Siltä tämä taas tuntuu: paluulta menneestä sitä seuraavaan aikaan eli jonkinlaiseen tulevaisuuteen. Siellä huomasin miten mielenkiintoinen ihminen sinä olet. Miten sait minut ajattelemaan järjellä, mutta samalla herätit entistä kovemman kiinnostuksen itseesi. Arvoituksellista ehkä, mutta niin olet sinäkin. Sellainen moninkertaiseen käärepaperiin pakattu suklaamuna: kuoren alta paljastuu uusi entistä värikkäämpi kääre, joka saa kiinnostumaan entistä kovemmin minkälainen suklaamuna ja yllätys sen sisältä paljastuu.
m-> n, susirajan takaisia sankareita molemmat
m-> n, susirajan takaisia sankareita molemmat
Vastaukset 31
Vanhimmat
Hän siis kiinnostaa sinua, hän on mysteeri. Tarkkailetko häntä turvallisen matkan päästä päästäksesi hänen salaisuuksista selville?
Aikamoinen mysteeri hän kyllä on. Tarkkailen häntä kohtuullisen matkan pääsyä ja yritän olla sotkematta aikajanan tapahtumia liiaksi.
Kun kerran sotkettu on jo saatu korjatuksi.
Eli jänisräikkää on heiluteltu ja variksenpelätin rakennettu
Jänisräikkä ja variksenpelätin? Mielenkiintoinen kuvaus, mutta kyse on enemmän pitemmän aikavälin aaltoliikkeestä, joka velloo elämän rantahiekkaa ja mutakerrosta sekaisin. Mitään pelottimia en tietääkseni ole käyttänyt?
-ap
Hienosti aloitettu viesti, jota ei voinut jättää lukematta.
Heräsin yöllä puoli kolme erilaisten syiden vuoksi. Siinä sängyssä pyöriessäni mietin myös, miksi niin kovasti haluaisin kertoa ajatuksiani juuri hänelle? Miksi matkustan aikajanalla edestakaisin yrittäen saada hänet kiinni vain tutustuakseni häneen paremmin? Mitä kuvittelen löytäväni: jonkin sielunkumppanini vai itseni kaiken etsinnän jälkeen? Ja mitä hän tästä kaikesta tuumaisi? Olenko vain aikuinen mies etsimässä itseään toisen kautta vai olenko saanut kiinni punaisesta langasta, joka johtaa johonkin? Oliko aikalinjan junassani koko ajan vain yksi matkustaja, minä? Seisoinko kuitenkin vain asemalla ja katselin liikkuvaa junaa luullen itse liikkuvani?
-ap, yöllinen kotitarvefilosofi
Ehkäpä hän on sinun punainen lankasi, jota sinun on seurattava. Elämä on mysteeri, joka selviää vain elämällä. Estääkö jokin sinua seuraamasta punaista lankaa?
Voisin seurata, ellei elämässäni olisi syitä miksi en saisi tehdä niin. On niitä vetäviä syitä ja työntäviä syitä, mutta myös paikalleen sitovia syitä. Oma mielenkiinto ja uteliaisuus ei yksin riitä, kun mies on sidoksissa monella tapaa.
Eli sulla on kriisi ja sen sijaan että kohtaisit itsesi ja puolisosi, kehität tunteita ulkopuoliseen. Maailman vanhin ja kuluinen tarina.
Ei jaksa vääntää tätä... Et selvästi ymmärrä ihmisen tunnetasojen ja tunnetilojen eroja? Ei ole olemassa vain yksi taso ja totuus. On monia, ihan kuin se kulunut harmaansävyt- vertaus.
Kriisi on äkillinen mielenmuutos, itselläni on kyse enemmän pitkän aikavälin ajatelmista.
Mutta tämä taitaa olla väärä palsta ja paikka niille? Vain selvät kaipuuviestit sallittuja?
en tiedä, voin kertoa siitä kaverista, myöhemmin palaverissa, jos haluat ottaa aiheen puheeksi ja kertoa kaiken siitä, mutta, mitä minä kostun siitä, korvakorusi ainakin haluaisin takaisin, ja rakkauttasi enemmän vain ja enemmän, muuten en kerro mitään, en yhtään mitään, =)
siihen on vielä pitkä aika todistaa välinpitämisesi, ja HUOM! se ei maksa mitään kuten korvakorut, jotka haluaisin takaisin,
vai soitanko tosiaan sinulle huomenna ja kerron asian, miten se meni että se menee eteenpäin?
haluan sinun huomiotasi, non stoppina melkein 24 tuntia vuorokaudessa, jos kykenet siihen? =)
muuten ei tule pihaustakaan puhetta ketä se oli?
ja haluan että voin tehdä ylimääräisen päivän siellä, jos se onnistuu, muuten "ei onnaa",
Trolli vedätyskampanja jotain miestä vastaan sen kun jatkuu .
