kirjeen kärpäsenä katosta.
Hei sinä viime kuukaudet elämän tunnevuoristoradassa kiitänyt unelmoija ja taivaanrannanmaalari!
Kirjoitan sinulle, koska tunnen sinut paremmin kuin kukaan muu. Vai tunnenko sittenkään? Niin sekaisin olet viime kuukaudet ollut. Onneksi työ on pitänyt sinut päivärytmissäsi kiinni ja saanut pakon sanelemana ajatukset irti hänestä. Miten sekaisin ja aikaansaamaton olisitkaan ollut ilman työtäsi!
Päällepäin näkymätön ujoutesi on kääntynyt onneksesi. Ilman sitä olisit saattanut nolata itsesi tai ajautua päätä pahkaa suhteeseen toista sen paremmin tuntematta. Sinulta kun puuttuu tuossa tunnetilassa itsesuojeluvaisto.
Nyt kun vihdoin löysit elämääsi jarruvaihteen niin käytä sitä. Rauhoita mielesi ja mieti miten olit onnellinen ja tasapainoinen ennen tätä mielesi tasapainon järkkymistä. Miten sellainen puolituttu saattoikin sekoittaa pääsi!?
Vielä voit perääntyä ilman että loukkaat ketään. Anna ajan kulua. Lopeta ylimääräinen yhteydenpito ja katso miten hän reagoi. Jos mitään ei tapahdu, perääntymisesi takaisin harmoniseen olotilaasi voi jatkua. Jos hän reagoi, sinun on tehtävä päätös ja otettava se askel kohti jotain niin mielenkiintoista, mielenrauhasi sekaisin saanutta tai tehtävä lopullinen päätös, että onnellisuutesi ei ole hänestä riippuvainen.
Kärpäsenä katosta kehottaisin kuitenkin harkitsemaan vielä tarkkaan, vaikka se nyt pirun vaikeaa onkin. Sinä selviät. Olet ennenkin selvinnyt.
Hei sinä viime kuukaudet elämän tunnevuoristoradassa kiitänyt unelmoija ja taivaanrannanmaalari!
Kirjoitan sinulle, koska tunnen sinut paremmin kuin kukaan muu. Vai tunnenko sittenkään? Niin sekaisin olet viime kuukaudet ollut. Onneksi työ on pitänyt sinut päivärytmissäsi kiinni ja saanut pakon sanelemana ajatukset irti hänestä. Miten sekaisin ja aikaansaamaton olisitkaan ollut ilman työtäsi!
Päällepäin näkymätön ujoutesi on kääntynyt onneksesi. Ilman sitä olisit saattanut nolata itsesi tai ajautua päätä pahkaa suhteeseen toista sen paremmin tuntematta. Sinulta kun puuttuu tuossa tunnetilassa itsesuojeluvaisto.
Nyt kun vihdoin löysit elämääsi jarruvaihteen niin käytä sitä. Rauhoita mielesi ja mieti miten olit onnellinen ja tasapainoinen ennen tätä mielesi tasapainon järkkymistä. Miten sellainen puolituttu saattoikin sekoittaa pääsi!?
Vielä voit perääntyä ilman että loukkaat ketään. Anna ajan kulua. Lopeta ylimääräinen yhteydenpito ja katso miten hän reagoi. Jos mitään ei tapahdu, perääntymisesi takaisin harmoniseen olotilaasi voi jatkua. Jos hän reagoi, sinun on tehtävä päätös ja otettava se askel kohti jotain niin mielenkiintoista, mielenrauhasi sekaisin saanutta tai tehtävä lopullinen päätös, että onnellisuutesi ei ole hänestä riippuvainen.
Kärpäsenä katosta kehottaisin kuitenkin harkitsemaan vielä tarkkaan, vaikka se nyt pirun vaikeaa onkin. Sinä selviät. Olet ennenkin selvinnyt.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Lähes samanlaisen viestin lähettäisin itselleni, mikäli tasapainoon pääseminen olisi vaikeaa, mutta jo riittävästi elämää kokeneena, se ei ole vaikkeaa. Ensin vain järjen on voitettava tunteet!
Toihan on hieno katosta purkaus.
