vai voisiko tunnustaa, että näin on päässyt käymään ja hyvä niin - kysyy joku palstalla.
Harmittaako, että hienoja teoksia on syntynyt ruotsinkielisten käsissä
2277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tiedätkö, mikä harmittaa - se, että niin pitkään suomenkielisten enemmistö oli asemassa, jossa ei voinut päästä tekemään taidetta tai tiedettä ja ne, jotka pääsivät, joutuivat vaihtamaan kieltään. Ja näin syntyi suomenruotsalainen eliitti.
Voisi tunnustaa, että näin pääsi käymään ja hyvä niin, että edes joku pääsi toteuttamaan itseään. Mutta tapahtui myös jotain muuta. Kielensä ruotsiksi vaihtaneet unohtivat, että suomen kieli ilman ruotsia on jo itsessään elämää, taidetta ja tiedettä kannatteleva voima ja sillä on sekä huikea historia että valoisa tulevaisuus.
Mutta mikä harmittaa ruotsinkielisiä?
Luulen, että luopuminen kuvitelmasta, että ruotsi olisi tärkeä kieli Suomessa. Tästä he kiukuttelevat täällä.
Kolmen yliopiston yhteistutkimuksessa (2014) selvisi, että ruotsin kielen katoamista Suomesta pidettäisiin suurena vahinkona.
Kukaan muu kuin svekomaanit eivät ajattele, että pakkoruotsilla pidettäisiin ruotsia hengissä. Jollei se pysy hengissä ilman epäoikeudenmukaista pakkoa - antaa mennä.
Mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla maailmassa. Silti vähemmistökielet elävät ja jatkavat.
Ruotsinkielen katoaminen Suomesta olisikin harmi, mutta mitä tekemistä tällä on ruotsinkielen epänormaalin aseman kanssa? Kyllä ruotsi säilyisi myös vähemmistökielenä, kuten mm. Inarinsaame.
Jos ruotsi olisi vähemmistökieli, voisivat rikkaat ruotsinkieliset säätiöt keskittyä ruotsinkielen tukemiseen ruohonjuuritasolla, nyt menee valtavasti rahaa poliitikkojen voiteluun ruotsille suotuisaksi.
Kyllä se selviäisi. Onhan Pohjois-ruotsissakin suomi selviytynyt vaikka sitä todella yritettiin hartiavoimin hävittää.
On loukkaavaa että svekomaanit vaativat että, 'kaikkien suomalaisten on osallistuttava ruotsinkielen pelastamiseen Suomessa'.
Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli.
Vieraan identiteetin pakkotuputus kielen muodossa on rikos ihmisoikeuksia vastaan. Ruotsi on todellisuudessa Suomessa vähemmistökieli ja vähemmistön täytyy (käytännön syistä) opetella enemmistön kieli, ei päinvastoin.
Älä sotke pakkoruotsiasi joka keskusteluun. Ymmärrän, että kyse on pakkomielteestä, mutta yritä pysyä aiheessa.
Tässä ketjussa oli ymmärtääkseni kyse siitä, että sinun on erityisen hankalaa sietää ajatusta, että maamme musiikkineron äidinkieli oli ruotsi.
Vain ruotsiksi oli mahdollista opiskella 1800-luvulla, joten ei tässä ole ollut mitään kilpailua kieliryhmien välillä.
Siitä, että 1800-luvulla saattoi opiskella vain ruotsiksi ei pitäisi seurata, ettei edelleenkään voi opiskella ilman ruotsia.
Eli et siis arvosta Sibeliusta, maailmankuulua mestarisäveltäjäämme vain ja ainoastaan, koska hänen äidinkielensä oli ruotsi...?
Nyt alkaa kyllä kieliaktiivien aivoitukset saada yhä oudompia piirteitä...!
Myös Sibeliuksen suvussa on suomenkielinen haara.
Arvostan Sibbeä ja pidän hänen musiikistaan.
Haluan myös että ruotsinkielen asema Suomessa muuttuu vähemmistökielen asemaksi.
Ei nämä kaksi asiaa ole ristiriidassa.
Huomautan.