Olet kyllä väärillä jäljillä, mies on trollaaja. Mustamaalaa se miehiäkin
Mä teen mitä tahansa jotta voidaan sopia??? käykö sinulle???
Niin, tuo mielenkiinto on myös itselläni ollut nyt jo vuosia.
-kahden ”maan” kansalainen, niin kuin hänkin...
Minäkin tunnen olevani "kahden maan kansalainen". Yksi kotimaa ei riitä jos et täyty sieltä kunnolla, etkä koe sitä aina omaksesi. Se jokin puuttuu ja saa katselemaan aidan toiselle puolelle.
-ap
Eroa, anna puolisollesi mahdollisuus löytää se joka häntä todella rakastaa!!
Minä tarkoitin vähän muuta. Jos parisuhde ei tarjoa sitä, mitä kaipaa, on seurain molempien työskentelyn paikka. Siis parisuhteen hyväksi. Ei tuon takia erota kannata.
Itse näen tämänkin eräänlaisena työskentelynä omalla kohdallani. Haen selitystä miksi tunnen ja koen tietyllä tavalla eräitä kohtaan. Onko syy vain ja ainoastaan itsessäni vai myös parisuhteessani, joka on kokenut melkoista myllerrystä viime vuosina? Haenko sisäistä lohtua haaveilemalla muista vai onko alitajuntani käsittänyt myös toisen potentiaalin?
En ole suinpäin ryntäilemässä mihinkään, se ei ole toimintatapani. Kannan vastuuta muistakin, se on selvä. Mutta vaihtoehtoja pitää pystyä käsittelemään, omien tunteiden kieltäminen on suuri virhe. Se kostautuu myöhemmin joko äkillisinä ratkaisuina tai turtumisen kautta hiipivänä masennuksena.
Tällaista filosofiaa pidän itse terveenä.
-ap
Mikään ei ole sattumaa, kun toimii oikein, kaikki järjestyy.
Tätä toivon, ja siksi ihmettelen sopivaa etäisyyttä pitäen. Vaikka muuta niin kovasti haluaisinkin.
Ja ettei tuo aiempi kommentti aiheuta sekaannusta, olen mies ja kohteena on nainen.
Nainen, jonka tunnen yhdeltä kantilta jo vuosien ajalta.
-ap
Katselin sinua eilen, kun kävelit ulos huoneesta. Poninhäntäsi keinui tahdissa pakaroidesi kanssa, joiden liikettä hiukan väljät housusi eivät peittäneet. En tarkoituksella tuijottele, mutta olet sen verran kiinnostava, etten voinut vastusta kiusausta katsella perääsi salaa. Poskillani kävi vain hiljainen hymy, etteivät muut sitä huomaisi.
Voisin katsella sinua useamminkin, älä siis turhaan epäile vetovoimaasi. Sitä löytyy sekä älyllistä että fyysistä laatua. Ja minä koen ne molemmat.
-ap
Tuo kuvaus on liian jotenkin, tehdyn oloinen, ollakseen aidosti ihastuneen ajatus. Miksihän tulee tämä kuva?
Ehkä on, ehkä ei. Aloitus kertoo jo, että kyseessä on pohdintaa mielenkiintoisen naisen vetovoimasta, ja miten sen koen. En väitä olevani ihastunut, vaikka sellaistakin on jossakin vaiheessa ollut. Tunnen häntä kohtaan lämpöä, vetoa, yhteenkuuluvuutta ja mielenkiintoa, sellaista jollakin tavalla syvempää ja älyllisempää tunnetta kuin selittämätön ihastuminen. Sellaista mitä ei synny hetkessä.
-ap
Minulle tulee kuva jostain muusta. Ehkä kiinnostuksesta samaan sukupuoleen lopulta.
Ihan pesunkestävä hetero mies olen. Pitäisikö kirjoittaa jäätävästä stondiksesta ja kuumottavasta panetuksesta aina jonkun naisen muodokkaan perseen nähdessä, jottei tule epäselvyyttä suuntautumisesta? Seisoo vain naisille, ei miehille. On seisonut monesti hänellekin, vaikka ei taida sitä tietääkään...
Not a gay, just a boring regular straight guy.
Peruspaskiainenhan tää on, keski-iän kriisissä himoitsee uusia tuulia, siis panoja. Sitten kun jää vaimolle kiinni, alkaa jumalaton parku minkä virheen teki ja miten nyt silmät ovat auenneet näkemään vaimon arvo.
Jotain oikein, jotain väärin. Paskiaiseksi en itseäni laske, enempi ainaiseen vastatuuleen kyllästynyt mies olen. Ja hän saa tuulen kääntymään helposti.
Uskotaan, uskotaan 👍
Tulevaisuuden puhelu:
Keskustelin aiemmin konstaapeli 167-167 kanssa. Onko kamarilla?