Nii oliki.
Missä kärpäslätkä kun sitä tarvitsee?!
Viisauden huippu.
Sähkölätkä on hyvä. Järki palautuu välittömästi.
Jos tämä oli minulle suunnattu viesti!! niin voisinko saada juteltua sinun kanssasi irl¡Jos haluat hylätä minut taas niin kerro se edes se minulle irl eikä missään palstalla kun en ole koskaan varma kuka kirjoittaa ja oletko hän jota kaipaan!!!!
Tottakai sinä selviät. Jäädytät tunteesi, käyt töissä ja ruokakaupassa. Muista syödä hyvin ja ulkoilla riittävästi, pysyt terveenä. Aineenvaihdunta on hyvä pitää käynnissä kuitupitoisella ruokavaliolla, ei tule ummetusta ja elät pidempään. Ja hei, laita vähän rahaa säästöön joka kuukausi, jää sitten perinnöksikin jotain jälkipolville. Elä järkevästi.
Ja kun eräänä päivänä näet hänet toisen kanssa, rakastuneena ja niin lumoavana. Silloin muista, kerran hän halusi sinut, vain sinut, ei ketään muuta. Mutta ei, rakkaus ei sovi korrektiin elämääsi. Jätetään se muiden huoleksi.
Ootko käyny silkkitiellä ? Tuliko rapsut
Jätä ventovieraat rauhaan pelle.
Höpsistä kuinkahan moni ihastuu muttei rakastu ja vuosien päästä kattelee et onhan se tuokin vanhentunut ja muuttunut. Joku nyt kuvittelee itsestään liikoja.
En ajatellut aloituksen olevan mulle. Mä vaan kommentoin. Herra jumala sentäs. :D Tiedän että aloittaja on nainen ja itse olen nainen. En ole lesbo. Kirjoitin siitä miltä aloittajasta tuntuisi suhteessa johonkin häneen eikä minuun. Ootte te sairaita omimistenne kanssa.
Sä olet sairas. Kirjoita vaan omalla henkilölisyydelläsi
Ja hyvä kirjoitus olikin!
Etäisyys esim kesäloma auttaa kyllä sinua selvittämään itsellesi mistä on kyse. Liidätkö pilvilinnoissa ja pitääkö toinen edes samoin sinusta. Lisäksi kaikki muu mitä elämässäsi on. Mitä kaikkea riskeeraisit tai mistä joutuisit luopumaan rakkauden tähden. Vai onko kuitenkin parempi jatkaa entisellään.
Ei kaikki luovu mistään rakkauden takia. Palstalla on muitakin kuin varattuja.
Kaunis kirjoitus, rakastava sellainen. ❤
Todella kaunis muisto!
Älä vetäydy hiljaisuuteen ennen kuin olet puhunut hänen kanssaan. Hän voi tulkita sen niin, ettet halua olla hänen kanssa enää missään tekemisissä. Iso väärinkäsitysten mahdollisuus, haluatko sinä sitä? Tulee tunne kirjoituksesta, että pakenet omia tunteitasi. Et edes uskalla kohdata häntä.
Kärpäsenä katosta jatkan vielä kirjoittamaani kirjettä sinulle. Olet saanut tänne mielenkiintoisia ja ajattelemisen aihetta antavia kommentteja.
Jotenkin tunnen, että sinua kirpaisi eniten erään kommentin seuraava kohta "Ja kun eräänä päivänä näet hänet toisen kanssa, rakastuneena ja niin lumoavana. Silloin muista, kerran hän halusi sinut, vain sinut, ei ketään muuta. Mutta ei, rakkaus ei sovi korrektiin elämääsi. Jätetään se muiden huoleksi."
Vaikka se sinua kirpaisi, niin muista, että ne ovat vaan kommentteja ja mielipiteitä muilta ihmisiltä, jotka eivät tunne sinua eivätkä tiedä elämästäsi sen enempää. Vain sinä itse pystyt tekemään oikeita tai sydämessäsi oikealta tuntuvat ratkaisut ja valinnat.
