Kun Keskustan ja kokoomuksen johtajat ovat julkisuudessa sanailleet mahdollisesta yhteistyöstä presidentinvaalien toisella kierroksella, ovat demarien skribentit älähtäneet kassakaappisopimuksista ja tunkkaisesta vanhanaikaisuudesta.
Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat saavat tietysti keskenään pohtia yhteistyöstä tulevissa vaaleissa. Sitä pidetään luonnollisena. Mikä sosialisteille on sallittua, porvareilta kielletään.
Mitään sopimuksia ei kuitenkaan ole tehty, eikä tehdä. Kaikki on kerrottu julkisuuteen. Kaiken kaikkiaan asiassa on toimittu avoimesti.
Selvää on myös se, että suorassa kansanvaalissa äänestäjiä ei voida puoluepäätöksillä ohjata.
Yhtä selvää on, että porvaripuolueiden johtajilla on oikeus miettiä, miten porvarilliseen Suomeen saadaan porvarillinen presidentti.
Nämä keskustelut on ollut hyvä käydä ennen kuin ehdokkaita on asetettu. Nyt niille voidaan tällä erää laittaa piste ja palata asiaan vuoden 2006 puolella.
Myös Keskustan omissa joukoissa on syytä laittaa jäitä hattuun. Keskustan ja kokoomuksen johdon keskusteluissa on puhuttu vain ja ainoastaan yhteistyöstä presidentinvaaleissa. Mitään uusia hallituskoalitioita ei olla luomassa.
Keskusta on sitoutunut tähän hallituspohjaan vuoden 2007 vaaleihin asti ja vastaa omalta osaltaan siitä, että hallitusohjelma toteutetaan.
Vuoden 2007 vaalien jälkeen sovitaan tulevasta hallituspohjasta. Silloin tilanne on aidosti auki.
Keskusta ei ole sitoutunut jatkamaan tällä pohjalla, mutta yhtä vähän on sitoumuksia mahdollisesta yhteistyöstä kokoomuksen kanssa.
Kolme asiaa on keskiössä, kun pohditaan uutta hallitusta. Vaalimenestys on tietysti isossa roolissa. Jos jokin puolue voittaa ja nousee selkeästi suurimmaksi, on sen pudottaminen hallituksesta vaikeaa - jopa mahdotonta.
Toinen tärkeä asia on puolueiden yhteistyökyky. Silloin ei puhuta ainoastaan järjestä, vaan myös tunteesta. Puolueiden johtohenkilöiden on luetettava toisiinsa. Muuten homma ei toimi.
Kolmas keskeinen seikka on ohjelmalliset kysymykset. Koalitiohallituksissa hallitusohjelma on aina kompromissi. Jos pohjasta löytyy sopu, tuskin hallituksen muodostaminen ohjelmaan kaatuu.
Mutta käydään vaalit kerrallaan. Keskustan ja kokoomuksen samansuuntaiset näkemykset presidentinvaalien toisen kierroksen yhteistyöstä antavat hyvän pohjan lähteä itse kisaan.
Mikä olisi sen hienompaa 100-vuotisjuhlakokouksessa Oulussa kesäkuussa 2006, kun reipas puheenjohtajavaali.
Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat saavat tietysti keskenään pohtia yhteistyöstä tulevissa vaaleissa. Sitä pidetään luonnollisena. Mikä sosialisteille on sallittua, porvareilta kielletään.
Mitään sopimuksia ei kuitenkaan ole tehty, eikä tehdä. Kaikki on kerrottu julkisuuteen. Kaiken kaikkiaan asiassa on toimittu avoimesti.
Selvää on myös se, että suorassa kansanvaalissa äänestäjiä ei voida puoluepäätöksillä ohjata.
Yhtä selvää on, että porvaripuolueiden johtajilla on oikeus miettiä, miten porvarilliseen Suomeen saadaan porvarillinen presidentti.
Nämä keskustelut on ollut hyvä käydä ennen kuin ehdokkaita on asetettu. Nyt niille voidaan tällä erää laittaa piste ja palata asiaan vuoden 2006 puolella.
Myös Keskustan omissa joukoissa on syytä laittaa jäitä hattuun. Keskustan ja kokoomuksen johdon keskusteluissa on puhuttu vain ja ainoastaan yhteistyöstä presidentinvaaleissa. Mitään uusia hallituskoalitioita ei olla luomassa.
Keskusta on sitoutunut tähän hallituspohjaan vuoden 2007 vaaleihin asti ja vastaa omalta osaltaan siitä, että hallitusohjelma toteutetaan.
Vuoden 2007 vaalien jälkeen sovitaan tulevasta hallituspohjasta. Silloin tilanne on aidosti auki.
Keskusta ei ole sitoutunut jatkamaan tällä pohjalla, mutta yhtä vähän on sitoumuksia mahdollisesta yhteistyöstä kokoomuksen kanssa.
Kolme asiaa on keskiössä, kun pohditaan uutta hallitusta. Vaalimenestys on tietysti isossa roolissa. Jos jokin puolue voittaa ja nousee selkeästi suurimmaksi, on sen pudottaminen hallituksesta vaikeaa - jopa mahdotonta.
