kaivata ja ikävöidä toista naista...? Järki ja sydän eivät synkronoi keskenään...
Saanko varattuna miehenä
Anonyymi
62845
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Saat tietenkin, jos sulla on siihen varaa.
Jossulla on varaani voit ikävöidä.
Jos sulla on toinen, jos sulla on toinen et sillee
Saat toki, mutta herää kysymys miksi olet sitten vaimosi kanssa jos se salarakas on se oikeasti se kaikkein rakkain sinulle? Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi kulissiin ja raha on kaikkein huonoin syy pysyä parisuhteessa jonkun kanssa.
Eikö gulanssikeitto maistu? Uskomattomin sörsseli mitä maa päällä kantaa eikä kelpoo, RONKELI!
Raha on huono syy pysyä kulississa, mutta jos kulissi on siedettävä, lapset ja yhteinen ystäväpiiri voi riittää syyksi. Osa pärjää hyvin onnellisena ilman rakkauttakin kaverisuhteessa (en itse kuulu heihin eikä kulissini ole siedettävä).
Et saa.
Voi voi :((((((((((
Jotenki vieras sana tuo synkronoi. Onhan se väärin varattuna toista kaipailla. Et varmasti ole ainut tässä maailmassa, joka moiseen syyllistyy.
https://m.youtube.com/watch?v=kImaeYqVgCw
Taidat olla huoripukki-ukko kun edes kehtaat ajatella tuollaisia asioita !!!
Tuota samaa ajattelin, onko montakin naista kierrossa yhtaikaisesti?
Ei oo ku 2
Se nyt vaan on sillä lailla että ketään ihmistä et voi omistaa. Ketään et saa väkisin rakastamaan itseäsi.
Sydämen voi antaa vain sille kenelle se kuuluu->kuka on sellainen ihminen mitä ilman et voi elää.
Mielestäni tuollainen nimittely on aika heikolla pohjalla..
Kai sä ny ittes tunnet? 🤔
Itse en ikävöisi jos olisin varattu toisia. Mutta uskonkin Jumalaan, avioliittoon jne. Mutta se että sinun täytyy kysyä vastaa kysymykseesi. Sydämesi tietää, että se on synti. Kuitenkin halusi on tehdä syntiä. Kysymyksesi on Jumalan lain ja synnin välinen taistelu. Vain Jeesus antaa aidon halun olla uskollinen jne.
Et sä voi sitä etukäteen päättää, tunteille kun ei voi mitään. Voi tulle itsellekin täytenä yllätyksenäkin. Voit tietenkin kieltää ja tukahduttaa ne, mutta se on eri asia eli tietoinen päätös.
Turha sotkea Jumalaa mukaan asiaan, nämä ovat inhimillisiä asioita.
Jumala pystyy hillitsemään tunteet. Hän ylläpitää koko todellisuutta. Eri asia jos ihminen ei tahdo Jumalan hillitsevän niitä tunteita. Itse haluan, että jos Jumala naittaa minut, että Hän myös pitää minut uskollisena jne. Ja lujittaa rakkauteni siihen yhteen naiseen niin, etten muita koskaan haluaisikaan.
Juu, ja Jumala lähettää sairaudet ja koettelemukset, jos se tekee syntiä ja sitä rataa hoh hoijaa.. Entäs sitten, kun niitä tunteita tuleekin vääriä asioita/henkilöitä kohtaan? Tulee varmaan suuri kriisin paikka teille uskiksille, että eikö usko ole riittävä tai olenko paha ihminen jne.
Jumalalla on valta ottaa kaikki pois. Tunteet eivät hallitse ihmistä kuka elää elävän Jumalan yhteydessä, vaan Jumalan tahto hallitsee.
Ihminen ihan pystyy tietoisesti käsittelemään tunteensa, eikä se ole mitään tukahduttamista tai kieltämistä. Toisilla on selkärankaa, toisilla ei. Useimmilla ei. Onnittele itseäsi, olet enemmistössä. Niin väsynyttä jauhantaa tuo tunteiden armoilla oleminen. Kätevästi vapauttaa itsensä vastuusta.
Ymmärsit väärin. Tunteita on olemassa halusit tai et. Se taas on eri asia, että toimitko niiden mukaan vai tukahdutatko ne.
Sinä ymmärsit väärin. Ei tunteiden käsittely tarkoita niiden tukahduttamista. Takaisin hakemaan oppiläksyjä, poika.
Jumalako se laittoi koronan jylläämään, jotta syntiset kuolisi pois
Näyttää tuolla logiigalla suurimmat syntiset olla vanhustenkodeissa muistisairaissa ja pitkäaikaissairaissa.