Zakarias Topeliuksen isoisä oli nimeltään Toppinen. Hän oli kauppias ja vaihtoi kielensä, koska se oli ainoa tapa päästä porvaristoon.
Moni ns. ruotsinkielisen kultuuri-ihmisen tausta on enemmän tai vähemmän suomenkielinen.
Mikä todistaa, että Suomi on ollut svekokratia jo vuosisatoja. On vihdoin aika palauttaa maamme normaaliksi demokratiaksi.
Kyllä, kiitos!
Oli hyvin tyypillistä että 1600-luvulta lähtien oppineet vaihtoivat myös kotikielensä ruotsiksi. Kaikki ruotsia osaavat laskettiin 'ruotsinkielisiksi', esim. Valtion virkamiehet, oli heidän taustansa ja kotikielensä mikä tahansa. Tarkoitus oli että kun kaikki korkeampi koulutus oli ruotsiksi, kävisi vähitellen niin että suomi häviäisi kokonaan.
Tämä tahtotila sanottiin myös ääneen.
Itä-preussissa, Saksassa, vastaava politiikka onnistui, preussinkieli sammui 1700-luvun lopussa.
Niin, harmittaako kirlifennomaania, että meillä on niin upea ja tunnettu säveltäjä kuin Sibelius on, mutta kielifennomaani ei voi koskaan maailmalla ylpeillä hänellä, koska Sibeliuksen äidinkieli sattuu olemaan ruotsi? Harmittaako kielifennomaania? Nyt on vastaus jäänyt saamatta tähän olennaiseen kysymykseen.
Kieliaktiiville on kova paikka, että ehkä tunnetuin suomalainen koskaan oli ruotsinkielinen.
Me kaikki tiedämme, että Suomessa oli satoja vuosia aika, jolloin mahdollisuus luovaan tai muuten merkittävään uraan ja kouluttautumiseen oli vain varakkailla, ruotsinkielisillä miehillä.
Tämä harmittaa toki sen vuoksi, että muitten kohdalla mahdollisuudet olivat niin rajalliset ja elämä niin karua.
Nyt voisimme jo olla viisaampia. Muitten pakkoruotsittaminen 1800-luvun ruotsinkielisten varakkaiden miesten kunnioittamiseksi ei ole hyvä idea.
Ei harmita. Koko kysymys on omituinen ja kertoo svekkulista itsestään ja hänen aatemaailmastaan ehkä enemmän kuin hän haluaisi.
Jos Sibelius olisi syntynyt suomenkieliseen perheeseen, olisi hän säveltänyt samat kappaleet kuin nyt teki. Koulutie olisi ollut hieman pidempi koska olisi pitänyt opetella ruotsi vieraana kielenä kuten mm. Aleksis Kivi joutui tekemään.
Sibeliushan oli myös fennomaani.
Kuinkahan paljon Suomessa on jäänyt käyttämättä henkistä varallisuutta vuosisatojen aikana kun suomenkielelle ei heti 1500-luvulla luotu samoja mahdollisuuksia kehittyä sivistyskieleksi kuin ruotsille. Molempien kielien kirjakieli on yhtä vanhaa.
Typerään ruotsin suosimiseen katkesi monen lahjakkaan suomenkielisen renkipojan ja piikatytyön opiskelu.
"Kieliaktiiville on kova paikka, että ehkä tunnetuin suomalainen koskaan oli ruotsinkielinen."
Oliko Sibelius kova poika sanoittamaan :-)))))))))))))))))))))))))
Mutta kysymys oli nyt: Arvostatko Sibeliuksen nerokkuutta säveltäjänä, vaikka hän oli ruotsinkielinen? Tähän et ole vieläkään vastannut. Nyt höpinät pois, ja vastausta yksinkertaiseen kysymykseen!
Minä arvostan vaikka oli ruotsinkielinen. Sveko arvostaa koska hän oli.
Tuodaanko muuten SuoLin sivuilla esiin myös niitä suomalaisia taiteilijoita, joiden äidinkieli oli ruotsi. Vai saako SuoLi kertoa heistä lainkaan?