Ei mussa ole mitään miestä
Mä oon sit naine nössö
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tiedän rakas. Rakastuin nössöön.
nössö räkänokka räkäkuppi?
puumalaakson muumimuki?
https://www.youtube.com/watch?v=qwQbBCr7YYk
Olen aina tykännyt sopivan ”nössöistä” tutkijatyypeistä: älykkyys, syvällisyys, herkkyys ja kyky argumentoida omia mielipiteitä. Häntä en osaa mieltää nössöksi ollenkaan. Puolisossa arvostan kiltteyttä, empaattisuutta, vastuunottoa, aktiivisuutta, ja läsnäolon taitoa.
Paljon bilettävää ja pintaliitososiaalisuutta hakevaa
miestä en halua. Eikä sikailevat jännämiehet osu omaan suosikkeihin.
Vaikka olen ekstrovertti, olen ainoaa extroverttityppiä (ENFP), joka tarvitsee rauhaa tai vain pienen tutun porukan seuraa palautuakseen ja voimistuakseen, ihan samalla lailla kuin introvertti tarvitsee oman rauhansa. Itselleni luontevin puoliso on läheisyyttä ja kosketusta haluava introvertti.
Kirjoitat viisaita sanoja.
Sanat on järkeviä. Asiat on luettu hyvin ja opeteltu. Mutta rakkaudelta tuo ei kuulosta. Se on sitten oksat pois kun rakkaus kävelee vastaan ja onkin ihan muuta kuin hän oli kirjaviisaana suunnitellut.
Kuten sanoin, en koe häntä millään tavalla nössönä, vaikka hän tuon määritelmän tuossa muuten täyttääkin. Tässä ketjussa oli kyseessä nössöydestä ei rakkaudestani. Jos tunnistat kirjoitustyylin voit lukea sen rakkausosuuden täällä muualta. P.s. Oksat on pois, vähän liikaakin välillä.
Rakkaus ei tosiaankaan ole lista ennalta suunniteltuja tai valittuja ominaisuuksia, ei ole koskaan ollut minulle, ihmisen sisin ratkaisee.
No onneksi miussa on miestä ja sussa naista. Ollaan kuin luodut toisillemme. :)
sinussa miestä, minussa naista ehkä enemmän, =)