää joko harmaana tai mustana jotta kaavaa olisi selkeämpi lukea.
Pohjakartta yksistään ilman kaavakarttaan yhdistämistä kuvaa mm. maaston topografiaan, kiinteistöjen rajat, erilaiset maaston kuviot, pellot, taimikot, kadut, ojat, rakennukset yms. Pelkkä pohjaratta ei itsessään sisällä mitään kaavamääräyksiä vaan on pelkkä maastoa kuvaava kartta. Kaavakartta itsessään ei kuvaa muuta kuin kaavamääräykset ja aluevaraukset.
useimmiten kuitenkin kun pyydetään kaavakarttaa tai otetta siitä, saadaan kaavakartta jonka pohjalla näkyy harmaalla himmeämpänä myös maastoa kuvaava pohjakartta.
Tonttikartta tai tilakartta taasen yksistään kuvaa pelkät tontinrajat, rajamitat, ajapyykit sekä mittakaavan ja tonttinumerot.
Näitä kaikkia voidaan ja tavataankin yhdistellä, tarpeen mukaan. Kaikki löytyy kunnasta ja haja-alueiden osalta loput löytyy Maanmittaustoimistosta. Ja jollei valmista tavaraa ole saatavilla, rakennushankkeen pääsunnittelija voi käydä rakennuspaikalla ja tehdä tarpeelliset mittaukset valmistaakseen asemapiirroksen. Niinkin tehdään paljon.On valitettavaa, että kaavakarttojen pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen toimittamia karttoja, joissa on joskus virheitä esim. kiinteistöjen välisissä rajalinjoissa. Näillä virheillä on taas vaikutusta kaavan lopputulokseen. Korjaaminen voi olla mahdotonta, sillä kunta yksin päättää miten karttoja käytetään ja tulkitaan. Ongelma on että Maanmittauslaitos toimittaa kaavoihin karttapohjia, mitkä poikkeavat joidenkin kiinteistöjen osalta alkuperäisistä toimituskartoista. Omalla kohdalla käynyt näin eikä korjausmahdollisuutta annettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On valitettavaa, että kaavakarttojen pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen toimittamia karttoja, joissa on joskus virheitä esim. kiinteistöjen välisissä rajalinjoissa. Näillä virheillä on taas vaikutusta kaavan lopputulokseen. Korjaaminen voi olla mahdotonta, sillä kunta yksin päättää miten karttoja käytetään ja tulkitaan. Ongelma on että Maanmittauslaitos toimittaa kaavoihin karttapohjia, mitkä poikkeavat joidenkin kiinteistöjen osalta alkuperäisistä toimituskartoista. Omalla kohdalla käynyt näin eikä korjausmahdollisuutta annettu.
Kyllä ne rajat ovat niissä aika lailla oikeassa paikassa, tietysti 1700-luvulla lohkotuissa heittää enemmä kuin 2000-luvulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne rajat ovat niissä aika lailla oikeassa paikassa, tietysti 1700-luvulla lohkotuissa heittää enemmä kuin 2000-luvulla.
1960-luvun alusta ovat viimeiset toimituskartat. Ne ovat tarkkoja. Kuitenkin Maanmittauslaitoksen KTJ-kartoissa olikin yllättäen kartta missä rajalinjat olivat 20-40 metriä väärissä paikoissa. Eipä voinut korjata näitä virheitä, kun ovat viranomaisten tekemiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne rajat ovat niissä aika lailla oikeassa paikassa, tietysti 1700-luvulla lohkotuissa heittää enemmä kuin 2000-luvulla.
Ja laskit tuon heiton mistä??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja laskit tuon heiton mistä??
Tässä tapauksessa kiinteistöjen välinen rajalinja kulkee keskeltä rakennusta (paritalo). Siitä sen voi laskea mikä on virhe tuossa KTJ-kartassa. Myös muissa rajalinjoissa kymmenien metrien heittoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä tapauksessa kiinteistöjen välinen rajalinja kulkee keskeltä rakennusta (paritalo). Siitä sen voi laskea mikä on virhe tuossa KTJ-kartassa. Myös muissa rajalinjoissa kymmenien metrien heittoja.
Rakennusten sijainnit ovat noissa summittaisiaå, eli niistä ei voi päätellä mitään, rajat taas pitävät paikkansa. Eli nyt vain etsimään pyykit ja iiden välinen suora linja, siinä on se absoluuttinen raja.