Toinen tärkeä asia on puolueiden yhteistyökyky. Silloin ei puhuta ainoastaan järjestä, vaan myös tunteesta. Puolueiden johtohenkilöiden on luetettava toisiinsa. Muuten homma ei toimi.
Kolmas keskeinen seikka on ohjelmalliset kysymykset. Koalitiohallituksissa hallitusohjelma on aina kompromissi. Jos pohjasta löytyy sopu, tuskin hallituksen muodostaminen ohjelmaan kaatuu.
Mutta käydään vaalit kerrallaan. Keskustan ja kokoomuksen samansuuntaiset näkemykset presidentinvaalien toisen kierroksen yhteistyöstä antavat hyvän pohjan lähteä itse kisaan.
Mikä olisi sen hienompaa 100-vuotisjuhlakokouksessa Oulussa kesäkuussa 2006, kun reipas puheenjohtajavaali.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet demarina tietenkin Tarja Halosen kannattaja. Ymmärrettävästi Halosen hiipuva kannatus pistää toivomaan tukea Keskustalta. Oikeistoyhteistyötä haluaisit varmaankin myös jarrutella, (jäitä hattuun heh-heh) sillä juuri se on suurin uhka Tarja Halosen jatkokaudelle presidenttinä. Sitä olisi pitänyt ajatella aikaisemmin - Keskustan päähän potkiminen ei ole tehnyt hyvää SDP:n vallan jatkumista ajatellen. Keskustan kentällä Lipposen muisto elää - se on tarttunut jo Tarja Halosenkin vaatteisiin.
Keskusta valitsee Sauli Niinistön jos hän on toisella kierroksella.
Tuossa viimeisessä lauseessasi olet oikeassa, mikäli vaihdat sanan "jos" tilalle "koska". Ainoa keino saada oikeistolainen pressa on ryhmittyä jonkun muun kuin keskustalaisen ehdokkaan taakse. Kepulaiset voisivat varmuuden vuoksi valita ehdokkaakseen Kiäriäisen, olisi Niinistön suosio vielä suurempi. Oikea oikeisto ottaa ja kiittää.
Oikeistolaisena esiintyvän demarin tunnistaa helposti. Tuskinpa kiittelet oikeistoa enää vaalien jälkeen.
Porvaripresidentti on nyt todellakin mahdollista saada, Niinistö on aidosti porvarillisia arvoja edustava kokenut ja uskottava ehdokas.
Kepu ei tule saamaan uskottavaa ehdokasta, Vanhanen on parasta mitä heillä on, hänen kannatuksensa kuitenkin lepää peruskepulaisten varassa. Sivistyneistölle on Vanhasen osaamattomuus jo paljastanut, siltä suunnalta ei kannatusta ole tulossa.
Vasemmistolla on sitten oma ehdokkaansa. Kuka hän onkin, todennäköisesti hän on vastaehdokas Niinistölle vaalin toisella kierroksella.
Kepun porvarillisuus siis mitataan vaalien toisella kierroksella. Kuinka moni tulee Niinistön taakse?
Veikkaukseni on, että kepu pettää jälleen kerran. Demaripresidentti jatkaa, kepun suosiollisella avulla.
Älä kuitenkaan pullaasi tukehdu jos jykevä oikeistotolppa on pystyssä presidentivaalien jälkeenkin.
18.4.2002 HS: - - - ”Vanhanen puuttuu kirjassaan "Vaikea valinta" myös hallitusvaihtoehtoihin ja pitää niitä kirjansa nimen mukaan vaikeina.
Hän pitää mahdollisena, että keskusta osallistuisi Paavo Lipposen (sd) vetämään hallitukseen, vaikka keskusta voittaisi vaalit niukasti. "Ehkä", kuuluu arvio Lipposen jatkon todennäköisyydestä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin keskustan nouseminen hallitukseen. Sen voi Vanhasen mielestä vaarantaa "oman tehtävän epäselvyys. - - - "Työsopimuslakiin ei kannata palata pariinkymmeneen vuoteen", Vanhanen sanoi - - - Kirjassaan hän kertoo, että "tämä ei tarkoita sitä, että työreformin asettama kysymyksenasettelu ja tarve olisivat menettäneet merkityksensä".
18.4.2002 HS: - - - ”Vanhanen puuttuu kirjassaan "Vaikea valinta" myös hallitusvaihtoehtoihin ja pitää niitä kirjansa nimen mukaan vaikeina.
Hän pitää mahdollisena, että keskusta osallistuisi Paavo Lipposen (sd) vetämään hallitukseen, vaikka keskusta voittaisi vaalit niukasti. "Ehkä", kuuluu arvio Lipposen jatkon todennäköisyydestä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin keskustan nouseminen hallitukseen. Sen voi Vanhasen mielestä vaarantaa "oman tehtävän epäselvyys. - - - "Työsopimuslakiin ei kannata palata pariinkymmeneen vuoteen", Vanhanen sanoi - - - Kirjassaan hän kertoo, että "tämä ei tarkoita sitä, että työreformin asettama kysymyksenasettelu ja tarve olisivat menettäneet merkityksensä".
raamattu