Pikkuihastuksen saa käsiteltyä helposti, ei ole mitään ongelmaa. Tietoinen päätös vain. Kun rakkaus iskee (se voi käydä täysin yllätyksenä ja yrittämättä)., ei käsittely tehoa eikä aika eikä erossa oleminen toimi. Näitä ei ainakaan itselle osu kuin kerran tai korkeintaan pari elämässä.
Kun sen kokee ensimmäisen kerran niin vasta tietää, ettei tunteille voi mitään eikä ne aina ole noin vaan käsiteltävissä. Jos on elänyt kovin rajattua elämää tai ollut vain yhden kanssa, ei välttämättä ole mitään hajua miten tunten voi vaikuttaa silloin kun oikein kunnolla kolahtaa.
Toki Jumala sallii tautienkin olemassaolon, salliihan Hän paholaisenkin olemassaolon. Ajattele pidemmälle. Kaikki paha mitä paholainen, hänen enkelinsä ja riivaajansa saavat aikaan kirkastavat Jumalaa. Samoin kuin ihmisen synnit. Meille tekemämme vääryys on häpeäksi ja tuomioksi, Jumalan hyvyyttä ne silti korostavat.
...ja jokainen ihminen on syntinen. Jumala sallii jokaisen ihmisen kuolla ajallaan. Kannattaa miettiä miksi tällä maailmalla on tappamisehalu ihmiseen (virukset, luonnonkatastrofit, sodat). Raamattu kertoo, että maailman ruhtinas on paha henkiolento. Raamattu tarjoaa ainoan järkevän selityksen. Meidän kaikkien ihmisten syntien tähden Lucifer saa tehdä mitä huvittaa. Jumala antaa ihmiset hänen käsiinsä kun ihmisiä ei kiinnosta Jeesus.
Siinähän sitten ihan rauhassa kiellät tunteesi, kun kerrat pystyt vääntämään off-asentoon. Ja olen nainen, enkä poika. Sinä olet ylimielinen kusipää.
Ei tuo kommentoija ole koskaan rakastunut, vielä. Noin vastaa ihminen, joka on kokenut ihastuksen ja pitää siksi tunnetta hallittavana ja käsiteltävänä. Ei hän tule ymmärtämään ennen kuin itse rakastuu syvästi.
Tekoja voi hallita, tunteita ei valitettavasti voi silloin kun ne oikein osuu.
jos tuota jatkuu pitempään,niin kannattaa miettiä,kenen kanssa sitä haluaakaan olla..? jos rakastaa omaa rakastaan,ei haikaile muita...ei varmasti....
No se on silleen, et itselle voi tietyllä tapaa saada buustia kaipailemalla erikoislaatuista tapausta. Tämä on erikoisen vaikeaa jos on kyseessä, mieli tekisi sanoa kaksoisliekki, mut en sano. Eri asia on sanoista tekoihin. Juu vielä tämä on lisättävä, kaunis on luoksesi kaipuu.
Minkäs voit kun joku on kolahtanut ihan kunnolla sydämeen eikä lähde kulumallakaan pois. Vuodet vaan vierii.
Niinpä
Aikaa kun kuluu, kyllä se hiljalleen helpottaa.
Vaikeaa se on, jos kunnolla kolahtaa ja toistuvasti toista näkee. Mutta jos kaikki on vain omassa päässäsi, huomaat sen lopulta ja ihastus laantuu itsekseen. Kokemusta on, lähiajalta.
Saat mut se jää siihen.
Minä varattuna naisena ikävöin miestä. Jos johonkin ihmiseen ihastuu ja hänen kanssaan synkkaa, on hauskaa,puhutaan samaa kieltä, ymmärretään jne. Ei sille mitään voi. Elämme vain kerran.
Elämme vain kerran, mutta hyvin harkitun elämän muisto on puhdas ja ikuinen. Jokainen voi siis omilla teoillaan valita, miten jälkipolvi meidät muistaa, pesän likaajana vai siistijänä :)
Muistaako uhrautuvana marttyyrina vai rohkeana onnellisena äitinä
Komppaan muutamaa edellistä ja varoitan tuon älli tällin kommenteista, että lasten vuoksi vaan kantsii jäädä ja tehdä järkevästi. Ei kannata, älkää missään ninessä tehkö niin. Älkää uhratko elämäänne, meillä on tosiaan vain yksi elämä. Aika ajaa ohitse ja siinä vaiheessa, kun lapset ovat pois muuttaneet olette kurpsahtaneita ihmisen jäämiä. Ette oikeasti kiinnosta ketään kunnollisia ihmisiä. On oikeasti lottovoitto, jos hyvän ihmisen vielä rinnallenne löydätte, mutta tottahan se on, että yksinoloon joko sit suhteessa tai sinkkuna siihenkin tottuu tai turtuu. Aika vaan oikeesti ajaa meistä kaikista ohitse. Ite sanosin, että lapsille on paljon parempi eronnut ja onnellinen vanhempi. Muiden mielipiteiden mukaan ei myöskään kantsi elää.