Lisäksi rakentaminen siten, että sama rakennus olisi kahdella kiinteistöllä ei ole ollut sallittua ainakaan viimeiseen 70-vuoteen, joten nyt kuullostaa aika erikoiselta... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakennusten sijainnit ovat noissa summittaisiaå, eli niistä ei voi päätellä mitään, rajat taas pitävät paikkansa. Eli nyt vain etsimään pyykit ja iiden välinen suora linja, siinä on se absoluuttinen raja.
Lisäksi rakentaminen siten, että sama rakennus olisi kahdella kiinteistöllä ei ole ollut sallittua ainakaan viimeiseen 70-vuoteen, joten nyt kuullostaa aika erikoiselta...Kiiinteistön rajapyykit ovat aivan niissä kohdissa maastossa miten ne ovat merkitty toimituskarttaan 1960-luvulla. Tämä ei ole ongelma.
Maanmittauslaitos on siirtänyt jo 1960-luvulta lähtien toimituskarttojen rajalinjoja sähköisiin järjestelmiin erilaisilla menetelmillä. Aina nämä eivät ole ollet niin tarkkoja ja virheettömiä tekniikoita millä näitä siirtoja on tehty. Tämä asia on selvitetty Maanmittauslaitokselta ja ilmoittivat että siellä asialle ei voida enää tehdä mitään. Näitä karttoja on päätynyt sitten esim. KTJ-kartoiksi yleiskaavojen pohjakarttoina.
Tässä lyhyesti mitä Korkein oikeus on päättänyt paritalon halkomisesta vuonna 2010. Tämä on siis ennakkopäätös eikä yksittäispäätös:
https://www.minilex.fi/c/kiinteistön-yhteisomistussuhteen-purkaminen-kko201035 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiiinteistön rajapyykit ovat aivan niissä kohdissa maastossa miten ne ovat merkitty toimituskarttaan 1960-luvulla. Tämä ei ole ongelma.
Maanmittauslaitos on siirtänyt jo 1960-luvulta lähtien toimituskarttojen rajalinjoja sähköisiin järjestelmiin erilaisilla menetelmillä. Aina nämä eivät ole ollet niin tarkkoja ja virheettömiä tekniikoita millä näitä siirtoja on tehty. Tämä asia on selvitetty Maanmittauslaitokselta ja ilmoittivat että siellä asialle ei voida enää tehdä mitään. Näitä karttoja on päätynyt sitten esim. KTJ-kartoiksi yleiskaavojen pohjakarttoina.
Tässä lyhyesti mitä Korkein oikeus on päättänyt paritalon halkomisesta vuonna 2010. Tämä on siis ennakkopäätös eikä yksittäispäätös:
https://www.minilex.fi/c/kiinteistön-yhteisomistussuhteen-purkaminen-kko201035Niitä kiinteistöjen rajalinjoiltaan virheellisiä kartta-aineistoja on MML:lla, sillä aikanaan ilmakuvausten yhteydessä maastoon merkittiin ns. valkoisilla signaalirasteilla rajamerkkejä. Näitä sitten joskus jotkut oman edun tavoittelijat kävivät siirtämässä ennen ilmakuvausta itselleen edullisempiin paikkoihin. Virheet päätyivät sitten karttoihin ja sieltä kaavoihin. Rikollisuudella on kauaskantoisia seurauksia.
- Anonyymi
DWG (norm. Autocad -ohjemat) kartta tarkoittaa ainoastaan ns. vektorimuotoista karttaa. On siis olemassa tietokonemuotoisia karttoja (=numeerisia karttoja) sekä vektorimuotoisina että rasterimuotoisina. Näiden ero on karkeasti ottaen ja maallikolle ymmärrettävästi selitettynä se että rasterimuotoinen tarkoittaa skannattua esim. pdf, fig tms. kuva jota ei voi muokata mittakaavassa ja tarttuen kartan objekteihin tietookoneohjelmalla. Vektorimuotisten karttojen (esim. Shapefile, xml, dwg, gt yms. kanssa on mahdollista niitä ymmärtävillä suunnitteluohjelmilla muokata niitä. Ne ovat suunnittelijoiden ja ammattilaisten työkaluja yleensä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513487- 1562109
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2061805Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341716- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2851071- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52939- 72895