Mitä teen kaveri suhteen?

Lisätäkseni vielä, kaverini saa ilmaitteeksi ( kela maksaa) nää kaikki hoitopaikat ym, mutta hän ei ilmeisesti halua ottaa sitä apua ja tukea vastaan. Hän itse välillä puhuu siitä että voisi siirtyä kohtuu käyttöön, mutta mitään ei koskaan tapahdu.

Myönnän että itsellä meni yksi kesä aika alkoholin täyteisessä elämässä, mutta tiedostin oman ongelmani ja sen mihin tuo liika käyttö voi johtaa ja lopetin juomisen kokonaan. Kaverini vähättelee asiaa kokoaika ja pitää minua samanlaisena juoppona kuin hän itsekin on.

Hän on todella töykeä minua kohtaan ja ottaa tuon kortin esiin että " onhan sullekin kalja maistunut"

Irrottaudu tuosta juoposta kaverista! Heti! Älä tuhlaa elämääsi sellaiseen, mistä ei tule muuta kuin pahaa mieltä! Et voi auttaa häntä. Usko se!

Tuollaisia ihmissuhteita ei voi kuin ihmetellä. Mikä panee ihmisen roikkumaan kaverissa, josta ei ole muuta kuin harmia ja josta ei koskaan parempaa tule, vaikka kuinka haluaisit ja yrittäisit auttaa? Mieti edes tätä! Auta jotakuta muuta, jota apusi voi hyödyttää, jos sinulla on auttamisen kutsumus.

Et voi tehdä enempää! Autoin myös veljeäni, liian kauan, aina annoin rahaa " ruokaan" ja välillä tuli taksilla hakemaan. Vuosien aikana koskaan maksanu mitään takaisin. Et voi saada kaveria lopettamaan juomista. Minunkin olisi pitänyt ymmärtää että tarjoaisin tai ostaisin ruokaa, sen sijaan että annoin viinarahaa. Nyt hän on kuollut ja en ollut vuosiin tekemisissä. Joskus vaan pitää ymmärtää ettei voi tehdä enempää vaikka pahalta tuntuukin.

Sinullekin on jo käynyt selväksi että kaverisi on alkoholisti. Kaikille muillekin hänet tunteville asia on selvinnyt, mutta siltikään kaverisi ei itse vielä usko olevansa alkoholisti. Siitä johtuvat nuo katteettomat puheet kohtuukäyttöön siirtymisestä.

Alkoholistia ei voi auttaa mitenkään, muuta kuin juomaan lisää. Kaiken saamansa avun alkoholisti kääntää palvelemaan omaa juomistaan. Ystävyydenkin hän kääntää terapiaksi, mikä auttaa häntä juomaan lisää jatkuvasti pahenevaan oloonsa. Hän tarvitsee "ystävyyttä" vain silloin kun haluaa humalassa purkaa pahaa oloaan jollekin joka kuuntelee. Se auttaa häntä taas juomaan hetken aikaa ilman syyllisyyttä tai itsesääliä.

Kaverisi pitää saada hoitoon, ja siinä kaikki keinot ovat sallittuja.
Mutta kannattaa ottaa huomioon, että hoitoja on kahdenlaisia. Ensinnäkin on sellaisia hoitoja, joissa kaverisi kuivatetaan ja pannaan kuntoon uutta turneeta varten. Näitä hoitoja pyörittävät terveys- ja sosiaalialan "ammattilaiset", eikä heillä juurikaan ole tietoa alkoholismin hoidosta. Jos olisi, niin he tietäisivät kuinka rankkaa tällainen katkoilu on juopon läheisille.
Sitten on hoitoja joissa osataan hoitaa sairautta nimeltä alkoholismi, eikä vaan tämän sairauden oireita. Näihin hoitoihin on vaikeampaa päästä, koska kela tyrkkii alkoholisteja mielummin katko-kuivatteluun kuin täysraittiuteen tähtäävään hoitoon.
Mutta Kelan ihmisiltä nyt ei muuta voi vaatiakaan, kun he eivät tiedä miltä tuntuu olla katkolta taas kerran kotiutuvan juopon lapsi, puoliso tai muu läheinen.

