Perussuomalaisten kannalta oli huolestuttavaa, kun sosiaalisten arvojen ja ihmisläheisemmän politiikan kannattaja Jyrki Katainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Onneksi Katainen ajaa Suomen presidentiksi suuresti korostamien sosiaalisten arvojensa vastaisesti, erittäin oikeistolaista ja epäsolidaarista politiikkaa harjoittavaa Niinistöä. Kokoomuksen edellisen puheenjohtaja Sauli Niinistön linja perustuu erittäin kylmäkiskoiseen, äärioikeistolaisuuteen ja kylmään kapitalismiin suuntautuneeseen politiikkaan. Niinistö edustaa aatteellisesti merkittävästi äärioikeistolaisempaa politiikkaa kuin nykyinen puheenjohtaja Katainen. Tämä antaa Perussuomalaisten pienen ihmisen puolustuslinjan presidenttiehdokas Timo Soinille suuren mahdollisuuden. Nyt kansalla on mahdollisuus selättää rahan ja yhteiskuntavallan kokkarit ja sossut.
Äärioikeistolainen, kylmä kapitalisti Niinistö vie
kansallisia rahan alttarille
12396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Katainenko sosiaalisten arvojen ja ihmisläheisen politiikan kannattaja? Mistä lähtien?
Samat kysymykset voi esittää myös Niinistöstä.
Pressanvaalissa kysymys kuuluu, että NATOon vai ei NATOon. Timo Soini on nyt esillä olleista ainoa, joka antaa tuon ei-NATO -vaihtoehdon. Samalla pannaan jarruja päälle EU-fanatismillekin.
Halonen on yrittänyt piilotella omaa kantaansa, mutta se tulee esiin vasta vaalien jälkeen, ja silloin annettua ääntä ei saa takaisin, vaikka kuinka selittäisi, että ei saanutkaan sitä, mitä luuli tilanneensa.
Eiköhän tuostakin liitoksesta päätetä eduskunnassa ja siellä presidentillä ei ole edes äänioikeutta. NATO:sta ei ole enää muuta epäselvää kuin aikataulu. Ei nuo Puolankaan lentäjäkoulutukset sattumaa tai suomalaisten erinomaisuutta ole.
Natoon mennään niin että pää kolkkaa. Ei siinä pulinat auta, kun herrat ovat jo rouvien kanssa näin päättäneet. Ainahan keskustella sopii. Mutta Natossa eräänä aamuna herätään. Siitähän sovittiin jo kun EU:hun mentiin.
Presidentti tarvitsee tullakseen valituksi yli 50% annetuista äänistä. Kansanedustajat äänestävät kukin 0,5%:n ääniosuudella. Eroa voi pitää huomattavana!
Niinhän se Niinistökin sanoi, että aikoo olla "mielipidejohtaja". Mielipiteitään on nykyinenkin tuonut esille, niillä tosin ei suomalaisten asema ole juurikaan kohentunut. Noita mielipidejohtajan/-ien visioita tullaan kuulemaan ennen vuoden loppua lisää, vaikka Halonen ja Vanhanen mitä ilmeisimmin yrittävätkin pitää matalaa profiilia. Sehän ei tarkoita, etteikö ideoita olisi, niitä ei vain kehdata esitellä äänestäjille!
Minä olen halukas näkemään sen ministerin ja kansanedustajan, joka esittelee ja äänestää NATO-liitosta vielä senkin jälkeen kun presidentti on ilmoittanut julkisesti vastustavan kantansa.
Lisäksi NATO-liitoksesta on jo luvattu järjestää kansanäänestys. Senkin tulos mitä ilmeisimmin hillitsee NATO-haukkoja, varsinkin jos kansa saa presidentiltä "uskonvahvistusta".
Siinä mielessä olen kanssasi täysin samaa mieltä, että jos presidentiksi valitaan joku muu kuin Soini, niin seuraavien 6-7 vuoden aikana Suomesta tulee NATO-maa.
NATO:sta ei tule kansanäänestystä. Kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko siirtyy EU-perustuslailla Brysseliin, joten NATO-liittyminen on vain toteamismenettely.