Tiedän, että olet tehnyt virheitä ja vääriä valintoja ja joutunut maksamaan niistä sellaisen määrän kyyneliä, ettei minkään laskimen näyttö riittäisi niiden lukumäärää näyttämään. Silti olet selvinnyt. Jos ei voittajana niin ainakin selvinnyt niin, että joskus olen jopa ihmetellyt, että miten edelleen kokemasi jälkeen jaksat toivoa kaikille pelkkää hyvää elämään.
Ehkäpä siksi juuri, että olet oppinut elämästä jotain. Ainakin sen, ettei omakaan onnellisuutesi ole herkän luonteesi takia täydellistä, jos näet jonkun lähelläsi kärsivän.
Siksi tuo sinua kirpaissut kommentin osa ei vaikuttaisi sinuun noin. Jonkun toisen onnellisena näkeminen kun tuo tavallaan lisää onnellisuutta myös sinunkin elämääsi. Tuossakin tapauksessa!
Muistan kun aikoinaan saavuit kotiisi, niin parivuodettasi oli puolisosi kanssa jakamassa toinen ihminen. Et heittänyt heitä pihalle, vaan kyyneliä niellen yövyit viereisessä huoneessa. Myöhemmin kyllä annoit tunteidesi purkautua ilkein sanoin ja teoin. Nyt olisit jo valmis pyytämään sanojasi anteeksi! Miksi? Tiedän, koska osaat olla onnellinen toisten puolesta.
Mutta kärpäsenä katosta voin sanoa sinulle ystäväin, että jonain päivänä sinäkin tulet olemaan onnellisempi kuin koskaan. Ehkä jo oletkin sitä. Tai sitten elämääsi ilmestyy toinen puolikas onnea lisää. Tiedän, ansaitsisit sen aivan kuten kaikki muutkin mielestäsi sen ansaitsevat. Miksi muuten tuo kyynel silmäkulmassas? Ei tarvitse kertoa. Tiedän, kyllä sä olet onnellinen pohjimmiltasi.
Halaus sinulle. Kirjoitat kauniisti, kyyneleet saat silmiini.❤
Pitkästä aikaa kiinnostava kirjoitus täällä!
Tää kirjoitus kertoo sanasta sanaan, mun tän hetken fiiliksistä. Kiitos sulle jonnekin, joka laitoit ajatukseni
sanoiksi. 👍
Kirjoitit mielenkiintoisesti. Oli kuin olisin saanut kurkistaa elämäsi verhon taakse mukavalla tavalla. Haluaisin olla se kärpänen, joka voisi kurkistaa sun salaperäiseen maailmaan, se kun on niin viehättävä. Olethan ulkoisesti hillitty ja se saa kiinnostuksen heräämään. Pidän tyylistäsi, pidän aivan liikaa. Voin sanoa tuon saman sinusta, olet saanut elämäni sekaisin. En tiedä, mitä sinun kanssa pitäisi tehdä. Silloin tällöin ajattelen, että jos joskus pääsen lähellesi, mitä salaa toivon, niin halua ottaa sinut hellään syleilyyn, kokea sinut. Kietoutua sinuun ja rutistaa lujaa, mutta hellästi ja olla siinä. Sinussa on jokin selittämätön vetovoima, sinussa on monta piirrettä, jotka tuntuvat kutkuttavilta sydänalassa. Ei sitä voi selittää.
Oli kivasti kirjoitettu...kuvasti ehkä omaa tilannettani.
"Lopeta ylimääräinen yhteydenpito ja katso miten hän reagoi" huolestuttava lause🤔onkohan minun "hän" päättänyt myös tehdä noin?! Katsoo miten käy, ja minä en ota yhteyttä periaattesta. Sitten välimme katkeavat....
Juurikin näin ajattelen itsekin tällä hetkellä erään hyvinkin kiinnostavan miehen kohdalla.
Sen verran monta kertaa jo olen tehnyt tikusta asiaa, joten nyt periaatteesta hiljennyn täysin asuan tiimoilta.
Sama täällä, en enää aio ottaa mieheen yhteyttä. Ei tarvitse jännittää hänen reagointiaan asiaan, koska ei tule reagoimaan mitenkään.
Minä taas pelkään että mies testaa minua, katsoo alanko kaivata. Jos se nyt luulee etten välitäkään😭