Mieluumin marttyyri kun persettä jakava horatsu jota ne lapset/suku/ystävät häpee. Ja turha lisätä ettei lapset saisi tietää asian oikeaa laitaa. Kyllä ne saa
Millähän vuosituhannella sä elät? Ihmisiä kuule eroo paljon ja ei se tee kenestäkään horatsua. Lisäksi lapsilla on kuule kasvettuaan aika oma elämä eikä niitä paljon paina vanhempiensa suhteet. Omani ovat ainakin valitettavasti nähneet mitä liitto minulle on tehnyt ja toivovst, että löytäisin rakkauden elämään. Oon muuten aina toivonut ja tehnyt läheisteni eteen paljon, mutta eipä se silti välttämättä auta. Sanon muuten vielä, että entiset puolisot saattaa olla niitä kaikista pahimpia lastensa elämän pilaajia, mutta semmosiakin juttuja on sit turha katus jälkikäteen. Mut suoraan sanottuna, en jaksa näitä ävp kirjotuksia täällä. Onneksi ei oo muutenkaan pahemmin omaisuutta niin ei tartte funtsia, että järkisuhteessa (tai järjettömässä) sen vuoksi olis, pelkkä asunto kun on.
Eihän siinä mitään ookkaan JOS eroo ensin ja sitten alkaa suhteeseen. Nyt olikin kyse "varattuna" suhteilusta eli pettämisestä, sinähän tuos et osaa lukee kysymystä.
No voi kuule. Onhan täällä vaikka kuinka paljon kirjotuksia kuinka akka tai ukko lähti, kun vaikka löysi uuden, vaikka sehän just on reilu meininki.
Entä jos tuo kaipuu ja ikävä on molemminpuolista?
Eroa,mitä sitä ketään kiusaamaan
Minäkin ole varattu ja kaipaan erästä miestä. Pää tai sydän tai ehkä molemmat pitäisi kalibroida.
Jaa, tuotapas en tiennytkään? Vai sillä lailla.
Mun moraali murenee. Lauloin yksin autoa ajaessani tätä hänelle. Tunteella. https://m.youtube.com/watch?v=9leZKLOW0nY
Onko täällä ketään suhteissa olevia, kun ketjussa on vaan sinkkuja tai varattuja? Ostatteko muuten kaupoissa sinkkubanaaneja? Mä en osta, sillä ne on huonompilaatuisia kuin muut banaanit, ne väittää muuta, mutta oon ite havainnut. Toki henkilökunta kyllä heittää roskiin huonoimmat sinkut, oon huomannut.
Teot voi kieltää, mutta ei tunteita.
Ööö, ei mulla oo tunteita banaaneihin. Popsin ne suihini. Tykkään muuten enempi semmotteista vähän raakileista, kovemmista, mutta ne vaatii enempi puruvoimaa.
Oisko parempi irtautua toisesta? Arvostusta jokaiselle tilanteessa olevalle...
Onkohan nyt synkronoineissa jotain enemmänkin vikaa, kun pohdin samaa, mutta olen kyllä nainen ja toista miestä ajattelen. Toki minkäs sille voi kun sydän ei usko? Toisaalta pidän tunteet itselläni.
Niinhän se menee, sydän ja mieli eivät aina ole samalla aaltopituudella...eikä kukaan voi päättää keneen aikoo ihastua...se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta...puss hänelle...
Niin sepä se vaikeinta onkin.
Haluan sut S
Ota mut! Odottelen... S
Täältäkö sie sitä lupaa kyselet..?😂
Kysy puolisoltasi.. 🤔
Mulla on Maisaa ikävä😢
Maisaa Kouvolasta?
Minä olen Maisa mutta Iitistä,joten ei aivan kohdalleen mene.
Toi asia pitää selvittää huolella itsesi kanssa ensin ja sitten puolison kanssa avoimesti. Mistä kiikastaa omassa elämässä/suhteessa? Onko korjattavissa? Pitääkö oma suhde korjata vai erota? Ennen kuin härkit munaasi vieraisiin koloihin niin selvitä oma elämä.