Vaikka presidentin muodollisia sisäpoliittisia valtaoikeuksia karsittiinkin 1.3.2000 voimaan astuneessa Suomen perustuslaissa, pysyivät ulko- ja turvallisuuspoliittiset valtaoikeudet pitkälti ennallaan. Ulkopolitiikkaa presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mikä tarkoittaa, että valtioneuvosto on mukana asian valmistelussa, mutta viimeinen sana on presidentillä. (Alkuperäisessä ehdotuksessa luki ”yhdessä”, joka olisi nostanut valtioneuvoston presidentin rinnalle johtamaan ulkopolitiikkaa.).
Tasavallan presidentin sivuilla http://www.presidentti.fi/fin/instituutio/instituutio.html#4. Tehtävät presidentin tehtävistä on kerrottu seikkaperäisesti: ”Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Eduskunta hyväksyy sellaiset kansainväliset velvoitteet, jotka vaikuttavat lainsäädäntöön tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka joiden saattamista eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslaki muutoin edellyttää. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun, josta vastaa valtioneuvosto. Kansainvälisten sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset sopimukset saatetaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.”
”Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta, aloitteista ja Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä; valtioiden tunnustamisesta; diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta; diplomaattisista edustustoista; kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta; valtuuskunnista kansainvälisiin neuvotteluihin; sekä kansainvälisten velvoitteiden allekirjoittamisesta, ratifioinnista ja voimaansaattamisesta (muilta kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten osalta).”
”Presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.”
Presidentin valinnassa ei siis ole kyse missikisoista, vaan keskeisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksentekijän valinnasta kuudeksi vuodeksi. Tasavallan presidentin sivujen pohjalta näyttäisi siltä, että ilman presidentin suostumusta ja aktiivista toimintaa ei Suomi voi liittyä kansainväliseen järjestöön, kuten esim. Natoon eikä erota vaikkapa EU:sta. Euroopan perustuslaki on kansainvälinen sopimus, johon tarvitaan eduskunnan suostumus, mutta presidentti päättää esitetäänkö se eduskunnalle hyväksyttäväksi ja presidentti yksin päättää saatetaanko se voimaan eduskunnan hyväksymisen jälkeen. Maanpuolustusasioissa presidentin rooli on keskeinen.
Nyt ei olla valitsemassa vain maakuntamatkaajaa ja nauhojen leikkaajaa. Suomessa ei kansalta kysytä haluaako se luovuttaa suuren osan jäljellä olevasta itsenäisyydestään EU:lle. Presidentinvaalikampanja antaa mahdollisuuden nostaa asia edes todelliseen julkiseen keskusteluun. Kun EU:n perustuslaki toivottavasti kaatuu esim. Ranskan tai Iso-Britannian kansanäänestyksissä, se tulee uudelleen neuvoteltavaksi ja silloin uusi tasavallan presidentti on keskeinen toimija. Jos Timo Soini asetetaan Kokkolassa presidenttiehdokkaaksi, hän tulee varmasti kampanjassaan tuomaan voimakkaasti esiin itsenäisen suomalaisen vaihtoehdon niin EU:n kehittämisessä kuin maanpuolustuksessakin.
Arto Välikangas
Puheenjohtaja
Helsingin perussuomalaispiiri
Näkyy kuherruskuukausi Arton ja Timon välillä alkaneen. Ovatko menneisyyden pilvet nyt väistyneet?
Onko se huonokin juttu että perussuomalaisen yhdistyksen puheenjohtaja kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajaa? Ketä se harmittaa?
Se on ihanaa! Kevät lämpenee politiikassakin vauhdilla!
Nato vaatii kansanäänestystä itsekin. Ihan hyvä pohjatieto, kun keskustellaan asiasta.
Kyllä se on niin, että tällä pienen ihmisen linjalla ei kokoomuksesta ääniä heru. Kyllä ne kokoomuksen tyytymättömät löytyvät siitä raharikkaammasta puolesta. Notta tämmöstä.
Käännetäänkö kurssia, eli sanotaanko nykyisille kannattajille, että "heippa, naapurissa on paremmat eväät"?
Ja kuinhan paljon sieltä sitä evästä heruisi? Enemmän kuin naapurin nykyiselle kokille?