Yksinkertaistettuna voi sanoa että alkoholismi on todellakin sairaus mikä vaatii hoitoa. Sen vuoksi alkoholisti ei voi itse valita juoko vai eikö juo. Alkoholistin on juotava, koska alkoholi on ainoa toimiva lääke alkoholismiin. Ja tämä lääke toimii todella hienosti - aikansa.
Lopulta tämä lääke kuitenkin kääntyy käyttäjäänsä vastaan, kuten niin monet muutkin lääkkeet eri sairauksiin tekevät. Ja siinä vaiheessa alkoholisti tarvitsee aivan toisenlaista hoitoa sairauteensa, eikä pelkästään tämän sairauden oireisiin.

Jos holisti pyytää rahaa ruokakauppaa varten niin ei kannata antaa rahaa. Voi tehdä niin että sanoo, ok mennään kauppaan niin maksan sun ruuat.
Siinä vaiheessa näkee kelpaako sellainen toiminta.
Usein vastaus on loppujen lopuksi ettei sinne ruokakauppaan olekaan tarvetta.

Joskus olen itsekin ehdottanut kaverille että no mennään kauppaan, tai apteekkiin. Ja sitten ei enää tarvinutkaan.

Aloittajan kannattaisi jättää taakseen tuollainen kaveri jos hänestä ei ole muuta kuin harmia. Eihän sekään ole mitään elämää jos koko ajan saa olla huolissaan kaverista ja miettiä hänen ahdinkoaan.

Holistia ei voi auttaa ennenkuin hän itse myöntää ongelmansa.
Jos jatkuvasti yrittää kaverin puolesta ilman mitään tulosta niin se on sama kuin löisi päätään seinään.

Kiitos vastauksistanne.

Aluksi jotenkin ajattelin että voisin auttaa häntä ja en oikein raaskinut hylätä häntä ongelmansa kanssa yksin, mutta kun se uusi kaveripiiri on vain niitä hänenlaisiaan alkoholisteja , niin eipähän hänen yksin tarvitse sitten olla, jos kerta viihtyy tuollaisessa porukassa.

Hän myös lainasi minulta tavaroita, mutta ei koskaan palauttanut niitä ja yhteinen tuttu sitten vihjasi minulle, että tää kaveri on myynyt ne jotta saisi itselleen rahaa. Koitin ottaa asian keskusteluksi hänen kanssaan, mutta hän vetosi rahattomuuteen ja siihen että käynhän minä palkkatyössä !

Sanoin hänelle sitten aivan suoraan että en halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä ja että tämä ei ole enää mitään ystävyyttä.

Muutaman kerran hän on koittanut soittaa ja laittanut viestiä että voitaisko puhua ja voisinko auttaa ym, mutta en ole vastannut ja hän on nyt tainnut jättää minut rauhaan.

Kirjoitat ystävällesi henkilökohtaisen kirjeen. Sellaisen perinteisen paperisen. Kerrot alkoholiongelmasta ja elämänsä sekamelskasta niin kuin se on. Toki on osattava kirjoittaa oikealla tavalla rakentavasti. Pyydät säilyttämään kirjoittamasi kirjeen.
Jos puhuu puhelimessa tai kasvotusten tunnekuohuisen ja sekavan ihmisen kanssa niin sellainen höpinä häviää välittömästi savuna ilmaan. Tunnekuohuinen ihminen kerjää vain sääliä ja hyväksyntää. Hän on primitiivisessä tilassa. Viestintä on absoluuttisen yksisuuntaista ilman vastaanottomoodia. Alkoholismistakin pääsee ulos vain jos löytää elämällensä uuden tarkoituksen.

Jos valkaa em, niin järjestä Ruotsin risteily ja syrjäinen hotelli. Annat esim. 150€ matkakassaan. Voi olla ettei tarvitse hetkeen katsella, ensinnäkin kun pääsee hotelille ja viinakauppaan, sitten lähti muisti ja ajantaju. Loppu onkin arvattavissa. Paska sai tutaa.

Eihän siinä voi tehdä mitään jos toinen ei ota vastaan todellista apua vaan pyytää rahaa tai soittaa kännissä. Todellisten ystävien kanssa syntyy vuorovaikutusta niin ettei mitään pahaa oloa synny ystävyyssuhteesta vaan molemmat tukevat toisiaan elämässä. Minulla ei ole todellisia ystäviä joten en pidä heihin yhteyttä mutta vastaan tekstiviesteihin. Vietän aikaani pääasiassa yksin ja juon myös allkoholijuomia yksin koska ravintolasta ei mitään todellisia ystävyyssyhteita löydy.

Kaikki alkoholistille annettu apu menee juomisen tukemiseen. Hyvin harva alkoholisti pystyy normaaliin elämään koskaan minkään avun ja hoitojenkaan jälkeen. Tämä vain on näin.