mitä kieliä tulee tarvitsemaan. Puppua.
Joku väittää, että pakkoruotsia tarvitaan, koska kukaan ei voi tietää
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"mitä kieliä elämässään tulee tarvitsemaan ja miten, on kouluiässä vielä mahdotonta tietää"
Tämä ei useimpien kohdalla pidä paikkaansa. Valtaosalle tulee riittämään vahva englanti ja ne kielet, joita lähipiirissä jo käytetään.
Ja isolle osalle tarpeen olisi jokin jo lähipiirissä oleva kieli (isovanhempien venäjä tai saame tai ruotsi, saksankielisen kanssa avioituneen tädin kautta avautuva saksa, äidin työssään tarvitsema espanja, jonka vaikutuspiiriin perhe suuntaa usein lomalle,...). Tällöin ympäristö tukee väistämättä kieliopintoja, tulee aitoa käyttöä.
Myöhemmin yläkoulussa ja lukiossa nuorta voisi kiinnostaa kieli omista lähtökohdistaan, osana persoonallisuutta ja kiinnostusprofiilia (kirjallisuudesta/musiikista kiinnostuneen ranska tai italia,...). Tällöin henkilökohtainen mieltymys kieleen tulee mukaan ja tuo käyttöä.
Miksi kieliä pitäisi lukea varalle ja varastoon?
Kielen opiskelu voisi tapahtua joko omalla koululla tai vaikka etäyhteyden kautta tietokoneella. Monen maahanmututajakielen kohdallakin olisi hyvä, etteivät opinnot olisi riippuvaisia vain oman koulun tarjonnasta.
Lukiossa tai korkeakouluvaiheessa nämä itse valitut kielet voisivat vahvistua myös hyvin järjestettyjen vaihtojen kautta aidossa ympäristössä.
Miksi kieltenopetuksessa pitäisi pitää kiinni perinteisestä koulumaisesta opiskelusta ja rajatuista vaihtoehdoista tai jopa vaihtoehdottomuudesta?
"Miksi kieltenopetuksessa pitäisi pitää kiinni perinteisestä koulumaisesta opiskelusta ja rajatuista vaihtoehdoista tai jopa vaihtoehdottomuudesta?"
Totta. Nuorten vaihdot ovat viisaampi tapa hankkia yksilöllistä ja hyvää kielitaitoa, ei perinteinen tuntityöskentely muun ohessa.
Kielitaito voitaisiin pääsääntöisesti hankkia aikuisena intensiivikursseilla ja vaihdoissa tavoitteena juuri tietty kielitaito ja sen käyttö tietyllä alalla.
Nopealla intensiiviopiskelulla vieraan kielen tenteistä kyllä pystyy suoriutumaan, mutta kieli ei juurru sille tasolle, että sitä pystyy käyttämään sujuvasti. Nopeasti opiskeltu unohtuu nopeasti, ainakin sellaiset kielet, joita ei jatkuvasti kuule paljonkaan.
Jos pakkoruotsista päästäisiin, historian opiskelijoille voisi järjestää ruotsin ja venäjän tukiainekurssit, joissa samalla tutustutaan varhaisempiin kirjoitustapoihin.
Nopeasti opiskeltu säilyy, jos sille on käyttöä.
Hitaasti opiskeltukin katoaa, kun käyttöä ei ole.